Epäilty

[risto]

Ei se muuta sitä että on syyllinen ja tehnyt rikoksen.

No vittu. Se tätä vielä puuttuisi että presidentti armahtaa syyttömän joka ei ole tehnyt yhtään mitään.

No työleirille tietysti joutaisi...nahjus.

[karpalo]

Pohjoismaista "tasapuolista" oikeuskäytäntöä, hmm, niimpä niin.

Kaikki olisi paljon helpompaa, jos todelliset syylliset aina tunnustaisivat tekemänsä, vai olisiko?.
Minkätakia sinne pitää mennä aina mukaan asianajajia, jotka kertovat syylliselle.

  - Olet syyllinen, tiedän sen, mutta mitään ei saa koskaan tunnustaa, ei koskaan, näyttö on näillä toisilla ja meidän tehtävämme on sotkea heidän näyttöään niin paljon kuin suinkin ja minä tiedän siihen keinot, yritämme sotkea vaan, älkää nyt hyvä päämies helkkarissa vaan mitään tunnustako.

Toottakai tiedän, että miksi. Asianajajan ensisijainen tehtävä on kerätä omaan pottiinsa mahdollisimman paljon rahaa, vaikka avustettava olisi vähävarainen taikka kokonaan PA, niin yhteiskunta maksaa jatkuvasti, niin kauan, kuin "syyllinen asiakas" kiemurtelee itseään, vapaaksi pyrkien !

Tämmöstää tää on. Ja helposti, kun joku tyhmä sitten kuitenkin tunnustaa, niin sitä ei uskota.

   - Ei voi olla totta, että joku menee ja tunnustaa, vaikuttaa väärältä valalta, tunnustaa jonkun toisen tekemän rikoksen, jotta saa siitä myöhemmin rahapalkkion oikealta syylliseltä istuttuaan "kakun".

[risto]

Kaikki olisi paljon helpompaa, jos todelliset syylliset aina tunnustaisivat tekemänsä, vai olisiko?.

Ei ole. Tuomio pysyy samana vaikka tunnustaa.

Mihin sitten lakimiehiä tarvitaan kun heidän tehtävä on neuvoa että älä tunnusta.
Myöskään puolison ei tarvitse todistaa epäillyn vahingoksi.

[THL tiedottaa]

.
Heh, huomaa, että kulman takaa ei näe kovin selvästi. Olisi varmaan ihan kiva, että astuisit sieltä sisään saliin.

Sellainen, joka on ollut mukana oikeudenkäynnissä, tietää, miten siellä toimitaan.

Tietysti, voihan oikeudenkäyntiin perehtyä tutustumalla alan kirjallisuuteen, mut sehän olisi kovin kovin vaivalloista. Niinpä useimmat lukevat dekkareita tai katsovat televisiosta rikossarjoja (sieltä huonoimmasta päästä niitäkin), ja päivittelyä siis riittää.

1. Epäillyn (eikä kenenkään muunkaan) oma tunnustus ei riitä tuomion antamiseksi. Tätä voi kukin pohtia tykönänsä, että miksi on näin.

2. Tunnustuksella ja [väärällä] valalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Todistaja joutuu vannomaan valan, sitä ei tee rikoksesta epäilty ja/tai syytetty.

3. Se, jota oikeudessa syytetään rikoksesta, voi lain mukaan valehdella aivan miten paljon tahansa. Valehtelusta ei tässä tapauksessa seuraa mitään rangaistusta. (Oikeutta ei kuitenkaan saa käytöksellään halventaa.)

4. Asianomistajan on puhuttava totta, ellei hän näin tee, häntä voidaan rangaista.

[THL tiedottaa]

Kaikki olisi paljon helpompaa, jos todelliset syylliset aina tunnustaisivat tekemänsä, vai olisiko?.

Ei ole. Tuomio pysyy samana vaikka tunnustaa.

No, tuo ei aivan pidä paikkaansa. Esimerkiksi kartellitapauksissa se yritys, joka paljastaa kuuluvansa/kuuluneensa kartelliin, selviää lievällä rangaistuksella. Tämän tunnustamisen on siis totta kai tapahduttava jo ennen tuomiota, jo ennen mitään kartellisyytteen nostamista.

[THL tiedottaa]

Mihin sitten lakimiehiä tarvitaan kun heidän tehtävä on neuvoa että älä tunnusta.
Myöskään puolison ei tarvitse todistaa epäillyn vahingoksi.

Tuo puolisoa koskeva pitää paikkansa.

Mihin asianajajia tarvitaan?

Ainakin rikkaiden ihmisten ja hyvin tuottavien yritysten tulojen ja omaisuuden varmistamiseksi.

Köyhillähän on mahdollisuus oikeusavustajaan, joka on jopa ilmainen, kun oikeutta käyvä on varaton.

[Patu]

Ei se muuta sitä että on syyllinen ja tehnyt rikoksen.

No vittu. Se tätä vielä puuttuisi että presidentti armahtaa syyttömän joka ei ole tehnyt yhtään mitään.

No työleirille tietysti joutaisi...nahjus.

tässähän piti (niin luulin) keskustella siitä milloin on epäilty ja milloin syyllinen.
Syyllisyyden päättää oikeuslaitos, viimeisenä portaana KKO. KKO saattaa päättää että joo, rikos on tehty, syyllinenhän tämä, mutta olkoon rankaisematta. Jos KKO päättää että ko. hemmo on syyllistynyt rikokseen josta on säädetty rangaistus, kyseessä on rikollinen - vaikkei rangaistusta annettaisikaan.
Presidentti voi armahtaa rangaistuksesta, mutta ei voi päättää että ei tässä olekaan syyllinen.

[karpalo]

Mihin sitten lakimiehiä tarvitaan kun heidän tehtävä on neuvoa että älä tunnusta.
Myöskään puolison ei tarvitse todistaa epäillyn vahingoksi.

Mihin asianajajia tarvitaan?

Ainakin rikkaiden ihmisten ja hyvin tuottavien yritysten tulojen ja omaisuuden varmistamiseksi.
Köyhillähän on mahdollisuus oikeusavustajaan, joka on jopa ilmainen, kun oikeutta käyvä on varaton.

Tuon asian tietämiseen ei kannata nähdä päänvaivaa. Tuossako on kaikki, mitä jää käteen, kun läheltä, oikein läheltä seuraa oikeutta reaalissa? Omaisuuden suojelua, eikä oikeuden, taikka rikostapauksissa syyllisen/syyllisten etsimistä ja  löytämistä.

Pääasia rahan pesu ja suojelu, siis asianajajilla?

Tavallinen rahvas on kuitenkin jotenkin luottanut oikeuslaitokseen, vaikka ei aina ymmärrä asianajajien touhuja, ainakaan niiden jotka putsailevat riitatapauksissa konkurssipesiä omiin taskuihinsa lietsoen riitoja niin kauan, kun vain pesässä jotakin taskuunpantavaa löytyy.

[THL tiedottaa]

.
Huomaa, että kirjoitin edellä 'ainakin'.

Kerro sä, mitä muuta asianajajat puuhailee oikeudessa. Ja vähän kai sitte oikeussalien ulkopuolellakin.

[karpalo]

.
Huomaa, että kirjoitin edellä 'ainakin'.

Kerro sä, mitä muuta asianajajat puuhailee oikeudessa. Ja vähän kai sitte oikeussalien ulkopuolellakin.

Huomasin, että kirjoitit ´ainakin´, elikkä se oli se mitä ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana juolahti mieleen asianajajien tehtävärepertuaarissa.

Tottakai puuhastelevat niitä näitä toimistoissaan ja muuallakin. Oikeussalissa, istuntojen loputtua keräilevät paperit pöydiltä ja laittelevat, taittelevat siististi asianajajan salkkuihinsa, antavat jollekin jonkun lausunnon kipaisevat autoon ja kotiinsa, avaavat netin ja pankkitunnuksellaan menevät katsomaan, onko tullut suorituksia lisää tilille.

Kas siinäpäs sitä on päivän mittaan tullut puuhasteltua ja voi vaikka lähteä päämiehen kanssa kostealle lounaalle.