Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka 1]

Äiti

Taivaan erikois-osasto

Äiti kiltti. Tiedän hyvin niinkuin Sinäkin, etten ollut mikään erikoisen kiltti tyttö. En viihtynyt pahemmin prinsessahameessa mihin halusit minut nätisti pukea. Puolustuksena .. kellohameessa kylläkin. Se taisikin olla huonoista puolista paras.  En pystynyt olemaan kikattelematta ruokapöydässä.  En tehnyt kunnolla läksyjä. en halunnut sovinnolla ainakaan kitkeä porkkanamaata, haravoida heinäpellolla. Vahtia pikkuveikkaa.  Päinvastoin. Olin veikalle hirvittävän kade. Ja ilkeä.  Vuosikausia.
Sinä kärsit.
Kiusasin Mirkkukollia vaikka Sinä monesti kielsit. Monesti toivoit  kiukuttelun, vaatimiset, oikut milloin minkin tavaran haluamiseen loppuvan. Ei ole puolustus etten minä ymmärtänyt että raha ei kasva puussa.  Minä ymmärsin kyllä oikein hyvin. Silti oikkusin.
Kaikki sinä siedit . Sinä rakastit minua.

Rakas Äiti.  Voisitko sieltä taivaasta erikois-osastolta antaa minulle anteeksi.
Siksi kun minä, kaikista tuhmuuksista huoimatta rakastin Sinua,  Äiti,  äärettömän paljon.
Sinä olit minun koko maailmani.
Nyt olet pois ja minulla on kova ikävä.

tyttäresi Juuli

pss. Kerrothan Isällekin terveiset.

tyttärenne Juuli

psss. Älä ahmi sitä taivaan hyvää täytekakkua. Tulee massu pipiksi.
Lähetän tämän pikkuenkelikuriirin mukana. Kävi kyselemässä onko postia vietäväksi.

Juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

UJOKKO

Se oli reunaan niityn asettunut
oli keväältä luvan saanut.
Viereen kivisen aidan
aikoi ujosti kukkansa avata.

Ei tohtinut viereen kaunottarien
niityn leinikkien, orvokkien.
Ei siitä edes unta nähnyt.

Oli ruusu värinsä lahjoittanut
pitsipilviltä  muodon  saanut.
Sitä tuuli kesäinen helisteli
sirkkujen sirkuttaessa.

Se oli niin pieni,  niin pieni
se oli niin sievä, niin sievä
vieressä kivisen aidan

pikkuinen kissankäpälä.



Juuli2016

[Juuli Hukkaskukka 1]

HIIRULAISEN  KAMU

Minäkin asustan syrjässä niityn
risuaidan vierellä.
En minäkään aio niitylle mennä
jalkoihin siellä jäisin.

Aikaisin keväällä kukkani avaan
kun leinikki vielä  harkitsee.
Sinipunaiset, pienet kukkaset
mehiläisiä parveilee.
Minulla on makea  mesi
taitaa hiirullekin maittaa.
kun istuu niityllä vierelläni
vai siementäkö se kaipaa.

Vierellä aidan on lysti olla
ei ole liian kuuma.
Niityllä kuivuu, rapistuu
hipiäni hieno.

Jos illalla vienon dueton kuulet
ne on minä ja hiirulainen.
Kuuntele tarkkaan
kesää kaunista sinulle toivottelee.



juuli2016

[karpalo]

Pimpeli Pom

[Juuli Hukkaskukka 1]

NEITI KESÄ

Samettimekko, utusiivet.
Hoikka varsi, uuma ampaisen.
Sorjat sääret, silmät gasellin.
Värit kauniit
muodinmukaiset
valkoinen ja sininen.
Vihreäkin vilahteli pitsipuserossa.

Se oli neiti Kesä.

Neiti Kesä suvannossa asusteli huvilaansa.
Lumpeenlehdellä, ulpukkalähiössä.
Yön nukkui lumpeenkukassa ihan keskellä.
Kesäyön sinisen.

Aamuisin aamuiunnille suvantoon pulahteli.
Rannan minttukukan teetä nautiskeli.
Siivet kuivasi, hiukset tuuletteli.
Mekon samettisen oioskeli.
siivet utuiset se suori.
Ei saanut jäädä rypyn ryppyä
ei laskoksen laskosta.
Hiukset harjasi
kauriinsilmät suvannossa huuhteli.

Neiti Kesä oli valmis lentohon.

Herra Sääski pidä varasi
Neiti Kesä on peto sinulle.



juuli2016

[Juuli Hukkaskukka 1]

KUPLIVA YÖ

Kaukaa  takaa yön usvamaan
ne lmestyi ylle öisen virran.
Ne kupli, sädehti, leijui, värjyi
laskua auringon toisti.

Tiennyt ei kukaan mistä ne tuli
oliko yön keijujen trillat.
Menninkäiset  vaunuissaan
tulossa lammelle tanssimaan.

Ne ei pimeää pelänneet
jäänyt päivän harsopilvien sini.
Sateenkaaren  väriloistot
Kuvastui kuun kultasilta.

Vaikeni yön lintujen laulu
hiljeni kuiskinta tuulen.

Oliko ne unien harha
poistuisi noustessa auringon.

Vain aamun aurinko tietää.



juuli2016

[Juuli Hukkaskukka 1]

PELLAVAMEKKO

Minä unessa useasti
kuljen laidalla pellavapellon
käsi tiukasti kädessä mummon
joka ojien ylitse nosti.

Oli pelto kuin meri sininen
sinikukkia tuuli helli.
Aurinko hymyili
siritti sirkku
torui västäräkki
pellon omistavansa luuli.

Mummo kertoi laittavansa pyyhkeet, lakanat
pienelle tytölle kutovansa mekon pitsikauluksella.
Sininen mekko, kellohelma joka tuulessa liehuu.

Minua harmitti, kuka on tyttö joka pellavamekon saa.
Mummoa nauratti tietenkin sinä ,
mummon sinimekkoinen prinsessa.

Nyt nauratti minuakin
lakkasi västäräkkikin torumasta .



Juuli2016

[Juuli Hukkaskukka 1]

NOITIEN KUKKA

Se oli yksin
ei ollut vertaista toista
yksin tummassa yössä  kukki,
yksin lammen rannalla värjyi.
Ei lampeen varjonsa kuvastunut
kuunsäde ei koskettanut.

Ei sille kuiskinut tuuli
harsopilvet sitä väisti
mustat pilvet sen yllä kulki.
Ei kajonneet sirkat, ei peipot
se oli noitien kukka.

Siitä sitoivat noidat seppeleet
pääsiäiskranssit, juhannussalot
tanssiinsa sillä kutrinsa peitti.
Sen kokoissaan poltti.
Sillä mekkonsa, nuttunsa koristi.
Noitamenoihin salaisiin.
keiteltiin noitarohdot.

Yksinäisyyttä  ei osannut surra
näin oli aikojen alusta ollut.

Tummassa yössä tumma kukka
yö oli sen valtakunta.



juuli2016

[Juuli Hukkaskukka 1]

MUISTO KESÄN

Kauniina sen muistan.
Vihreät oli pihapuut,  tyyni joen suvanto.
Niitty kukkiva. Suvannon kaunis korento.
Tuoksui suvi,  niitty.
Paljain jaloin riensi pieni tyttö kesän.

Pistellyt ei hiekka,
ei nokkoset.
Paljaat varpaat vilkkuen
kilpaa kera perhojen

Kurkki aidanrakosista onko kypsyneet
nuo ahomansikat. Maito mansikkainen
mieleen tytön pienen. Suu makeaksi,
punaiseksi.
Iloiseksi pienen mieli.

Iloinen kuin pääsky pieni tyttönen.
Ei huolta, murhetta kesän lapsella.
Ilosilmät vilkkui, pieni suu hymysi.
Oli ilo irrallaan.
Ilo pisaroi.

Säilyy muistoissani lapsi kesän.


juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

.


Mukavaa Juhannusta !

j & a
.