Tämän päivän mietteet

[risto]

.
aasiassa on luonnon maisemista tehty taidetta ja tiedettä.

Bonsaista tuli 1860 yliopistotiede Tokion yliopistoon.
Siinä tutkitaan, mikä tekee kauniista kauniin ja miten ihmisen tunteet ja muistot tempautuvat siihen mukaan.

Ikebana asettelu on osa tätä kauneustiedettä.


.
.

[risto]

.

Ikebana asetelma

[risto]

.

[risto]

.
.....................

[karpalo]

 Loistavia, vaimo tykkää ja niin minäkin.

Onhan meillä Suomessakin jotain osaamista luontoon. Olemme muuten Japsien kanssa hieman samanlaisia. Sanotaanhan niinkin, että suomalaisilla ja japseilla on samat geenit alkoholin suhteen, meillä molemmilla on yhtä huono "viinapää".

Ne Japanilaiset, mitkä ovat vierailleet täällä ovat aina oleet korrektisti, todella hyvin puettuja.

[risto]

Onhan meillä Suomessakin jotain osaamista luontoon. .

Tosiasia on, että meillä ei ole oikeastaan mitään osaamista luontoon. Tiedän kyllä, että jonkinlaista yrutystä pon ollut, mutta ei ole oivallettu kauneuden analsyyiä eikä tunneanalöyysiä kauneuden takana. On puhuttu "hartvinaisuuksista", "uahanalaisista", joita kukana ei oikeastaan näe.

Japanilaiset kehittivät luonnon kauneuden tutkimisesta yliopistotieteen, ja se näkyy esim elektoroniikan muotoilussa, joka oli aika huimaa josksu 30 v sitten.



Suomessa ei osata muotoikla luontoa.

Kun 70-luvulla elementtitalojen välit jätettiin hoitamatta, asiaa markkinoitiin luonnonmukaisuutena.
Sama meno jatkuu Helsiongin ympäristön hoidossa. Ei anneta mitään arvoa kaupunkimaisemalle. Yhtä hoitamatonta sotkua.

.

[sniper]

Kun 70-luvulla elementtitalojen välit jätettiin hoitamatta, asiaa markkinoitiin luonnonmukaisuutena.
Sama meno jatkuu Helsiongin ympäristön hoidossa. Ei anneta mitään arvoa kaupunkimaisemalle. Yhtä hoitamatonta sotkua.

Kyllähän sä Rrape olet pointseissa tavallaan oikeassa, mutta en voi pitää samaa tasoa kanssasi jos keskustelemme stadin viheralueista siellä on vihreetä kasvanut laaksosta länsisatamaan asti. Mut helvetin vaikeaa on helsingin ottaa ja alkaa rehoittamaan kuten esimerkiksi Vuosaaren, joten hieman enemmän kaukonäköisyyttä aikoihin ja niiden vertiluun. Koska ota huomioon Vuosaari on nuorta aluetta.

[risto]

.
Vuosaaren silta tehtiin 1960.

Vuosaari on yhtä vanha kuin mikä muu suomalainen kaupunki.
Suomen kaupungit on rakennettu 60-luvulta lähtien.
50-luvulla yli puolet suomalaista oli maataloustöissä.

[karpalo]

 Suomessa on erittäin paljon purettu vanhaa kaupunkiasutusta ja rakennettu elementtitaloja tilalle.
1960 luvulla oli mietinnöissä Purkaa koko nykyinen Unescon maailmanperintökohde, pohjoismaiden suurin yhtenäinen puutaloalue Wanha Rauma. Onneksi näin ei käynyt, suunnitelmat olivat jo varsin pitkällä.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[9] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

[risto]

Suomessa on erittäin paljon purettu vanhaa kaupunkiasutusta ja rakennettu elementtitaloja tilalle.
1960 luvulla

Tosiasia on, että Suomi alkoi kauopungistua 60-luvulla. Silloin vasta elementtutaloja alettiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan.
Maisemassa tapahtui myös muutios siinä, että oli vehkeitä ja dynamiittia, joilla saatii pihakalliot tasaisiksi. Sitä ennen piha säilytti yksilöllisen muotonsa.
Myös autokanta alkoi kasvaa myöhemmin ja raivattiin tylyt parkkikentät talojen väliin.

Nyt 50-luvun muuratut kerristalot ovat suosittuja.


Toinen tosiasia on, että Suomen puutalot olivat huonosti rakennettuja. Ne vaan lahosivat alle. Rintamamiestalot olivat pahoja. Sodan jälkeen ei ollut rakennusmateriaaleja, ei kunnolla edes nauloja, ei eristeeksi sahajauhoja eipä paljon mitään. Se nyt on vaan niin, ettei niistä saanut kunnollista korjaamallakaan.
Rintamamies taloilla on yleensä vain tontin hinta.


Tosiasia oli sekin että jos haluuttiin viimeiset puutalot pois kaupungista, aika nopeasti se paloi, - kaikkien niitten vuosikymmenten jälkeen.

Kaiken huipuksi, nyt on tultu tilanteeseen että ensimmäiset kerrostalot ovat elementti, parveke- ja putkiremontit tarpeessa.
Monella paikkakunnalla asuntojen hintataso on sellainen, että remontit maksavat enemmän kuin asunnon arvo. Eli kannattaisi antaa asunto ilmaiseksi jollekin. Meidän talossa putki+ulkokuoriremontti maksaa 15 000 ekeä asuinneliö.

.