Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

KELLOLINTU

Heleät sointusi kauaksi kuulin
heti paikalla riensin katsomaan
kuka niin kauniisti soittaa.

Minä olen vain varpunen vaatimaton.
Kun keräsin kaiken luontoni
kosimaan uskalsin tulla.
Vaikka meinasin takaisin kääntyä
kun näin kirkkaan pukusi
ihan silmiä häikäisi.

Tässä nyt istun ja odotan
koska mahdat vastata.
On luonto jo kukkaan puhjennut
alkaa kiire jo olla mulla.

Ole nyt kiltti ja vastaa
jotta päästään pesää rakentamaan.
Auringonnousuun odotan
sitten pois minä lennähdän
puheliaampaa katsastamaan.



Juuli2015

[Muisto Keijo Kullervo]

Kaunis runo...
Muistuu mieleeni pari yötä sitten, kun koiramme oli ulkoilua vailla, että keskellä yötä, maaliskuun alkupäivinä lauloi ihanasti lintunen...

Sanon varista pienempiä lintuja yleensä 'tirpusiksi' kun en tunnista kuin varpusen ja tiaisen ja pari muuta.

Edellä kuvattu lintu oli kuitenkin ääneltään niin soinnukas, että vaimoni kanssa epäilin joksikin rastaaksi, niitähän on montaa eri lajia.

K.K.

PS. Erikoista oli mielestäni yöllä laulu ja aikainen ajankohta vuodesta.

[Juuli Hukkaskukka]

 .
Kiitoksia, K.K.

[Juuli Hukkaskukka]

RÄTINKILOOTA

Kammarin pöydällä se murjotti,
elämäänsä suri.
Se vanha laskukone.
Rätinkiloota sanoi mummo.
Sen oikea paikka ei ollut kammarin vastuukilla.
Se oli suuri, lihava pankki sen koti.
Tai kaupan tiski.
Kassalaatikon vieressä
myyjätärneiti painelemassa
nappuloita.
Kampea veivaamassa, ylös ja alas, ylös ja alas.

Rätinkilootaa suututti.

Vanha se oli.
Ei sen nuoruudessa ollut tietoa tietokoneista,
elektroniikasta joka sotajoukon tavoin valtaisi
kaupan, teollisuuden, yksityisyydenkin.
Se muisti hyvin miten pankinjohtaja toisinaan
lasketti sillä saatavansa tahallaan väärin.
Silloin siihen sattui.
Se  melkein itki.
Se oli rehellinen rätinkiloota.
Ei se voinut mitään pankinjohtajan tahdolle.

Se mietti ankarasti keinoa päästä kammarista
pankkisaliin tai edes maitokaupan tiskille.

Se ei halunnut olla olemassa vain siksi
että joku pyyhkisi siitä pölyt.



.Juuli2015

[Juuli Hukkaskukka]

KEVÄISET

Raotteli silmiänsä kevätaurinko
reunaan metsän pälven sulatti.
Sinivuokko heräsi
heti ilmestyi  nuppu sininen.

Kurkisteli alta lehtien,
heinäkorsien.
Oli ilma kevään vielä viileä
ei tohtinut se kokonaan
nuppuansa avata.

Alta nupun sinisen
konttaili
muurahainen tokkurainen
polkuansa paikkaili
talven jäljiltä.

Vuokolta se tiedusteli :
"Hyvää Päivää, vuokko kulta
koska nuput aukee sulta
että pääsisin päiväkahville.
Hyvin joutaisin
ei ole vielä heränneet
toiset muurahaiset."

Vastasi vuokko sininen :
"Jospa huomenna
lämmittäisi aurinko
Saisin nuppuni minä avata."

Muurahainen aamulla tulla lupasi
katsomaan josko olisi
auki nuppu.
Silloin saisi kahvitella
kevättä juhlia
muurahainen sekä vuokko sininen.



Juuli2015

[Muisto Keijo Kullervo]

Vai että kahvituttaa 'molempia'?

Hyvä, hyvä...

Join jo aamukahvit termoskannusta. Hyvää oli...

K.K.

PS. Hyvää loppuvuotta.

[Esmerkix]

Vai että kahvituttaa 'molempia'?

Hyvä, hyvä...

Join jo aamukahvit termoskannusta. Hyvää oli...

K.K.

PS. Hyvää loppuvuotta.

Kah vituttaa muakin, mutta taidan ensin syödä...

[LexA]

Ilman kahvia ei ole elämää.

[Esmerkix]

Ilman kahvia ei ole elämää.

Syömättö suoritettu. Syömättö myy hyvin. Kahvituttia ei tarvinnut käyttää.

[Juuli Hukkaskukka]

.




VARJOT YÖN

Sinä ja minä.
Yksi ja yksi.
Tumma yö. Metsälampi peilityyni 
kuunsiltaan kuvastaa kaksi varjoa
punainen ja valkea.

Metsän öinen hiljaisuus
kuun pilvi peittänyt.
Laulu kaskaan kuuluu.
Hiljenee
yöhön vaipuu.

Metsä nukkuu
kaksi valvoo
kaksi varjoa
punainen ja valkea.

Värit fortunan.




Juuli 2015
.