'Itseoivallettu totuus = opittu totuus.'

[Muisto Keijo Kullervo]

Minulle itse oivallettu totuus ilmaantui ihan itsestään...
Kerronpa:

Katselin kerran TV:stä hurrikaanin liikkumista Atlantilla satelliitin kuvaamana... Oivalsin äkkiä aika paljon siitä, miksi ihmisyksilöt sekoilevat Jumala käsitten kanssa...
Jos olisin ollut hurrikaanin keskuksessa tai laitamilla maan pinnalla tai merellä, olisin nähnyt vain kaaoksen enkä sitä valtavan hienoa rajattua kokonaisuutta jona satelliitti toi eteeni kuvaruudusta...

Ilmeisesti tietynlainen 'etäisyys' antaa selkeyttä oivalluksiin... Kuinka helppoa onkaan muistella nuoruuden virheitä ja kommelluksia? Nyt olisi tietoa ja taitoa hoitaa ko. kommerverkit paremmin ja tehokkaammin, mutta konaisuus elämän tiestä tietyn 'etäisyyden' siivittämänä takaa luontevan ymmärryksen etäisiin tapahtumiin.

Itse oivallettu On kokemuksellisesti tehokkain tapa painaa mieleen ja kartoittaa todellisuutta... Silti tarvitaan kokemuksia ja älyä löytää niistä oikean oivalluksen ymmärrys? Usein sen saa aika ja ajallinen etäisyys tapahtumiin... Joskus aikaa tarvitaan lähes koko elämä jotta oivallus Elämästä niin kuin se On tapahtuisi.

Ainakin minuille kävi niin... Olenhan 69 vuotias ja viellä On oivallettavaa jäljellä - noin tunnen.

K.K.

JK. Kuvittele itsesi esimerkiksi Mars planeetan pinnalle astronauttina? Tiiraile taivaalle siellä ja ehkäpä ihastele sinistä planeettaa maata... Voisitko siellä ollessasi ajatella että:
"Tuon sinisen planeetan pinnalla On kokonainen ihmispopulaatio, sotia, kärsimyksiä ja paikoiteleen paratiisimaisia paikkojakin."
Edellä oleva On kuvitelmaa, mutta toden tuntuista kun käyttää mielikuvitusta ja sitähän useimmilla On?

[Patu]

Ilmeisesti kaikki mitä K.K. kirjoittaa, milloin millekin foorumille, on Totta isolla T:llä.

[THL tiedottaa]

Totta On.

[S]

Oikeastaan itseoivallettu totuus voi olla kaikkea muuta kuin ulkoapäin opittua totuutta. Ainakin se on parhaimmillaan sisäsyntyistä oivaltamista ulkoisten vaikutteiden sijaan, jossa myös itseoppineisuus toimii kaiken pohjana. Tietoisuus omista havainnoista asettuu näin merkittävään asemaan - koska subjektiivuus määrittelee tosiasiallisen yksilöllisyyden, jossa objektiivisen totuuden johdatuksella ei ole individuaalisessa katsannossa sananvaltaa.

- Mediat sekä markkinavoimat kuitenkin muokkaavat pitkälti ihmisten mielipiteitä. Tärkeintä onkin, että uskaltaa kaiken tämän disinformaation seassa olla oma itsensä, vapaa muiden määrittelemästä oikeassaolemisen pakosta. Eli on se oma totuus sitten millainen tahansa, niin toteuttamalla rohkeasti ajatuksiaan, vaikka sitten saisi väärinajattelijan tai hullun leiman otsaansa, niin se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä avain kehitykseen, sekä todellisen luovuuden ilmentymiseen.

- Kun sitten löytää oman totuutensa perustan, se auttaa havaitsemaan että ajattelee asioista itse, eikä jonkun tietyn tahon kautta. Aina ei siis ole käytännöllistä olla samaa mieltä muiden kanssa, varsinkin jos tajuaa että asiat eivät usein olekaan niin kuin ne on totuttu yleisesti käsittämään, tai julki tuomaan!

[AveLazio]

KK:lla on hyvä perusajatus. Mutta sitten hän ymmärköityy siitä että ihminen ja muut eläimet aina tappavat toisiaan. Niin Jumalan luonto kuitenkin menee.. Tätä mieti, veljeni Jumalassa, K.K.

[Paha setä]

Vain itseoppinut on oppinut, muut ovat opetettuja. Istu, anna tassu ja sillai.

[AveLazio]

Just

[THL tiedottaa]

No, just!

Ihan niinku silloin, kun joku toinen opettaa jotain asiaa, ei muka voisi tapahtua mitään oivalluksia opetettavan omassa päässä.

Ootteks te ihan aivokuolleita, täh!?

[S]

Pitää vaan huomioida sellainen asia kuin omaehtoinen ajattelu; joka perustuu siihen että muiden opettamat, tai tuputtamat asiat eivät välttämättä sovellu omaa käyttöön. Ulkoaopitut taidot, tiedot, tai kyvyt eivät vedä vertoja sille; että osaa itse luoda jotain, valmiiksi pureskeltujen mallien sijasta. Eli osaa päätöksissään & ratkaisuissaan käyttää ns. omia aivojaan.  

- Kyseenalaistamisen taito on myöskin oppimisessa ensiarvoisen tärkeää. Toisin sanoen, kun itsenäisissä ongelmanratkaisuissa soveltaa tarpeen sekä mahdollisuuksien mukaan yksilöllisiä keinovalikoimia, totuttujen tapojen vastapainoksi. Silloin voidaankin jo puhua itseoivalletusta totuudesta, joka tosiasiassa ei ole enää opittu totuus, vaan yksilöllisyyden puhdas ilmentymä - jota ei mitkään ulkoapäin tulevat säännönmukaisuudet tai kaavat pysty murtamaan!

[AveLazio]

Olen opettanut tuhansia nuoria. Omin päin niitä kaikkia asioita ei kyllä jokainen niistä olisi oppinut ymmärtämään.

Kyseenalaistaminen on kaiken tieteen ydin. Hyvä S!