Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

 
 Vaik mie haastasi Enkelte kielel, ei Ampijaiset vähene.
Mutta kaikki neuvot otan vastaan. Kiitän.  Kovasti.
Sini, Matsin saarelaisten murre on ihan oma lukunsa. Se aito.
Ei sitä ymmärrä , ei ainakaan moni.
Mistä onkin kotosin, ymmärtämättä jää.
Ja Ripa, vai kuka se oli,
joka ei kirjoitustani murteella muka ymmärtänyt,
älä liioittele, olethan sinäkin sen viestin lukenut.
Ja ymmärtänyt.
On se lamppu hommattava,  ei tule mitään tästä.
Syksyllä ne hätistää pesästä  ylimääräiset poikamiehet
talvivarastoja syömästä.
Ne ne kiukkuisia on. Eien tuikkasi, onneksi parvelaatikoiss multaa.
Sillä painaa, ei tunnu kipu, ei turpoa.
Vanha konsti, monesti koettu.

Isä oli Kannakselt. Kivennavalt.

[AveLazio]

Kaikille tiedoksi: sana "avatar" taivutetaan samoin kuin kaikki vieraimmat sanat eli omistusmuoto on "avatarin", ei taivuteta kuin "tytär" (*"avattaren"). Olette fiksuja, älkää mokatko tässäkään.

[Juuli Hukkaskukka]

    Tuo se pitää laittaa Korvien väliin. Tärkeä.

[karpalo]

Kaikille tiedoksi: sana "avatar" taivutetaan samoin kuin kaikki vieraimmat sanat eli omistusmuoto on "avatarin", ei taivuteta kuin "tytär" (*"avattaren"). Olette fiksuja, älkää mokatako tässäkään.

Kiitos ilmoituksesta, tiesin sen kyllä entuudestaan, mutta jos jollekkin toiselle oli uusi asia.

"Mokata" sana tässä yhteydessä on väärin. Se on slangikieltä. Käyttäisin toisenlaista esitystapaa asialle. Esim, on kieliopillisesti väärin, taikka erheellinen taivutusmuoto, jne. Kannattaa olla tarkkana, niin ei pääse tulemaan noita kauhistuttavia kieliopillisia virhearviointeja näinkin viralliselle Foorumille.

Siis viestin lopuksi:
   
    - älkää mokatako ?

[THL tiedottaa]

Olette fiksuja, älkää mokatako tässäkään.

En juo lainkaan kahvia.

[AveLazio]

No kulma palasi ripan selliin, pienikirjaimisiin. Sivistymättömyys ei ole välttämättä pahaksi, tyhmyys on aina pahaksi.

Ei mokata ole "kieliopin vastainen" vai mitä kulma yritti vääntää. Astevaihtelu on häviämässä suomesta, ja arkipuhe ja slangi vievät muutosta eteenpäin.

[AveLazio]

ripa, tuol edel liitit miut älymystöön. Ohoh.

Mut kyl niitä kielen sanoja pitää taivuttaa niinku muutki tekee. Eihä kukaa ymmärrä sua, jos keksit oman kielen itelles. Jos sä vaikka haluat sanoo "talofrutron" ja se mielestäs tarkottaa 'talossa', ei ihan kaikki ymmärrä sua. HALOO!

Kirjoita vain asiasta, jonka tunnet: mehiläisistä....

[AveLazio]

ripalla aina mielessä tankit ja Moskova. Hassu setä! Mitä mieltä oot Curiosity-robotista?

Se on siis "avatarin". Tästedes bannaan jokaisen, joka ei muista oikeaa taivutusta.

[THL tiedottaa]

Tästedes bannaan jokaisen, joka ei muista oikeaa taivutusta.

Pitääkö taivuttaa joka aamu?
Täähän alkaa muistuttaa jotain helkutin armeijaa tämmönen touhu ... ei yhtään ajatusta, jos vaikka jollain on luudutettu nikamia selkärangasta.

[Juuli Hukkaskukka]

  Minä painoin sen visusti mieleen. Kiitosta vaan opastuksesta.
Kun olen ajatellut, siis ajatellut jopa minäkin, laitan pienen selittelyn tulevia Historiallisia Suurmonologejani varten, jotta ette kun niin tiiviisti niitä luette , - hienoja Kirjoituksiani - , ihan hakoteille pyyhältäisi. Se ei ole
suotavaa, niinkuin ei ole taivuttaa - avatar-  sanaa avattareksi. Vai oliko se nyt niin. Huh.

Minä Kiitän Teitä jotka olette jaksaneet lukea tai avata. Olen hyvin yllättynyt, otettu suuresta Lukija - tai Avaajakunnasta.
Jotta kirjoituksiani olisi helpompi seurata,  tulevia siis,  tässä vähän taustaa. Jos Teitä vielä kiinnostaa.
On Juuli pienen torpan tyttö maalta melkeinpä korvesta. Oli Äiti, sä, Pikkuveikka. Monet ElikkoYstävät. Oli Mirkku-Kolli, nimi Vahinko, tyttö. Oli Sylfried, "Sylvi-Kukko", nimi sekin vahinko. Nalle-Koiruus ja Eno-Jussi, joka oli Enottelustaan huolimatta kani. Pari lehmää, sikapossu syksyisin. Nimi periytyi seuraavlle, edelisen päädyttyä Joulupöytään. Aina oli nimi Yrjänä. Ei Joensuu. Ei kai ollut nouseessa vielä silloin tämä Joensuu.
Jääkylmässä Joessa pulkoitiin kesäisin jäätymispisteesee naapuritalojen Mukulakunnan kanssa. Taisi sinne joku joskus pudotakin, kuohuvaan koskeen. Ei kukaan hukkunut sentään.

Noista henkiöistä, Hieroja-Annilla oli Mökki lähimetsässä sekä Wilijami-Ylykä.  Kuka lienee Kulkija. Wilijami perusti Korpi-Paarin lähikuusikkoon Ison Kuusen juuurelle. Siellä LinjapiiliPysäkille vievän oikopolun varressa viinaksiaan, muka salaa Annilta nautti. Saunakamarissa asui Wäinö-Merenkulkija. Mukuloille kaikki  renkutukset opetti Äidiltä salaa.
Sekä Sököä.
Ynnä sai PikkuJuulin uskomaan jotta tämä oli vaihdokas,  todellisuudessa oli Juuli Selekian Rinsessa. Juuli keekoili nokka taivasta kohti pihamaalla, ei ketaan eikä mitään enää totellut, eihän Rinsessan tarvi . Kunnes Äiti  kyllääntyi, kovin ottein Rinsessan tälle Tellukselle palautti. Ei tuntunut Palautus Juulista ollenkaan mukavalta.
Tässä Renkutusosiossa oli toinenkin  Pätevä Opettaja , Wilijami-Ylykä. Wilijamin Pravuuri oli Rovaniemen Markkinoilla. Wäinon Suutarin Tyttären Pihalla. Nämä, vaikkei mitään muuta, ihan Takuuvarmasti Mukulakunta oppi.  Ja hyvin sitäpaitsi.
Jotta  oppia Mukuloilla piisasi.
Kumpikin Reissusällejä,  kumpikin Emä, - Suurvalehtelijoita. Vaan Mukulat silmät suihtirenkaina kuuntelivat, - uskoivat tietty.  Aikaiset naureskeli.
Ei  ollut tuttu tämä Wäinö Isälle , Wäinö kivenkovaan väitti Sotakaveri oevansa, vaan työmieheksi leipäpalkalla pestasi.  Oli pari lehmää, sikapossu sekä hevonenkin jonkun aikaa, Jalo. Kissa Mirkku-Kolli, tytönnimi erehdys, Nalle-Koira, nimi ei erehdys, Sylvi-Kukko, tytönnimi erehdys. Isä oli muurari, kesät sitä hommaa teki. Pikkuveikka oli Veikka. Velipoika.
Haukku, Rottavaari Miuming,  alkuperältään marsu, ovat sitten aikuisen Pojallisen Juulin ElikkoKuntaa.  IsoKaupunki on Metropolitan, missä Oli Juuli Työssä. Piirustelemassa eri Ins. Toimistoissa. Nyt Juulilla eläke, muutti takaisin Pitäjään. Yksiölokerossa Kirkonkylässä eleskelee.
Ja muistelee.  Ja kaihoilee.  Ja kirjoittaa.  Melkeinpä Tippa silmässä.
Kiitos.