Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Mitä oli ennen uskontoja? Ateismiako?

Aloittaja Alien Weird, 12.09.11 - klo:06:41

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 12 Vieraat katselee tätä aihetta.

Alien Weird

Olen joskus miettinyt sitä miten uskonnot alunpitäen kehittyivät
ja mitä oli ennen sitä. Ovatko ihmiset aina uskoneet johonkin?

Minä, ihan vähän ainakin, uskon tähän oppiin ihmisen vähittäisestä kehittymisestä eläimestä ihmiseksi,
vaikkakaan en enää nykyisin pidä ihmistä kovinkaan erilaisena eläimenä, kovin paljon muista eläimistä poikkeavana.

Ihmisellä on tämä yksi oma erikoispiirteensä, ihmisäly, joka on vähän erilainen kuin eläinten äly, ei välttämättä kuitenkaan parempi äly.
Keskustelu ihmisyydestä ja ihmisen erilaisuudesta ja paremmuudesta eläimiin nähden keskittyy kuitenkin tähän ihmisälyn erilaisuuteen,
koska muita eroja eläinten ja ihmisten välillä ei kertakaikkiaan ole. Se tekee ihmisen "paremmaksi", se on ihmisyyden tärkein ja ainut tekijä.

Menestyäkseen ihminen tarvitsee myös muita ominaisuuksia kuin tuon ihmisiä eläimistä erottavan älyn,
mutta niitä muita ominaisuuksia on muillakin eläimillä.
Yksi niistä ominaisuuksista on kyky yhteisössä elämiseen ja yhteistyössä tomimiseen.
Apinat elävät isoissa laumoissa tiettyjen sääntöjen mukaan, kuten ihmiset, mutta apinoilla ei ole uskontoa, ne ei tarvitse sellaista.
Ovatko apinat ateisteja? Ovatko laumassa elävät sudet, hyeenat, leijonat tai ryohonsyöjien laumat ateisteja?

Miksi ihmisen laumakäyttäytyminen edellyttää uskontoa?
Ei tiedetä yhtään yhteiskuntaa jossa ei olisi jotain valtionuskontoa
tai jotain uskontoon pohjautuvaa yleistä moraalikäsitystä,
tai sitten valtion pohjana olevat poliittiset ideologiat ovat saaneet uskonnon aseman.
Ilman uskoa johonkin ... jumalaan tai kommunismiin tai natsismiin, yhteiskunnat eivät pysyisi pystyssä.
Missä on se ensimmäinen pystyssä pysyvä ateistinen valtio?

Mitä oli ennen uskontoja? Oliko mitään? Oliko olemassa yhteiskunta? Olimmeko eläimiä silloin?
Vaatiiko kärjestäytynyt yhteiskunta aina tuekseen jonkun uskonnon?



Patu

Kun lähdetään asia-aiheeseen pitää olla tarkkana.

Minä erotan uskon ja uskonnon. Ymmärrän että ihminen voi uskoa siihen että on Jumala, joku korkeampi voima.
Ehkä tarkemmin määrittelemätön.
Se on uskoa.
Sitä en ymmärrä että ihminen voi uskoa neitseelliseen syntymään ja Jumalan kolmiyhteyteen ja tarkkaan määriteltyyn Jumalaan, rituaaleihin, riitteihin ja Jumalan antamiin moraalisääntöihin.
Se on uskontoa.

Käsitykseni mukaan usko on ollut ennen uskontoa. Uskonto on, niinkuin vihjaat, valtaa, vallanpitäjien yksi keino hallita (tyhmää) kansaa.

Ateismin määritelmästä voisi erikseen avata ketjun, ellei se olisi niin kaluttu aihe.
Itse yksinkertaisesti katson että ateismi on Jumalaan uskomisen puute.
Ateisti ei usko että Jumala on, mutta ei myöskään usko että Jumala ei ole. Uskon puute.

Analyyttisesti ajatteleva ei voi sanoa että Jumalaa ei ole. Siitä, sen enempää kuin Jumalan olemassaolostakaan, ei ole mitään todisteita.
Jos jonkun mielestä on, sopii kysyä minkä Jumalan - Shivan, Jahven, Allahin, ...

Alien Weird

#2
Me täällä outomaassa olemme tottuneet käsittelemään asia-aiheitakin välillä kevyemmin.
Tosin, kukaan ei kiellä olemasta tarkkana. Siispä yritän sitä tarkkuutta nyt Patun toivomuksesta.

Patu erottelee uskon ja uskonnon ja myös määrittelee molemmat asiat.

En kiistä Patun määrittelyjä, jokaisellahan on vapaa oikeus määritellä asioita
eivätkä Wikipedian määrittelyt ole suinkaan mitään muuta kuin Wikipedian määrittelyjä
eivät sen parempia kuin muutkaan määrittelyt. Siksi en kritisoi Patun määrittelyä.
Itse määrittelisin uskon ja uskonnon ehkä hieman toisin ja Wikipediassa voi olla
jonkun muunlainen määrittely. Mutta en puutu nyt siihen, en edes avaa Wikipediaa.

Kysymys kuului mitä oli ennen uskontoa.
Patun mukaan ennen uskontoa oli hänen määritelmänsä mukainen usko.

Ottaisin esille uuden ajatuksen ennen varsinaiseen kysymykseen vastaamista.
Mitä oli ennen uskoa?   Mistä usko syntyy? Itsestäänkö?
Mitkä ovat uskon edellytykset?  Voiko eläimillä olla uskoa?

Mielestäni uskoa on se että ihminen pystyy mielikuvituksensa avulla täydentää asioita
joista hänellä on puuttellinen henkilökohtainen informaatio.

Yhteisössä elävä ihminen pystyy siirtämään informaatiota toiselle ihmiselle, tämä on hyvin hyödyllistä.
Henkilö A voi, kulkiessaan metsässä muilla asioilla, vaikka ansoja kokemassa, törmätä hyvään sienipaikkaan.
Tavatessaan ihmisen B henkilö A voi kertoa tälle näkemästään sienipaikasta.
Jos B uskoo mitä A sanoo niin hän voi käydä korjaamassa sienisadon talteen.
Tätä on usko alunpitäen. On hyödyllistä että voi välittää tietoa asioista yhteisössä.
Tiedon leviäminen edellyttää sitä että uskotaan toisiin ihmisiin, luotetaan toisiin, vallitsee luottamuksen ilmapiiri.

Lähtisin tästä kehittelemään uskomisen perusteita, myös uskonnollisen uskomisen siis.
Luottaminen toiseen ihmiseen on tärkeätä, se edistää hengissä säilymistä vaikeissa olosuhteissa.
On ymmärrettävää että valehtelu, toisen harhauttaminen uskomaan jotain mitä ei ole oikeasti olemassa on väärin,
Toisen voi harhauttaa luulemaan että on jotain mitä ei ole, jotain joka on vain omassa mielessä kuviteltua.
Tämä alunpitäen jonkun mielessä kuviteltu asia leviää sitten yhteisössä toiselta toiselle kerrottuna.

Kyky kuvitella asioita mielessä on sinänsä ihmiselle välttämätön ominaisuus,
sen avulla hän voi omaksua tietoa jonka hän voi saada vain muiden ihmisten kautta, muiden kertomana.
Mutta uskominen edellyttää aina että pitää voida luottaa siihen joka kertoo jotain, pitää uskoa ettei toinen harhauta.

Vaikkapa sellaisen seikan valehtelu että metsässä on sieniä, on tuhauttavaa ja väärin ja vaarallista,
Jos henkilö B lähtee henkilöltä A saamansa tiedon turvin etsimään metsästä näitä kuviteltuja sieniä, mutta ei läydä niitä,
henkilö B voi menettää uskonsa ja luottamuksensa sekä henkilöltä A saamiinsa toisen käden tietoihin,
että myös sieniin sinänsä, kuten minä olen menettänyt.

Valehtelu, epäluottamus, epäluulo, epäusko ovat elämisen resursseja tuhlaavia asiota yhteisössä,
niukkuuden olosuhteissa, jossa jokainen ponnistus pitäisi suunnata tehokkaasti elannon hankintaan.

Siinä minun mielestäni on uskon alkuperäinen funktio, siitä se on lähtenyt sitten kehittymään erilaisia asioita tarkoittamaan.

.

AveLazio

Uskonnon määritelmä nojaa siihen, miten kuolleita lauman yksilöitä käsitellään. Primaari erottaja tässä on hautaaminen. Eläimet jättävät normaalisti kuolleet sinne, minne ne kuolivat.

Cro Magnon -ihminen aloitti hautaamisen ja uskonnon.

At a narrow passage there's no brother, no friend

S

#4
Yleensä tälläistä aihetta ei voi kovin kevyesti käsitellä, joten tyytykäämme siis analysoimaan sitä enemmänkin järkiperustein. Mielestäni uskonnot tai uskominen yleensäkin ovat ihmisen keksinnöistä niitä alkuperäisempiä, yhtä perustavanlaatuisempia kuin kulttuurien synnyt yleensäkin. Joillakin ihmisillä kun on edelleenkin taipumus perustella asioita pitkälti uskomustensa kautta, joten tähän seikkaan onkin paneuduttava tosimielellä.

Uskontojen kulttuurihistoria ulottuu varsin pitkälle ihmisen esihistoriaan, aina luonnonkansojen harjoittamiiin riitteihin asti, joiden kautta erilaiset rituaaliset taikauskoiset tavat saivat alkunsa. Uskonnollisten palvontamenojen on uskottu syntyvän ryhmäpaineiden myötä, joiden myötä on haettu kollektiivista yhteenkuuluvaisuutta, eli uskomuksiin turvautuminen on toiminut myöskin jonkinlaisena yhteisöllisenä selviytymiskeinona arjessa.

Taikausko tai magia taas on seurausta ihmismielen pakkomielteestä tavoittaa haluttu lopputulos, jossa yksilö koittaa vakaumuksensa myötä saavuttaa elämässään sielullisen rauhan - toisin sanoen uskoo saavansa uskomisen edesauttamana henkisen tasapainon. Se mitä sitten ymmärretään syvemmin uskon käsitteellä, vaihtelee aikakausista toiseen. Vaikka uskoa on pidetty merkkinä herkkäuskoisuudesta, tiedon & valistuksen rittämättömästä puutteesta - niin sen on pohjimmiltaan kuitenkin rakenteeltaan tavallaan pysyvä jäänne ihmisen kognitiivisesta muinaishistoriasta, jolla erilaisine sivujuonteineenkin on monia eri merkityksiä.

- Ihminen on ennen kaikkea erilaisten yhteisöllisten vaikutteiden, sekä evoluution myötä kehittynyt rituaaliseksi olennoksi, joka janoaa elämässään mystiikkaa, näiden tavanomaisten arkielämystensä ohella. Arkisten ongelmien ratkaisuna uskotaan ainakin symbolisesti korkeampien voimien läsnäoloon; jossa uskon tai uskontojen kautta kuvastetaan toivoa, pelkoa, vihaa, kateutta, uhoa, sekä ennenkaikkea uskoa siihen, että onneen & epäonneen voi tavalla tai toisella vaikuttaa uskon varjolla. Tätä kaikkea on uskonnollisuus; myös paljon muutakin, joiden kaikkia erityispiirteitä ei nyt tässä nimenomaisessa yhteydessä vielä ehkä tullut kovin tyhjentävästi esiin...?!  
- Tiedon jyvät versovat viisautta -


Patu


Alien Weird

Lainaus käyttäjältä: Patu - 12.09.11 - klo:12:53
No nyt onkin kaikki mitä asiasta voi sanoa jo sanottu.

Eihän nyt toki   :)

Tervetuloa vain kaikki sanomaan omat mielipiteensä.
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita
ja niitä mielipiteitä mahtuu näille palvelimille mahtavat määrät.

Patu

Juu, ainahan voi muuttaa mieltään ja kirjoittaa uuden mielipiteen. Ei sillä niin väliä mitä mieltä oli aikaisemmin.
Monet tekevät niin.

Kiva että on kovasti mielipiteitä.

THL tiedottaa

Tässä edellä mainitussa tapauksessa 'nopeat syö hitaat' saa uuden merkityksen.


Ei noista muiden puheista kannata välittää.

AveLazio

S, tiedoksesi: taikausko on jo uskontoa.

Tämä ei ole sinun alaasi, veliseni
At a narrow passage there's no brother, no friend

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä