Kekkosen lähtö ja Tamminiemen pesänjakalat

[risto]

.
Kekkosen hyvät teot ovat siirtyneet lähihistoriaan mutta Kekkosen surkeaa loppua ei haluta kertailla.

Mutta kun poliittista ilmapiiriä arvioi muistinvaraisesti, ei millään uskoisi että oltiin Suomessa.
Kehyksenä on, että naapurimme Nevotoliitto oli voimissaan 80-luvun alussa ja siellä siitti seniiliä johtajistoa.

Kekkosen lähtö oli hyvän aikaa etukäteen tiedossa.

Kekkonen lähti syyskuussa. Sattumalta luin Kanava-lehden kirjoituksen "mitä jos presidentti joutuu väistymään". Lehti oli maaliskuulta  ja kirjoittajana prof. seikko Eskola.

Kirjoituksessa käydään läi etukäteen , mitä tulee tapahtumaan. Ensimmäiksi piti päästä eroon pääministeristä Mauno Koivisto, koska hän on varapresidentti. 

Ja näin tapahtui. Kekkonen sanoi irti pääministerin keväällä, mutta Koivisto ilmoitti, että se oikeus kuuluu eduskunnalle.  koivisto ja demaritolivat  suunnitelleet ja harjoitelleet kuvion, mitä tehdä ja sanoa kun alkaa tapahtua.

Helsingin sanomien poliittisen yksikön pomo Loka Laitinen kirjoitti valmiiksi kirjan TAMMINIEMEN PESÄNJAKAJAT, jossa mätki vallassa olevia poliitikkoja olan takaa. Kun Kekkonen julistettiin sairaslomalle, kirja tuli heti jakeluun R-kioskeihin. Alkoi mieletön kohu ja ajojahti, kuka on kirjan kirjoittaja?

Kirjasta sanottiin, että julkistamisen jälkeen Suomi ei ollut enää entisensä.

.1980 -luvun loppupuoli oli aika surullista taloudellisessa mielessä. Kaikenlainen huijaaminen ja keplottelu oli poikaa. Suomen pankista tulleet kaksi kovaa Koivisto presidentinä ja Holkeri päämisterinä eivät osoittaneet mitään viisautta siinä tilanteessa. Kun sitten ajauduttiin 90-luvun laman partaalle, herroilta ei tullut silloinkaan mitään vinkkiä missä mennään.
Suuri rahamestari Ilaskivi oli Helsingin johdossa. Hänelläkään ei ollut mitään aavistuta mihin joudutaan.

Esim talorakentamisessa tärkeää ei ollut miten talo rakennetaan. Rakennusfirmoille ja niiden poliittisille ryhmittymille oli  jaettu rakennusoikeuksia. Varsinainen bisnes saatiin aikaan kun inflaatio laukkasi, kuoletti velkoja ja nosti omaisuuden arvoa. Myöhemmin selvisi että  Mauno Koivisto oli ollut lähiörakentaimisen arkkitehteja Työväen säästöpankin johtajana. Hänellä on ollut siis läheiset suteet gryndereihin.

Missä kaikessa pääpoliitikot olivat olleet mukana, tuskin kukaan tietää. Kekkosesta sanotaan että hän oli Vennamon kanssa Helsingin suurin yksiöiden omistaja.  Eli omaisuus kasvoi silmittömästi inflaatioiden ja devalvaatioiden johdosta.

.

[THL tiedottaa]

Tässä on aika hyvä selvitys tuon mainitun kirjan kirjoittajista ja siitä, miten kirja vaikutti Suomen poliittiseen ilmastoon.


http://www.tutkiva.fi/content/kekkonen-lahtee-kuka-tulee

Artikkelin on kirjoittanut:

Arto Astikainen
Arto Astikainen on Helsingin sanomien politiikan toimittaja ja Pesänjakajien tekijäryhmän, Lauantaiseuran jäsen 1981

[risto]

.
Mainio kirjoitus. En ole nähnyt. Asiakaisen teksti juoksee kuin vinttikoira.

[Patu]

Arto Astikainen
Arto Astikainen on Helsingin sanomien politiikan toimittaja ja Pesänjakajien tekijäryhmän, Lauantaiseuran jäsen 1981

Astikainen ei kai ollut kirjan kirjoittaneessa triossa. Siinä oli mm. Aarno Laitinen, joka sai kirjan takia Hesarista potkut: kirjan kustansi kilpailija.

[THL tiedottaa]

Niin, mikä on totta ja mikä ei.

Astikainen kirjoittaa:

"SUURIN KRITIIKKI KOHDISTUI siihen, että kirja tehtiin salanimellä "Lauantaiseura". Erityisesti lehtien nimimerkkipakinoitsijat arvostelivat meitä siitä, että esiinnyimme nimimerkin suojissa.

Minun piti oikein miettiä tätä tilaisuutta varten, harkitsimmeko omalla nimellä kirjoittamista. En muista, että olisimme vakavasti harkinneet. Salanimi oli silloin aivan luonteva."

Tietysti hän voi valehdella. Tai sit ei.
Onko sillä sitten merkitystä?

[Patu]

Ei täällä.

[risto]

.
Telkusta tuli juuri ohjelma Ronald Reganista. Toisella kaudella Regan sairasti jo altzheimertautia. Hän piti jotain puhetta ja kun pääsi loppuun, hän aloitti sanasta sanaan puheen alusta.

[Patu]

Tämän päivän Hesarissa oli kiva juttu Kekkosen suhteesta kirkkoon, ei siis Jumalaan. Mainittiin toki että Kekkonen oli lähinnä agnostikko.
Kekkonen näki kirkon yhtenä vallan käyttäjänä.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kekkosen+suhde+kirkkoon+oli+j%C3%A4nnitteinen/a1305550676281

[risto]

Tämän päivän Hesarissa oli kiva juttu Kekkosen suhteesta kirkkoon, ei siis Jumalaan. Mainittiin toki että Kekkonen oli lähinnä agnostikko.
Kekkonen näki kirkon yhtenä vallan käyttäjänä.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kekkosen+suhde+kirkkoon+oli+j%C3%A4nnitteinen/a1305550676281

tuntuu kuuluvan kirkkohistorian osastolle. Mitä mieltä Kekkonen oli uskonnosta, eipä tuo mitenkään näkynyt hänen elinaikanaan. En muista että kukaan muukaan presidentti olisi ottanut kantaa uskontoon.

Minä saan näppylöitä näistä määritelmistä. 3 vuoden ajan pari kahelia ovat kiertäneet foorumila toiselle ja hokeneet että ateistit ovat uskovaisia  ja knostikot ovat jotain Aristoteleen mukaan jotain. ylämyllyllä keskustelu käy intensiivisenä.

Minäkin olen foorumitietävien perusteella knostikko, vaikken ole tiennyt sanaa olevankaan Älytöntä määrittelyä. .
Isä meidän, joka tuli läpi seinän....

[AveLazio]

Reigan on historian hienoin pressa!