Kaunis vaikea suomen kieli

[Esmerkix]

(Katkaisin omaksi ketjuksi, oli: Tämän päivän mietteet. Otsikon voi aloittaja vaihtaa, jos haluaa. - Ylläpito)

Samaa asiaa olen surenut jo pari vuotta.

---

Minä taas olen surrut konsonanttivartaloiden katoamista jo yli kymmenen vuotta...
Mutta senhän piti tapahtua nuorten johdolla...

[Outomaa]

Ooh..  Ties mitä olen kirjoitellut näitten vuosien mittaan. TUokin sana tuli jostain syvältä... mitä ei tietenkään voi sanoa suomeksi.."aus dem Bauch" tarkoittaen alitajuntaa.

Mutta meillä Pohjois-Pohjanmaalla taidettiin sanoa noin..

[Esmerkix]

Ooh..  Ties mitä olen kirjoitellut näitten vuosien mittaan. TUokin sana tuli jostain syvältä... mitä ei tietenkään voi sanoa suomeksi.."aus dem Bauch" tarkoittaen alitajuntaa.

Mutta meillä Pohjois-Pohjanmaalla taidettiin sanoa noin..

Kansanmurteissa se näyttää itävän se muutoksen siemen... ehkä keskustelu sopisi paremmin Suomalaisten juuret -palstalle, mutta sielläkin on jo rönsyleinikkiä ja ketoneilikkaa aivan riittämiin.

[Outomaa]

Tuota piti vähän googlettaa. Tuli sana "sureminen", miksei sitten "surenutkin."


Purra, pureminen ja  "Pohjoisen pakkanenkaan ei purenut, KalPalle isot pisteet."  

Jos purenut niin myös surenut. Jippii, muisti toimii vielä vaistonvaraisesti.



(Ja miksi ylläpitäjä höpisee tämmösiä.. Tiistai mököttää.)

[Esmerkix]

Ja siis yhtenäisyyden vuoksi:
ensimmäinen infinitiivikin kuuluisi vokaalivartaloisena purea, surea: miksi pitäisi surea, jos joku haluaa purea...

[Jaska]

Eri murteissa tosiaan on kehittynyt erilaisia vartaloja, riippuen siitä onko vokaali heittynyt vai konsonantti kadonnut. Myöhäiskantasuomesta suomeen on kaksi mahdollista polkua:
*pure-dak > *purdak > purra' (' = jäännöslopuke, öhkäisy)
*pure-dak > pure-a'

Sama koskee myös nominien taivutusta, ja kuvaa mutkistavat eri-ikäisten sanojen erilainen taivutus: nykysuomalaiset voivat nauttia hilpeästi viiniä tai vaihtoehtoisesti viintä kolattuaan lunta tai lumea. Jopa yleiskieleen on päätynyt sisäheittoisia asuja kuten vuonna 'vuotena'. Kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä erikoinen asu kuin sanalla sunna 'sutena'.

[Juuli Hukkaskukka]

.
Olenko rasisti jos sanon sunna-muslimi

[Esmerkix]

Eri murteissa tosiaan on kehittynyt erilaisia vartaloja, riippuen siitä onko vokaali heittynyt vai konsonantti kadonnut. Myöhäiskantasuomesta suomeen on kaksi mahdollista polkua:
*pure-dak > *purdak > purra' (' = jäännöslopuke, öhkäisy)
*pure-dak > pure-a'

Sama koskee myös nominien taivutusta, ja kuvaa mutkistavat eri-ikäisten sanojen erilainen taivutus: nykysuomalaiset voivat nauttia hilpeästi viiniä tai vaihtoehtoisesti viintä kolattuaan lunta tai lumea. Jopa yleiskieleen on päätynyt sisäheittoisia asuja kuten vuonna 'vuotena'. Kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti yhtä erikoinen asu kuin sanalla sunna 'sutena'.

Standardi kielimuoto, siis kirjoitettu suomen kieli, ei tarvitse erilaisia murrevariantteja. Niistä on jopa haittaa. Jos kirjoitetussa kielessä esiintyy paljon variaatiota, se ennakoi yleensä kielen kuolemaa. Vuonna on oikein hyvä ja sopivasti pitkäaikaisessa käytössä hioutunut muoto. Sopii paljon paremmin lomakkeiden sarakkeen leveyteen kuin vuotena.

Toinen nykyilmiö on astevaihtelu, sitä on joko liikaa tai liian vähän. Sitä paitisi, erilaisia murreilmiöitäkin on alettu kutsua astevaihteluksi. Puhutaan mm. ts:n heikosta asteesta tai heikkoasteisista varianteista, mutta eihän ts vaihtele ollenkaan. Kin-liiitteelläkin on muka vahva ja heikko aste.

[risto]

Standardi kielimuoto, siis kirjoitettu suomen kieli, ei tarvitse erilaisia murrevariantteja.

Kieli on informaatioväline.

Eräässä "kalvo-ohjeessa" kerrottiin hyvistä esitystavoista. Siinä varoitettiin käyttämästä erilaisia väri, kirjasin ym kikkailuja koska se kiinnittää kuulijan ja katselijan huomion ihan muuhun ja viestin perille  meno heikkenee.

Varmaan käy myös niin kun kuulija/lukija käy odottamaan hauskoja sanoja ja sanamuotoja, informaatiosisältö menettää merkityksensä.

Eräs tapa tappaa ikävään lukija on liika asiallisuus. Esim. kauppalehti on viljellyt vuosikausia ronskia kieltä koska asiat ovat hirvittävän raskaita.
Kun sellaiset asiat esittää mahdollisimman tylsästi, lukija käy itkemään.
Lukijan pitäminen hereillä on oma taiteen lajinsa.

Olen aloittanut erään laskentatalouden kirjan lukemista lukemattomia kertoja mutta en ole päässyt koskaan toiselle sivulle. Ensimmäisellä sivulla luki että on sisäistä laskentaa ja ulkoista laskentaa....


.

[Esmerkix]

Eräässä "kalvo-ohjeessa" kerrottiin hyvistä esitystavoista. Siinä varoitettiin käyttämästä erilaisia väri, kirjasin ym kikkailuja koska se kiinnittää kuulijan ja katselijan huomion ihan muuhun ja viestin perille  meno heikkenee.

Varmaan käy myös niin kun kuulija/lukija käy odottamaan hauskoja sanoja ja sanamuotoja, informaatiosisältö menettää merkityksensä.

Eräs tapa tappaa ikävään lukija on liika asiallisuus. Esim. kauppalehti on viljellyt vuosikausia ronskia kieltä koska asiat ovat hirvittävän raskaita. ...
Lukijan pitäminen hereillä on oma taiteen lajinsa.

Olen aloittanut erään laskentatalouden kirjan lukemista lukemattomia kertoja mutta en ole päässyt koskaan toiselle sivulle. Ensimmäisellä sivulla luki että on sisäistä laskentaa ja ulkoista laskentaa....

Kyllä tenttikirjakin saisi mielellään olla hyvin kirjoitettu. Liian hauskasti kirjoitettuja ne eivät ainakaan saisi olla, sillä hauskuus voi viedä tilaa asialta ja uskottavuudelta. Harva haluaa lukea laskentatoimen kirjaa, jonka jonka sisällöstä 80 % on kirjoitettu lukijan viihdyttämiseksi.

Keskustelupalstat ovat vähän eria asia. Täällä me viihdytämme toisiamme ja itseämme, ts. täällä me puhumme toisillemme, emme tiedota tai tee tiedettä. Viihde- ja tietokirjallisuus tulisi kirjoittaa mieluimmin eri kansien sisään, mutta tietokirjallisuudenkaan ei tarvitse olla kuivasti kirjoitettua, liian tiivistä asiatekstiä eikä varsinkaan huonolla suomen kielellä kirjoitettua.