Sibelius

[Bongaaja]

Ihmeellistä pauhua silloin tällöin. Sitten jousia hennosti.

Mutta kuuntelen. Melkein kaikki on. Sinfonia 4 on ainakin 4 kertaa. Ihmettelen joka kerta kun kuuntelen.

[Tiistai]

Minä taidan katsella mieluummin hyviä elokuvia kuin kuunnella sinfonioita.

Mutta minulla oli vielä katsomatta Timo Koivusalon tekemä Sibelius -elokuva.
http://www.artistafilmi.fi/sibelius/kuvaukset.htm


Våhän petyin vaikken tiedä, mitä odotin. Kannattaa kuitenkin katsella.
Ihmissuhteet varsinkin mieshenkilöihin jäivät jotenkin vajavaisiksi..  ja sitten tuli se mielikuva, että kaikki 7 sinfoniaa sävellettiin kännissä! Tuskin meni 5 minuuttia, ettei nostettu maljoja jollekin tai jollekulle, tapeltiin kapakassa ym. Kuuluuko se suomalaiseen kulttuuriin, kulttuurin kuuluisuudet kuin Eino Leino, Juhani Aho ja Gallen-Kallelakin mukana. Sen ajan elokuvasta olisi voinut käyttää miesten keskinäisen kemian ym. kertomiseen. Nyt se oli vain promilleja..  
Mutta kaikenkaikkiaan ehkä 4 seitsemästä tähdestä antaisin.

.............
muokkaus
Etsin lisätietoa, tuolla on yksityiskohtainen elämänkaari:
http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/index.html

[risto]

*******

*****Ihmissuhteet varsinkin mieshenkilöihin jäivät jotenkin vajavaisiksi. ------Vertaa outomaan bersoonat

****kaikki 7 sinfoniaa sävellettiin kännissä!

Mitä sanoo wikipediaJohan Christian Julius "Jean" Sibelius (8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna – 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää)[1] oli suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä. Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.[2]

Kännikalat elävät 92 vuotiaaksi ja kuuluisin suomalainen teki sinfoniat viinan voimala.   Just. Naulan kantaan.
Ne sinfoniat pitäisi moderoida eli siistiä.


****Tuskin meni 5 minuuttia, ettei nostettu maljoja jollekin tai jollekulle, tapeltiin kapakassa ym.
elokuvassa joss 90 vuotta esitetään kahdessa tunnissa.




*****Kuuluuko se suomalaiseen kulttuuriin, kulttuurin kuuluisuudet kuin Eino Leino, Juhani Aho ja Gallen-Kallelakin mukana. Sen ajan elokuvasta olisi voinut käyttää miesten keskinäisen kemian ym. kertomiseen. Nyt se oli vain promilleja

Sen lisäksi Sibeliuksen olisi pitänyt ollaenemmän kiiinnostunut ilmaston lämpenemisestä.

[risto]

.
Ei ole historian henkilötkään turvassa Outomaan viiltäviltä analyyseiltä.

Enää puuttuu Aven tilannekatsaus, mikä on ÄO lukema nyt . Saadaan Sibelius oikeisiin mittasuhteisiin.

[Tiistai]

Ossi!
Minähän Kritisoin juuri tuota, että yli 90 vuotta kestänyt neron elämänkaari tiivistettiin kapakoissa tappeluihin ja pintapuoliseen kertomiseen..

Muokkasin aikaisempaa viestiäni, siellä on nyt yksityiskohtainen biografia. Oli aikakin, että itsekin jotain opin.

[AveLazio]

Ossi, aloitit Sibeliuksesta ja mietin jo, miten saat Aven vedettyä tähänkin. Ja tulihan se sieltä!

Minusta Sibelius on yliarvostettu hurrijuoppo, jolla on 2 hienoa sävellystä, muu roskaa.

[risto]

Minusta Sibelius on yliarvostettu hurrijuoppo, jolla on 2 hienoa sävellystä, muu roskaa.

No niin. Sieltä se olisi tullut pyytämättäkin kuuden mantereen dosentilta.

Jos Sibelius olisi säveltänyt jonkun "Kollaa Kestää ja kestää ja eikuvaa kestää" sinfonian, se olisi ollut magee.

10 000 älypinnaa Avelle.

[AveLazio]

Hehe. Kiitos.

[Tiistai]

Olen eri mieltä AveLazion kanssa. Janne Sibelius vain sattui syntymään suomenruotsalaiseen perheeseen. Kuka sitä sukupuunsa voi valita? Vanhemmat olivat  "fennomaaneja" ja siksi  poika pantiinkin suomenkiliseen kouluun päästäkseen myöhemmin Suomen ainoaan lyseoon, jossa opiskeltiin vain suomeksi..

http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/index.html
"Ruotsia äidinkielenään puhunut Janne siirrettiin 1874 Lucina Hagmanin suomenkieliseen valmistavaan kouluun, koska hänen oli opittava suomea päästäkseen Hämeenlinnan normaalilyseoon. Hämeenlinna oli ajankohtaan nähden hyvin harvinainen suomalaiskaupunki: siellä saattoi lukea ylioppilaaksi suomeksi, mutta ei ruotsiksi."

Mies, joka sävelsi Kalevala-teemoja ja Finlandian. Niin koskettavia lauluja suomenkielisiin teksteihin. Kadu, Ave.

[Tiistai]

Jatkoa, eri lähteestä

http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mtp/sibpolit.html
Sibelius ja politiikan tuulet

"... Sibeliuksen lausunnoista ja tekemisistä voidaan päätellä, ettei hän ollut passiivinen ja ulkopuolinen katselija, vaan aktiivinen ja vaikutusvaltainen persoona, jonka rooli Suomen itsenäisyystaistelussa oli aivan keskeinen. On kiintoisaa seurata Sibeliuksen poliittisen tietoisuuden kasvua 1890-luvulla ja verrata hänen teostensa sisältöjä ja luonnetta käänteisiin Suomen Venäjän-suhteissa.

Sibelius fennomaanina

Sibeliuksen patrioottis-poliittinen sitoutuneisuus ja reagointi päivänpolttaviin kysymyksiin ilmenee teoksissa ainakin viidellä eri suunnalla:
1. kielipolitiikka eli S:n suhtautuminen virallisiin tai suotaviin kieliin Suomessa
2. sisäpolitiikka eli suhtautuminen suomalaisten vähittäiseen jakautumiseen työväenluokkaan ja pientilallisiin sekä keski- ja yläluokkaan
3. ulkopolitiikka eli asenne venäläisten yhtenäistämispolitiikkaan
4. patrioottinen politiikka eli itsenäisyysliike
5. imperialistinen politiikka eli suursuomalainen ajattelu.

Useinkaan ei ajatella, että säveltäessään suomalaisia tekstejä, mm. Kalevalaa ja Kiveä, Sibelius asettui fennomaanien rintamaan maassa, jossa sivistyneistö oli perinteisesti ruotsalaista. Sibelius omaksui Suomen kielen merkitystä korostavan ja kulttuurisesti edistyksellisen ajattelutavan, joka muodosti uhkan ruotsia puhuvalle yläluokalle. Kullervon säveltäminen oli merkittävä avaus, joka Aino Sibeliuksen mukaan "sai kaikki suomenmielisetkin liikkeelle".

Sibeliuksesta ei koskaan kehittynyt yltiöfennomaania, vaan hän sävelsi kuoroteoksia ja etenkin yksinlauluja ruotsiksi. Sibelius ei siten asettunut kielikiistassa kummallekaan puolelle, vaan pyrki pysymään neutraalina - vaikka hän edistikin merkittävästi suomenkielisen kulttuurin nousua monilla vokaaliteoksillaan (mm. Venematka, Rakastava, Koskenlaskijan morsian jne.).

Oliko Sibelius oikeistolainen?

Sibelius tuli ruotsia puhuvasta keskiluokkaisesta perheestä ja kuului taustansa ja koulutuksensa ansiosta yhteiskunnan yläkerroksiin. Kuitenkin opiskeluvuosinaan hän vaali demokraattisia aatteita. Sibelius sävelsi v. 1893 Työväen marssin, olkoonkin, että työväenliike toimi tuolloin vielä kristillis-sosiaalisella pohjalla ja muuttui kumoukselliseksi vasta myöhemmin.

Keskieurooppalaisen sivistysorientaationsa vuoksi Sibelius ei voinut tietenkään olla kallistumatta oikeistolaisen ajattelun suuntaan. Hän kuului paitsi maan taiteilija-, myös sen poliittiseen eliittiin, sillä hän tiesi jo helmikuussa 1915 Saksaan suuntautuneesta jääkäriliikkeestä ja sävelsi salaa lokakuussa 1917 Jääkärimarssin, minkä vuoksi hänen henkensä oli vaarassa kansalaissodan aikana. Tosin valkoisten puolelle asettumisen taustalla on voinut olla yleinen bolševismi-kammo sekä länsimaisen sivistyksen lopun ja yhteiskunnallisen kaaoksen pelko.

Vielä uransa myöhemmissä vaiheissa Sibelius osoitti pari kertaa, millä puolella hän seisoi säveltämällä Suojeluskuntalaulun (1925–29?) sekä osin samalle materiaalille perustuvan lapualaishenkisen Karjalan osa -marssilaulun (1930). Sibelius osallistui puolisoineen heinäkuussa 1930 Lapuan liikkeen juhlatilaisuuteen."