Luovuus ja hulluus

[juhasamy]

Vaieta kantsii sitten neljännellä.


Joo, noin se on. Herra Maslow oli tietävä ihminen.


Tässä tosiaan minun eräs näkemys luovuuden (tai nerouden) ja hulluuden yhteydestä:
https://outomaa.kilpinenonline.net/smf/index.php?topic=2457.msg79769#msg79769

[juhasamy]

samy oot nero,
minä vain Hero,

Tero maksas vero
kas, oot hetero

Milläs maksat,
elämän kalliin?
Raskaat taksat,
Matin malliin?

Rahaksi muuttaa kyvyt, avut,
elannaksi, ruuaksi.
Näreestä havut,
lämmittääkö kuumaksi?

Markkinoita tähyilen,
nälkää pukkaa.
Ulos väliin pälyilen,
en kudo minä sukkaa.

Osaan jotain, kehityn,
miksi ajatusta vaivaan.
Lopulta ehkä menestyn,
kun vain merelle ja laivaan.

Tämä olkoon päätös,
viime päivien tulos.
Näin on säädös,
potkut perään, heti ulos!

[Patu]

Minusta luovuus ei ole kontrollin puutetta.
Koen ehkä liikaa luovuuden ongelmanratkaisun kautta, mutta silti: väitän että luovuus ilmenee suhteessa johonkin tarkoitukseen. En siis oikein kannata ajatusta, että voidaan sanoa että joku on luova koska hänen elämäntapansa on luova, suorastaan poikkeava.
Minä ratkaisisin sen luovuuden hänen aikaansaannostensa kautta.
Vielä: ajattelen jopa niin että "luova" ratkaisu ongelmaan, jota ei ole, ei ole luova. Sellainen luovuus on vain itsensä toteuttamista.

Hulluus taas on mm. kontrollin puutetta.

[risto]

väitän että luovuus ilmenee suhteessa johonkin tarkoitukseen.

Olen samaa mieltä. Luovuutta tarvitaan joka päivä jotta asioita voidaan viedä eteenpäin.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan lisäksi johtoa ja toimeenpanoa jotta luova ratkaisu saadaan käyttöön.

Ihmiset eivät ota luotuja ratkaisuja käyttöön. Mieluummin pidetään kiinni vanhoista tavoista.
Toisaalta se on oikein koska ei ihmiset eikä yhteitkunta voi ryntäillä uusien ratkaisujen perässä.

Olin meidän organisaation aloitemiehenä kaksi vuotta. Yhtään ehdotusta ei toteutettu.
Ensinnäkin organisaatiolla olisi pitänyt olla systeemi, jolla se tutkii tehdyn ehdotuksen, sitten sitä vielä kehitetään ja testataan ja sitten otetaan käyttöön.  Yksi keskeinen johtaja sanoi että "ei meillä ole aikaa sellaiseen ja se on isojen organisaatioiden juttu".
Ha ha ha ja ha. Olimme töissä Suomen suurimman työnatajan palveluksessa. hah hah ja hah.


[/quote]

Hulluus kontrollin puutetta. No toikin on semmonen juttu että kun tekee jotain ja toinen seuraa vierestä, lopputuleman on se että vierestä katsojan mielestä asian olisi pitänyt tehdä ihan päinvastoin. Ideat syntyvät vasta sitten kun näkee toisen tekevän.
Luovuutta on tänä päivänä se että lähtee auttamaan toista eikä mäkätä vieressä.

[risto]

.
Mutta semmonenkin juttu on että "luovan ja häirikön raja on häilyvä. Riippuu, kumman puolella viisari näyttää enemmän".
Näin sanoi erittäin tunnettu henkilö joskus minulle.
Häiritsevän luovia henkilöitä ei tahdota sietää. Ihmiset ovat yleensä töissää saadakseen rahaa eikä vaivatakseen päätään.

Oma kokemukseni on, ja olen testannut sitä lukua monelta muultakin henkilöltä, luovien ihmisten osuus organisaatiossa on 1-3%.

Olen nähnyt enemmän ihmisiä, jotka luulevat oleansa luovia, mutta kun perustiedot ovat vajaat, ratkaisut menevät päin persettä.

Myös huomasin että vaikka joku asia on ratkaistu 3:ssa kerroksessa x osastolla, ratkaisu ei millään siirry 4:teen kerrokseen.

Esim. kun poikani on ollut keikkalääkärinä useissa organisaatioissa, niissä kaikissa on erilainen poltilaiden atk-sohjelma. Toiset toimivat ja tiiset eivät ollenkaan. Niinpä Suomen sairaaloissa on enemmän atk-päälliköitä kuin kirurgeja.


20 v sitten olin 3000 hengen rganisaatiossa, joissa oli useita laskentajärjestelmiä ja useita talouspäälliköitä

Muistaakseni Helsingin kaupunki on siirtymässä yhteinäiseen laskentajärstelmään, jolloin se kattaa 40 000 hengen organisaation.
.

[THL tiedottaa]

Edellä olevat viestit kuvastavat erinomaisesti sitä, mitä kontrollin menettäminen ja toisaalta analyysiin kykenevä viestintä tuottavat.
Mikä viesti edustaa mitäkin, jääköön lukijoiden pohdittavaksi.
Oma analyysini on, että kaikki runot eivät ansaitse runon arvonimeä.


Luovuutta on tutkittu maailmalla huomattavan paljon. Myös Suomessa.

Jos luovuus olisi yksiulotteinen asia, voitaisiin suositella yhtä ainoata tapaa kehittää luovuutta. Mut, kun me edelleen tiedämme liian vähän tästä luovuudesta, niin me myös tiedämme liian vähän siitä, miten erilaista luovuutta voidaan kannustaa, motivoida tai tukea. Toki me tiedämme joitain luovuuden piirteistä kuten myös jonkin verran luovuuden edellytyksistä. Siitäkin on kertynyt tietoa, että miten luovuus voidaan tukahduttaa.

Eräitä nimiä, joiden tuotantoon kannattaa tutustua:
– Abraham Maslow
– Carl Rogers
– E. Paul Torrance
– Howard Gardner
– Anders Ericsson
– Carl G. Jung
– Sigmund Freud (saman tien myös Freud-kritiikkiin)
– Kari Uusikylä

Muutama tutkimuksissa havaittu tosiasia:

– kvantiteetti on yhteydessä kvaliteettiin (tuotteliaisuuden määrä ei silti takaa laatua)
– lapsuuden ajan intuitiiviset kokemukset merkittäviä
– pitkäaikainen paneutuminen (useimmiten rajattuun sektoriin) tuottaa tuloksia – puhutaan kymmenen vuoden periodista
– yleisesti luovuus on parhaimmillaan 40. ikävuoden paikkeilla, mutta esim. matematiikassa huippu saavutetaan jo aikaisin (yleensä 25. ikävuoteen mennessä) ja tason lasku on jyrkempi kuin muilla aloilla
– ns. humanistipsykologit korostavat itsensä toteuttamista (eli riittää, jos prosessi ja tuotos tyydyttää ihmistä itseään)
– kulttuurisidonnaisuus: se, mikä on kaunis ja luovuutta osoittava tuote Nepalissa, poikkeaa ehkä Seinäjoella tai Enossa luodusta tuotteesta

[risto]

.
LUOVUUS JA KONTROLLI

Olin tosiaan Suomen suurrimman työntantajan palveluksessa. laskentajärjestelmänhän on mm. huolehdittava ettei tehdä hulluuksia. Ulkoinen laskenta tekee tilitekoa, mihin rahat käytetään. Sisäisellä laskennalla tutkitaan tehokkaita työtapoja.

Mutta helvetti, kun järjestelmiä ei millään saatu toimimaan. Ja minkähän takia? Kuka saatana haluaa tutkia oman organisaation epäkohtia jos vähemmälläkin pääsee.
Ei ollut kenenkään edun mukaista että epäkohdista tiedetään.

Toisekseen laskenta on että on suoritteet ja niiden kustannukset. Helsingin kaupungilla puuttuu tyystin suoritelaskenta. Rahan käyttö on silloin suorite.

Siis näin. Luovuutta tarvitaan kun halutaan pyristellä ulos kontrollista.

Mikä on maailman tärkein asia VAPAUS!!!! Sen eteen kannattaa tehdä vaikka mitä kolttosta.
.
.

[Patu]

Ei ole harvinaista että kun joku on keksinyt/kehittänyt hyvän aloitteen ja saa siitä palkinnon, joku toinen toteaa että olisinhan minäkin tuon osannut.
Mutta...
Siinä se asian osaaminen ja asiaan paneutuminen ensimmäisen kerran tulee esiin: tajuaa että tuonhan voi tehdä paremmin/nopeammin/halvemmin. Siiinä on jotain intuitiivista näkemystä, jopa luonnonlakien vaistonvaraista tulkintaa.
Toinen vaihe on ratkaisun kehittäminen. Siinä jyllää paitsi asiantuntemus myös luovuus.

[juhasamy]

Minusta luovuus ei ole kontrollin puutetta. Koen ehkä liikaa luovuuden ongelmanratkaisun kautta, mutta silti: väitän että luovuus ilmenee suhteessa johonkin tarkoitukseen. En siis oikein kannata ajatusta, että voidaan sanoa että joku on luova koska hänen elämäntapansa on luova, suorastaan poikkeava. Minä ratkaisisin sen luovuuden hänen aikaansaannostensa kautta. Vielä: ajattelen jopa niin että "luova" ratkaisu ongelmaan, jota ei ole, ei ole luova. Sellainen luovuus on vain itsensä toteuttamista.

Koen asian jossain määrin samoin.

Luovuus on suhteessa tarkoitukseen. Miksi tämän suurempia viritelmiä? Ei täysin ymmärrä.

Mutta väittääkö Patu nyt, ettei ihmisellä ole omia tarkoituksia, joita ratkaista? Ei selkeästi näkyviä eikä mitään kellarikerroksessa olevaa?

Tuon viestin väite ei kyllä kokonaisuudesssaa ole ihan selvä. Voiko joku olla ns luova kuin luoja? Siis vähintään väliaikaisesti sellainen? Jokin luovuuden täyttämä tai sen ruumiillistuma. Oletko ihan varma siitä, ettei tälläista voi olla, Patu? Minä en osaa ajatella, että olisi, mutten tiedä.

[karpalo]

Esimerkki järjestelmämme Luovasta Hulluudesta:

Työttömät ihmiset lähetetään Innovan kurssikeskuksiin. Työtön telakkahitsari saa kokkikoulutusta verorahojemme turvin. Samaisessa Innovan koulutuskeskuksessa samaan aikaan työtön kokki koulutetaan hitsariksi. (tapahtunutta tosiasiaa tämäkin)

Koulutukset läpikäytyään jäävät edelleen työttömiksi, mutta ovat väliaikaisesti olleet koulutuksessa, siis poissa työttömien listoilta, rumentamassa niitä lukemia ja tilastoja. Luova poliittinen järjestelmä on luonut tälläisen kyhäelmän.

Onko Innovatiivinen koulutusjärjestelmämme  onnistunut luomaan luovia ihmisiä myöskin poliittisiin korkean tason virkoihin, vai eikö?

Vai ovatko todella älykkäät ja luovat ihmiset mukana jossakin muualla, kuin politiikassa?