Lama siis pitkittyy

[pulsaattori]

.
Kurssit ovat tulleet jonkin aikaa alas. Kovia syöksyjäkin on nähty kuten tänään.

Pankit etunenässä - onko odotettavissa konkursseja jolloin tappiot jäävät pankeille.

Rankentaminen ja metalli ovat syöksyneet. Ilmeisesti investointeja ei pahemmin odoteta koska ei ole kasvavia yritysvoittoja eikä kasvavia veroja julkisella puolella.

Kuuluisa kaksois W, tuleeko se kuitenkin?

Maailmantalous lähti laskuun alkuvuodesta 2007. Laskusykli on kestänyt 3,5 vuotta ja nyt sen odotetaan pitkittyvän.

Jännitämme myös Juttaa, millainen talousmies hän on?  (lihonut kovasti. Ei kai vaan ole raskaana)

[Jolly Jumper]

.


onko odotettavissa konkursseja jolloin tappiot jäävät pankeille.

Ainahan pankeille tietty määrä luottotappioita tulee. Todellista hätää pankeilla ei koskaan ole. Katastorfin uhatessa tulee apuun iloinen Veli Veronmaksaja. Lasku tai nousukausi, pankeilla pyyhkii hyvin.

[Alien Weird]

.


onko odotettavissa konkursseja jolloin tappiot jäävät pankeille.

Ainahan pankeille tietty määrä luottotappioita tulee. Todellista hätää pankeilla ei koskaan ole. Katastorfin uhatessa tulee apuun iloinen Veli Veronmaksaja. Lasku tai nousukausi, pankeilla pyyhkii hyvin.

Jos pankkien liiketoimistaan keräämä voitto olisi niin suuri että se kattaisi myös vaikeat ajat
niin veronmaksajien varoja ei tarvittaisi pitämään pankkitoimintaa pystyssä.

Mutta veikkaan ettei tämäkään olisi kaikkien mieleen.

[pulsaattori]

Ainahan pankeille tietty määrä luottotappioita tulee. Todellista hätää pankeilla ei koskaan ole. Katastorfin uhatessa tulee apuun iloinen Veli Veronmaksaja. Lasku tai nousukausi, pankeilla pyyhkii hyvin.

tuo lausunto ei perustu kyllä mihinkään. Onpahan vaan tokaisu.

90 -luvun lamassa fuusioitiin suomen suurimpia pankkeja. Noina aikoina kylläkin pelattiin inflaatiolla ja devalvaatioilla.

Tuo heitto että veronmaksaja annaan pelastamaan pankkeja, ei tule tommosta mielee.

Pankkien osakkeenomistajat sen sijaan menettävät omaisuutensa arvosta rutosti kun pankin tulokset tippuvat.

[pulsaattori]

.
Weirdille myös, miten veronmaksajien rahat kiertyvät pankeille hädän tullen?

Ensinnäkin valtio ja kunnat ovat niin velkaisia että EI OLE OLEMASSA MITÄÄN VERONMAKSAJAN RAHAA, millä pelastetaan pankkeja. Valtio ottaa lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Jos pankki on pulassa, se tekee ns.  osakeannin jolloin osakkeen omistajilta kerätään uutta pääomaa liiketointaa varten.



Taitaa olla taloustietous hakusessa . Hyödytöntä keskustelua.

[THL tiedottaa]

Joo-o.
Tietämys on hataraa. Tai olematonta.

Tottakai pankkisektorikin kärsii taloudellisista kriisitilanteista.
Silti veronmaksajien, eli tavallisten kansalaisten osuutta ei voi vähätellä saati kokonaan mitätöidä.

1990-luvun laman seurauksena olivat mm. tällaiset rahansiirrot:

"Varsinaisen pankkituen pääasialliset saajat olivat SKOP, STS-Pankki, Suomen Säästöpankki ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Tukea annettiin rahallisesti 61 miljardia markkaa ja takauksina 28,3 miljardia. Vuoteen 2004 mennessä takaukset olivat palautuneet kokonaan, mutta rahallista tukea oli takaisin saamatta noin 37,3 miljardia markkaa. Veronmaksajien lopulliseksi kokonaistappioksi pankkikriisistä on arvioitu noin 50 miljardia markkaa."

Suomen valtion velkaisuus nousi mittavaksi juuri noihin samoihin aikoihin. Noin viidentoista vuoden aikana valtion velkaa maksettiin pois noin 20 miljardin euron verran. Sittemmin olemme ottaneet uutta velkaa runsaasti, noin 10 miljardin vuosivauhdilla. Kuitenkin vasta viime vuonna ylitimme 1990-luvun huipputason valtion velan määrässä.

Pankeille koitui suuria menetyksiä 1990-luvun lamassa. Tämän seurauksena tehtiin valtavia fuusioita.
Myös henkilökuntaa vähennettiin:

"Pankkikriisi pakotti pankit tehostamaan toimintaansa ja karsimaan alan ylikapasiteettia. Henkilöstö puolittui runsaasta 50 000:sta (1990) noin 25 000:een (1997) eikä ole siitä merkittävästi kasvanut tämän jälkeen."

---------------------

Se, olemmeko menossa uuteen lamaan vai emmekö, jää nähtäväksi.
Huonolta näyttää melkein jokaisen tunnusluvun kohdalta.
Taantuma on jo tosiasia, etenkin teollisuudessa.
Hyvin todennäköistä, että olemme jo suuressa kaaoksessa, josta ei nousta lähivuosina.

[pulsaattori]

.

Suurin syy pankki-työpaikkojen alasajoon oli atk-tekniikan kehittyminen.

rahatiskille ei enää jonotettu kun asiat hoituivat netissä


suuret pankkisalit muuttuivat R-kioskia pienemmksi kopperoiksi.

Euron tullessa valtavat määrät valuuttadiilereitä sai vaihtaa ammattia. Osakekauppa siirtyi nettiin.

Organisaatioita madallettiin. Liuta johtajia ja sihteereitä sai lähteä.


90-luvun kaaoksessa erilaisten tahojen omaisuuksia siirrettiin turvaan rysähdykseltä.
Ulf Sundkvist hoiteli punaista pääomaa ja sivussa yritti hyötyä itsekin.
Arja alho armahti Sundkvistin hyvien tekojensa ansiosta. Mies olisi voinut vaikka aukaista suunsa jos oikein suututetaan (vrt Kyrö).

Postipankissa vaihtui ylin johto 3 vuoden välein 90-luvulla. Nykyinen Sampopankin toimitusjohtaja Hallamo taisi olla ainoa joka selviytyi myrskyistä.
Hallamo oli jo alle 30-v huippujohtaja. Hallamon wiki kertoo miten työpaikka vaihtoi nimeä.

[pulsaattori]

.
Mistä se 37 miljoonaa syntyy...


Kun Neuvostoliitto romahti Venäjä jäi velkaa Suomelle 1000 milj. Oliko markkoja vai euroja.

venäjällä ei ollut rahaa. Siitä se johtui.

Myöhemmin kun energian hinta nousi, venäjä on maksanut velat pois.

En voi tarkistaa tietoja tällä kännykällä mutta isoja asioita tapahtui. Varmaan isoin oli Neuvostoliiton lopettaminen.

.

[Alien Weird]

.

Suurin syy pankki-työpaikkojen alasajoon oli atk-tekniikan kehittyminen.

Jep, ei taitaisi vanhalla tekniikalla pankkilaitos pyöriä nykyisellä väkimäärällä.
Jos pitäisi palata vanhaan tekniikkaan niin veikkaan että väkeä tarvittaisiin pankissa tuplasti enemmän kuin silloin ennen.
Nykyisin väki kun ei enää hallitse sellaisia hommia joita virkailijoiden silloin piti osata ja tehtävät ovat lisääntyneet.

Mutta mihin ne väkimäärän vähenemisestä säästyneet rahat ovat menneet?
Ainakaan ne rahat eivät ole lihottaneet säästäjän kukkaroa, korot ovat olemattomat, alle inflaation tason, kuten aina ennenkin.
Todellisuudessa säästäjän rahat valuvat hitaasti ja varmasti jonnekin .... minne?

.

[THL tiedottaa]

Neuvostoliiton jäljiltä syntynyt Venäjä oli uudelleensyntyessään vuonna 1991 velkaa Suomelle noin 5–6 miljardia (markkaa).
Kuten Laukkanen mainitsee, tämä velka on erilaisin tavoin, myös työsuorituksin maksettu takaisin Suomelle. (Jos jotain rippuja on vielä maksamatta, niillä ei liene merkitystä.)

Neuvostoliiton romahduksella oli valtava merkitys Suomen taloudelle.
On laskettu, että välittömästi ja välillisesti Suomessa tuli työttömäksi 100 000 ihmistä.
Vain ja ainoastaan tuosta yhdestä tekijästä, Neuvostoliiton romahtamisesta.

Tällä romahduksella oli pitkäaikainen seuraus sitäkin kautta, että itävientimme romahti moneksi vuodeksi. Ai, ai, miten tärkeätä itävienti oli ollut Suomelle. Toinen romahdus itäviennissämme tapahtui vuonna 1998, kun Venäjä devalvoi noin 40 %:lla valuuttansa. Nyttemmen vienti on saatu elpymään ja vientimme Venäjälle keikkuu kakkosena tai kolmosena, Saksa johtaa ja Ruotsin kanssa Venäjä vaihtaa paikkaa.