Hyvä kasvatus

[dianora]

Usein ihmisten oma tahto tukahdutetaan jo päiväkodista ja koulusta lähtien. Tasapäistäminen ja muottiin ahtaminenkaan, ei voi tuottaa onnellisia ja tasapainoisia yksilöitä. Tarvitaan omanlaista vapautta toteuttaa itseään ja taipumuksiaan; jos ne luontaiset ominaisuudet kahlitaan, niin ihminen katkeroituu ja silloin viha nousee pintaan ja se voi purkautua jossain vaiheessa kohtalokkailla tavoilla.

Jos ja kun näin tapahtuu - silloin kodin ja vanhempien osa korostuu. Että edes kotona saa toteuttaa omia ajatuksiaan ja harrastaa sellaista mistä pitää. En usko, että lapsesta kasvaa massamurhaaja, vaikka saakin kotona olla kiinnostunut erilaista asioista kuin jokin valtavirta odottaa. Mutta jos lapsi jää kotona yksin, eikä saa sielläkään tukea omille ajatuksilleen ja unelmilleen, silloin ollaan vaarallisilla vesillä ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita ihmiselle itsellen ja muillekin. läheisille ja jopa tuntemattomille. Kelpasiko sulle sanat Aika ja kuunteleminen, esim.  :?:

[S]

Voiko tuon enää paremmin sanoa ja ilmaista. Hurtilla huumorilla ja sillä kuuluisalla maalaisjärjelläkin pärjää pitkälle. Liika totisuus ja tiukkapipoisuus ei tuo loppupeleissä pisteitä kenellekään. Ajan kanssa asiat hoituvat ja ihmisiä olisi enemmän kuunneltava, mitä he oikeasti tahtovat elämältään.

Eikä elämästä kannata liian työlästä urakkaa itselleen tehdä. Riittää kun hoitaa hommansa omalla lahjomattomalla tavallaan. Turha urakoiminen ajaa ihmisen piippuun ja silloin kaikenlaiset lieve-ilmiöt saavat vallan.

-Olen tämän nähnyt ja kokenut elämässäni monen monituista kertaa, enkä siksi pidä liiallista rajoista ja rajoitteista yleensäkään. Toiseenkaan ääripäähän ei ole ollut tarvetta ryhtyä. Ehkä jonkunlainen vapaamuotoinen keskustan ja äärilaitojen symbioottisuus tuottaa parhaan tuloksen.

[Perjantai]

Voiko tuon enää paremmin sanoa ja ilmaista. Hurtilla huumorilla ja sillä kuuluisalla maalaisjärjelläkin pärjää pitkälle. Liika totisuus ja tiukkapipoisuus ei tuo loppupeleissä pisteitä kenellekään. Eikä elämästä kannata liian työlästä urakkaa itselleen tehdä. Riittää kun hoitaa hommansa omalla lahjomattomalla tavallaan. Turha urakoiminen ajaa ihmisen piippuun ja silloin kaikenlaiset lieve-ilmiöt saavat vallan.

Kyllä sinä S olet viisas mies...ei tuohon voi juurikaan mitään enää lisätä.

Turhaa urakointia kuitenkin voi olla vaikeaa välttää,mutta siihen tulisi tietysti pyrkiä :roll:

[dianora]

Kyllä huumori on sellainen voimavara, että sitä soisi "opetettavan" jokaiselle lapselle jo kotona. Ja mikä sen hauskempaa kuin perheen yhteinen leikinlasku, jonka ei olekaan tarkoitus nolata ja alistaa ketään. Mutta samalla lapsi oppii myös nauramaan itselleen - se taito puuttuu aika monelta. Asioista pyritään nykyään tekemään niin vaikeita ja monimutkaisia, että vanhemmat kohta luulevat, etteivät kerta kaikkiaan osaa kasvattaa lapsiaan, saati pitää huolta heistä. Silloin on helppo siirtää vastuu "ulos"  - päiväkotiin ja kouluun.

[S]

En nyt tuosta miehuudesta ja viisaudesta osaa niinkään sanoa, kun olen enemmänkin vain tälläinen sukupuoleton vaeltava 'Tietäjä', ihminen  ja yksilö kaiken olevaisuuden ja hektisen oravanpyörän keskellä. Pääasia että jollakin muotoa selviää tästä kaikesta intuitionsa ja jonkunlaisen järjen avulla.

Tietysti urakoimisestakin on tullut ihmiselle jokin itseisarvo itsessään. Ei koeta itseään arvokkaaksi, jos ei raada niska limassa ja revi selkänahastaan kaikkea yhteiskunnan hyväksi. Koneisto ja järjestelmä imee yksilöstä lähes kaiken liikenevän mehun, ja sekin saattaa kostautua pidemmällä tähtäimellä.

Joskus tämä hullunmylly vain menee liiallisuuksiin ja pakkopullamaisen työnarkomanian iskiessä ajetaan ihmisiä usein piippuun ja hulluuden partaalle. Jos kynttilää polttaa alituiseen molemmista päistä, se sammuukin nopeammin kuin eläisi välillä 'viisaasti' säästöliekillä. Kaikilla ei ole kuitenkaan tähän käytännön mahdollisuuksia, kun ovat koneiston rattaiden hyväksikäytettäviä osia, ja tehokkuusajattelun pelinappuloita.

[rapevainaa]

Mutta samalla lapsi oppii myös nauramaan itselleen - se taito puuttuu .

Ton nyt vielä ymmärtää mutta kun ne naureskelevat vanhemmilleen. Mun pojat ovat seuranneet mun tekemisiä ja sanomisia jatkuvasti silmä tarkkana ja sitten en monen vuoden päästä naureskelevat mitä tein tai  sanoin silloin. Heillä on ollut hauskaa koko tämän ajan.

- Pikkupadoilla opn korvat. Koe: jossain talon perillä olohuoneessa on kollilauma ja äiti huutaa 5 kertaa että syömään. Ei mitään reaktiota. Kuiskaas hiljaa karkkia, niin jo kajahtaa kollien kuoro  MISSÄ, MULLE KANSSA!  Silloin huomaa että tapakasvatuksen vaihe meni jo.

[dianora]

Eikö olekin hyvä, että poikasi osaavat/voivat  nauraa sinulle - sehän kertoo vain, että sinä osaat nauraa itsellesi ja annat poikiesikin tehdä samaa. Hienoa  :thumright:

Ja toinen esimerkki taisi ollakin alkukertomus siitä miesten valikoivasta kuulosta    vai ...

[Perjantai]

Noista sanomisista, että itse en juurikaan huuda lapsille...se yksinkertaisesti on turhaa,koska seuraavalla kerralla saat huutaa kovempaa..koska siihen liialliseen äänenkäyttöön turtuvat helposti.
Jos puhut normaalilla äänellä ja sitten yhtäkkiä kuiskaat..niin sillä on parempi teho :wink: Jos kuiskaaminen ei auta..niin sitten tuijotus hiljaa on paras konsti Varmasti kysyy kohta,että NO?

[dianora]

Äänen ja voiman käytöllä ei saa mitään hyvää aikaiseksi - ei lasten kasvatuksessa ( vai pitäisikö sanoa, lasten kasvamisen tukemisessa) eikä aikuisten  välisissä suhteissakaan. En minä ainakaan jäisi kuuntelemaan , jos mulle huudettaisiin kaiken aikaa. Sama tunne kai se tulee lapsillekin, paitsi, ettei heillä ole mahdollisuutta poistua sellaiselta näyttämöltä, jossa äänitehosteet ovat kaiken aikaa käytössä  :?  Kai se iso iso ääni kertoo ihmisen pienuudesta ..

[Perjantai]

Kummallista tuo huutaminen yleensä...ennen mulla oli yksi työkaveri,joka käytännössä aina huusi sanottavansa...sitten jos työkriisiä oli,niin heti täysillä ämyrit toimimaan.Sanottiin kuiskaajaksi :wink:

No kaikki sille aina huomautteli asiasta...että on raskasta muille tuo äänenkäyttö...hänelle asia oli ihan mysteeri,ei edes huomannut toimivansa noin.Kehotettiin työterveystarkastukseen...ja ihan hyvä kuulo oli.
No sitten kerran tuli puoliso käymään työpaikalla ja heidän "keskustelu" hipoi ylimpiä desibelirajoja :?
No se oli siis heidän tapa tuo...no onneksi vaihtoi työpaikkaa :oops: