Jutellaas tästäkin ...

[THL tiedottaa]

Minulla taitaa olla termit sekaisin.

Siis jakomielitautinen on skitsofreenikko, mutta kaksisuuntainen on masennussairaus, bi-polaari? Hyperaktiivisesta maassa makaavaksi.. ja takaisin.

Tietääkseni harhat psykoosissa ovat ohimeneviä, kun masennus saadaan parannettua. Miten ne erottaa skitson harhoista?

Tietääkseni ...

No, jo onkin sekaisin termit ja kaikki muukin.

Netti on pullollaan tietoa mielisairauksista, siitä vaan googlettamaan ja lukemaan.

Kirjasto on toinen hyvä tietolähde. Jaa, sielläpäin ei taida olla loistavaa Suomen kirjastolaitoksen tapaistakaan?

Masennuksessa ei nähdä tai koeta harhoja.* Masennuksen diagnoosi perustuu aivan muihin oireisiin, kuten omanarvontunnon menetykseen, itsetuhoisiin ajatuksiin, aloitekyvyttömyyteen jne.

Skitsofreniassa sen sijaan psykoosi on eräs diagnoosin kulmakivistä.

Tässä melko hyvin tiivistetty skitsofreniaa käsittelevä artikkeli:

http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_4.html

Kaikkea ei tietenkään vielä tiedetä ihmisen mielenterveydestä ja sen heilahteluista, mutta jotain kuitenkin.

--------------------------------------
*) Toki masennus pitkittyessään ja syventyessään voi johtaa mielialapsykoosiksi nimitettyihin tiloihin.

http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_7.html

[Tiistai]

Noniin. Kun olen kertonut täällä sittenkin 13 v. pikkusiskoni kuolemasta (harvinaiseen verisairauteen, lääkärit ennustivat 2 vuotta ja se piti melkein kuukauden tarkkuudella paikkansa). Kun se oli ohi äiti tietenkin masentui ja oli kuulemma alkanut ottamaan jäljelle jääneitä lääkkeitä, kun pelkäsi itselläänkin olevan sama sairaus.  Hänellä oli puoli tusinaa nuorempia lapsiakin vielä vastuullaan. Hän oli lyhyen ajan ammattihoidossa, seikka, josta minulle ei kerrottu.. olin juuri sinä syksynä lähtenyt Hampuriin. Edellisenä talvena oli Eila lähtenyt keskuudestamme. Luulotautiako vai psykoosi?

[THL tiedottaa]

Täältähän et tuohon kysymykseesi vastausta saa.
Sun pitää tiedustella kysymykseesi vastausta äitisi sairauteen häntä hoitaneelta taholta.

Tuohon, että äitisi oli käyttänyt lapselleen määrättyjä lääkkeitä, voin kyllä antaa vastaukseksi, ettei niin saa missään tapauksessa tehdä.

[Aprilli]

Tiistai, olipa ikävää kuulla perheenjäsentesi tapahtumista. Nuo ovat niitä ylipääsemättömiä ja vaikeita asioita niin heille kuin omaisillekin.
Toivottavasti olet itse saanut voimia käydä asioita läpi, uskoisin niin.

Vaikuttaa kummalliselta vielä tänä informaation tulva-aikana, että edelleen menevät vellit ja puurot monilta sekaisin masennuksen suhteen.
Sanottakoon nyt vielä viho viimeisen kerran, ettei masennus tarkoita hetkellistä mielialaa, vaan pysyvää mielentilaa.
Masennus on vakava, jopa kuolemaan johtava sairaus.
Mieluimmin siis vitutus kuin masennus mikäli valita vois.

Luulosairaudesta löytyikin hyvä aasinsilta plasebo lääkkeisiin, näin asiasta kolmanteen hypähtäessä.

Lumelääkkeiden parantavasta vaikutuksesta ei kai voida enää puhua uskon asiana sinällään, kun se on jo tieteellisestikin todettu.
Toki uskolla ja toivolla sekä olettamuksella parantumiseen on se leijonan osa näissä tapauksissa. On se vaan merkillistä, että sokeripilleri voi
päihittää kaikki mömmelit joihin on käytetty uskomattoman paljon aikaa, tutkimustyötä, rahaa ja markkinointia jakeluketjuista puhumattakaan.
Mutta mutta ei aina. Aina eivät myös aitolääkkeetkään auta.

Paranemisprosessissa onkin vielä niin paljon selvitettävää, että siinä riittää tutkijoille haastetta yllinkyllin.
Ja haastetta nimenomaan myös asenteiden pohjalta.
Onhan se vaan jotenkin nöyryyttävää ajatella että kaikki onkin lopulta kiinni vain päästä, joka muutenkin holtittomasti kieppuu kaulan varassa.

Se mikä tässä kiinnostavinta on, on ehdottomasti ihmisen psyykeen vaikutus kehon toimintaan.
Eihän tämä mikään uus juttu ole, mutta jos maalataan kangasta siltä pohjalta että lääkkeiden teho on yliarvioitu, niin asiasta tulee kiinnostava.
Paljonko aitolääkkeisiin liittyy lumevaikutusta?

Nähtäväksi jää, kuka pystyy piirtämään veteen sen viivan kuuluvatko plasebo vaikutukset kliinisen lääketieteen vai psykologian vesille?
No, tapelkoot keskenään elleivät sopuun pääse.
Pääasia että päätä tutkitaan, maailma on avara.

Ja sokeriksi tai suolaksi pohjalle täytyy heittää tietenkin kysymys luonnonlääkinnän merkityksestä.

Shiatsua, akupunktiota, yrttilääkintää, homeopatiaa, aurahoitoa eivät suinkaan kaikki enää pidä huuhaana, etenkin jos ovat kokeneet
saaneensa niistä apua.
Mutta kuti-kuti.
Myös vauvat ja eläimet ovat toipuneet tunnetusti näillä, esim. vauvojen koliikkiin on shiatsulla tunnetusti erinomainen vaikutus.
Jos ei puhuta plasebo vaikutuksesta, niin mistä sitten?

Henkiparannuksesta en edes uskalla ääneen puhua, muuten saan kimppuuni leegion demoneja. Jätetään tuonnemmaksi.

[Tiistai]

Huomannutkaan tätä viestiä, kun oli Klubilla.

Kiitos, Aprilli, siitä on vuosikymmeniä. Olin hädintuskin 20 vuotias. Äiti toipui siitä hyvin, eikä hän pahemmin masentunut sen jälkeen ollut. Tuli kyllä uskoon.. siis hän ei koskaan aikaisemmin ollut mitenkään harras.  Mutta hirveä polttamaan ja vanhemmalla iällä sai pahan astman sen takia. Ja sydämen vajatoimintaa oli astmalääkkeidenkin takia . Lähes päivälleen vuotta myöhemmin seurasi miestään tuonpuoleiseen. Sellaista tapahtuu.   Jokaisella meillä olisi näitä kerrottavia..

[risto]

.
Mulla ei ole pienintäkään tarvetta käydä selostamaan vanhempienia asioita kenellekään.
Sisarusten kanssa joskun puimme niitä sen takia etteivät vastaavat piirteet pääse vallalle omassa elämässä. 

[Tiistai]

Lopetankin sen tähän..

[Patu]

Se mikä tässä kiinnostavinta on, on ehdottomasti ihmisen psyykeen vaikutus kehon toimintaan.

Juu. Se kiinnostaa. Miten henkinen vaikuttaa aineelliseen.

Panes hohtimet pöydälle. Sitten keskityt ajattelemaan miten sen leuat menee kiinni.
Menikö?
No ajattele sitten että käsi menee nyrkkiin.
Menikö?
Koetas ajatella että kaveri pöydän toisella puolen alkaa räpyttää silmiään.
Alkaako?

Mitä ihmettä se psyyke on, sähköä vai stiiknafuliaa. Miten se vaikuttaa kehoon, ja miksi vain omaan kehoon.

[Tiistai]

Kyllä minä olen sitä mieltä, että mielialalla on suuri vaikutus fyysiseen hyvinvointiin. Yleensä sanotaan, että syövänkin voi saada jatkuvasta stressistä ja siitä, että nielee kaiken mielipahan alas eikä pura sitä mitenkään ulospäin.  Tarvitaankohan tässä seläntukea googlelta.. hmm

Psykososiaaliset tekijät ja rintasyöpä
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

... Tarkoituksenani on selvitellä erityisesti stressin ja depression sekä persoonallisuuspiirteiden osuutta rintasyövän riskitekijöinä sekä psyykkisen hyvinvoinnin vaikutusta syövästä selviytymiseen, myös eläinkokeiden pohjalta. Nykyisen tietämyksen valossa näyttää siltä, että psykososiaaliset tekijät vaikuttavat jossain määrin rintasyövän kehittymiseen ja siitä selviytymiseen. Ratkaisevalta vaikuttaa yksilön kyky selviytyä stressiä aiheuttavista tilanteista. ...

[Aprilli]

Älä Patu sotke telekinesiaa tähän, kun kyse oli lähinnä psyykeen vaikutuksesta paranemisprosessiin.
Plasebo on tutkittu ja todistettu juttu. nii.