Linnun pönttö - arkkitehtuuria

[rapevainaa]

Kottaraisen pönttö
[img]http://www.polarholz.com/images/pontto_iso.jpg

hmm. Arkkitehtuuri on todella hyvä. Siinä vaan on se "mataluuden ongelma".  KOttarainen tarvitsee syvemmän pöntön.

Reikä kottaraispöntöissä on 48-50 mm. Sillä mitattuna pöntön syvyys on vain 15 cm aukosta pohjaan.  Lintu nääs rakentaa pesän vielä pohjalle ja pohja nousee silloin aika ylös.

[Ztara]

Meillä on täällä hotellilla mäntymetsikössä useita linnunpönttöjä. Pöntöt laitettiin joskus seitsemänkymmentäluvun lopulla samaan aikaan kun rakennuskin tehtiin. Nyt on vain käynyt niin, että männyt ovat kasvaneet huisan korkeiksi ja pöntöt lahonneet, ja tämän tästä joku asiakas tulee ketomaan meille, kuinka heidän ikkunansa takana on lahonnut linnunpönttö   . Pitäisi varmaan kutsua palokunta heivaamaan se mädäntynyt pönttö veke sieltä, ei sinne muuten kukaan enää ylety  :? .

[rapevainaa]

Meillä on täällä hotellilla mäntymetsikössä useita linnunpönttöjä. Pöntöt laitettiin joskus seitsemänkymmentäluvun......

Palokunnalla on varmaan muuta hommaa kuin lahojen pönttöjen poistaminen.

Mutta tollaisessa paikassa kannattaisi tehdä diili jonkun "pönttö-bongari-arkkitehdin" kanssa. Puihin tulee tyylikkäät pöntöt ja sama nikkari poistaa ne vanhat. Pönttöjä ei kannata laittaa ihan määrättömästi, sillä linnut eivät siedä läheisyydessään samaa lajia. Esim. 50 m on hyvä turvaetäisyys reviirilinnuille.
Jos hotellilla on ulkoilureittejä, sellaisen varteen kannattaa laittaa harkittuihin paikkoihin joista on iloa ulkoilijalle.

Pönttöjä ei tarvitse siivota. Ei niitä siivoa kukaan luonnossakaan. Tosin, jos metsähiiri on ollut pöntössä talvella, tervapääsky ei sinne asetu ennen kuin pesä on pesty. Tosin, en minä minäkään niitä siivoa kuin sitten jos jäävät tyhjilleen. Katson mikä mättää.

Kerran ihmettelin kun yhdessä pihan pöntössä ei ollut säpinää. Nousin tikkailla ylös ja nakkasin pöntön alas putsattavaksi. Sisällä oli liito-orava ja 4 sokeaa poikasta.

Pöntöt kestävät pitkään, mutta aina joku ne pudottaa. Yksi tekijä on että linnun ulosteet ruostuttavat naulat ja pohja putoaa. Toinen on että ulosteet lahottavat pohjan. Kolmas on että katto karkaa. En vaan ymmärrä mikä se katon niin usein irrottaa.  Puu kylläkin asvaa paksuutta ja puskeeko paksuuskasvu naulat irti kun katto on puuta vasten?

[Ztara]

Kiitti vinkistä, Rape!

[THL tiedottaa]

Ensinnäkin:

Stara tuolla kertoili, että pöntöt olisivat nousseet "huisin korkealle" mäntyjen kasvun myötä.

Pitäisi varmaan kutsua palokunta heivaamaan se mädäntynyt pönttö veke sieltä, ei sinne muuten kukaan enää ylety  :? .

Pönttö pysyy ihan just sillä korkeudella, mihin se on alunperin laitettu. Puu kasvaa pituutta vain latvastaan. Kattokaa vähän niitä puita siellä mettässä kulkiessanne. Seuratkaa niitä vuodesta toiseen, niin tuutte tuon, mitä kerroin, huomaamaan. Ai, niin tehän ootte sillei sokeita...   :lol:

Toiseksi:

Pöntön ja puunrungon väliin PITÄÄ asettaa keppi (vaakasuuntaisesti). Näin pönttö pysyy hieman irrallaan puun rungosta. Mieluimmin pönttö kiinnitetään langalla puunrungon ympäri, ei missään tapauksessa roikkumaan oksasta irralleen hurlumhei! heilumaan. Vuosittain pitää tarkistaa, ettei lanka menee rungon sisään puun kasvaessa.

Vielä:

Pöntössä on tärkeintä lentoaukon suuruus (eli se reikä siinä etuseinässä). Siitä riippuu, mikä laji asettuu pönttöön. Toiseksi tärkein, josta Rape jo mainitsikin, on pöntön pohjan ja reiän etäisyys: sen on oltava riittävä, jottei mikään peto ylety pesään noukkimaan poikasia suuhunsa. Sitten materiaalista: vanha lauta on parasta. Tai sitten haavan tai kuusen rungosta porattu (Rapenkin kehuma), jota ei tavallinen poropeukalo kylläkään saa tehtyä. Tässä mallissa on vain ominaisuus, että siitä tulee helposti huisin painava... (Sellainen kosteutta kestävä levy käy myös isoissa pöntöissä, kuten pöllöille tarkoitetuissa, seinämateriaaliksi.) Katon pitää olla hieman leveämpi muuta pönttöä, pohja on hyvä sijoittaa seinien sisäpuoliseen aukkoon, ei siis siten, että se kerää seinistä valuvaa vettä. Sellaista ortta ei pidä rakentaa siihen lentoaukon alle (tästä joku jo huomauttikin tuolla edellä).
Netistäkin saa pöntönteko-ohjeita, jos vaan ymmärtää niistä jotain...

.

[rapevainaa]

.
Mulla on tapana kiinnittää pönttö puuhun nauloilla. Pöntön takaosassa on rima, jonka ylä ja alapäähän isken ruostumattoman naulan. Kun puu kasvaa, se pullistaa rimaa poispäin ja naulat seuraavat mukana. Saavat olla vuosikausia sitten puussa.

Toinen tyyli on laittaa pönttö tukevan männyn oksan päälle. Pohjan naulaan siihen oksaan reunasta ja pöntön yläosan jollain kikalla kiinni, ettei heilu.

Kerran menin katsomaan pönttöä kuuseen, johon olin sen sitonut sähköjohdolla. Johto oli jossain yli 5 cm syvyydessä puun sisällä.

Pihapuut ova yleensä niin täynnä nauloja ettei ne kauheasti itke. Mun pihamännyt ovat suunnilleen 85 vuotta vanhoja.

[rapevainaa]

.
Ja otsikkoon........


Modern Birdhouses' Case Study Masters Series honors the architectural pioneers who participated in the Case Study Houses Program. The Case Study Houses Program was established in 1945 by John Entenza, the progressive editor and publisher of Arts and Architecture magazine.

http://www.modernbirdhouses.com/birdhouses.php


Ja katsokaa hintoja

http://www.modernbirdhouses.com/process/


.

[rapevainaa]

Hienostunut kuten asukki

[rapevainaa]

.
Hellantuuteli...saattaisi olla talitintti. Se käyttää vihreää sammalta ja jouhia pesässään.

[Perjantai]

Meillä ne linnunpöntöt on kiinnitetty sähköjohdolla, ja joka vuosi sitten niitä löysätään ja liikutellaan keväällä puhdistusvaiheessa ,etteivät menis puun sisälle haavoittamaan sitä.Ihan hyvin onnistuu muutaman pöntön kanssa...mutta jos niitä olis paljon,niin taitas jäädä tekemättä tuokin homma :roll:

Anoppi pesi linnunpöntöt pihassaan mäntynestesaippualla...ja ihmetteli sitten koko kesän,että miksi linnut eivät palaneet niihin pönttöihin pesimään :lol: Kun kysyttiin,että miksi teki noin,niin väitti,että lintukirput saivat kerralla kyytiä....on aika ylisiisti ihminen hän :roll: