Linux pähkäilyjä

[Aakku]

1. Ne, jotka eivät osaa, pitävät kovia palopuheita siitä, kuinka he sitten kun he joskus tulevaisuudessa tekevät jotain, säveltävät, kirjoittavat kirjan tai koodaavat ohjelman, eivät missään tapauksessa ota mitään korvausta työstään. Koko homma, puheet niin kuin teotkin jäävät jossitteluksi.

2. Ne, jotka osaavat jonkin hommelin, eivät luovuta osaamistaan ilmaiseksi eteenpäin: he myyvät osaamisensa tekemällä myyntikelpoisen tuotteen tai palvelun.

1.Tällaisia melko muhkeita ja täysin ilmaisia ohjelmia on olemassa ... täällä Outomaalla esittelin pari. Stellarium ja Kstars-nimiset, joita siis saa vapaasti kopioida ja edelleen levittää - ilmaiseksi. Ubuntu- ja Debian Linuxien pakettivarastossa on huomattava määrä - jos kaikki varastot määrittelee käyttöön - muistaakseni yli 30 000 ilmaista ja jämäkkää ohjelmistoa moneen tarpeeseen. Ehkä tunnetuin on MS-officen korvaava OpenOffice... se ei todellakaan maksa yhtään mitään ja siten kuuluu tiettävästi jokaisen Linux-distron vakiokalustoon. Huom. MS-officella rahastetaan.

Ubuntu Linuxin taustalla oleva firma, Canonical inc. tekee kylläkin kaupallisia Linux-sovelluksia ja tukee Linuxin kehittämistä taloudellisesti ... eiväthän ne koodaajat pelkällä pyhällä hegellä elä. Tämän distron saa täysin ilmaiseksi - asennusromppuja voi tilata vaikka parikymmentä, eikä edes postimaksua tarvitse itse maksaa.

Fedora/Red Hat taas maksaa, mutta siinä on mukana kolmansien osapuolien kaupallisia palvelinohjelmistoja ja juuri niistä maksetaan - Red Hat on niitä eniten käytettyjä palvelinten käyttöjärjestelmiä ... hintakin on alhainen, vain jotain - nyt pitää luntata

Red Hat Enterprise Linux Advanced Platform, Standard EN (unlimited sockets) 3-Year (ESD)     License  3 878,38 €

Red Hat Enterprise Linux Academic 1-Year (ESD)     License     50,00 €     61,00

Nämä ovat Moonsoft-nimisen jälleenmyyjän hintoja - suoraan tekijältä saa edullisemmin. Red Hat on puhtaasti kaupallinen tuote, kuten Susekin - Open Suse taas on ilmainen. Hmmm... Miroscoftin sivut olivat näissä hinta-asioissa varsin sekavat, mutta "unlimited sockets"-lisenssi on paljon hintavampi ... niin ja palvelinkäytössä Win on myös tolkun epästabiili.

2. Ei aina ilmaiseksi - tällaistakin Linux-ympäristössä esiintyy - mutta halvalla, koska stabiili ja toimiva ympäristö on tärkeämpi kuin raha [Miroscoftilla justiinsa päinvastoin]. Linus Torvaldsista ei siis tullut miljardööriä, miljonääri kylläkin, vaikka pelasikin melko matalalla profiililla - ei kaikkea ole tarvis muuttaa rahaksi. Linus saa hynää jo pelkästään Linux-nimen käytöstä

Onko sitten Windows-perhe muuta kuin myyntikelpoinen ... minusta ei :lol: Saisi olla myös käyttökelpoinen ... ehkä Visvan seuraaja alkaa jo olla kohtalaisen käyttökelpoinen, sillä kerrotaan MS:n ottaneen kehittämisessä mallia Linuxin modulaarisesta rakenteesta - se uusi "Winux" ei ehkä ole enää niin resurssisyöppö ja epästabiili kuin edeltäjänsä. Siis sitä kehitellään jo ... visva näyttää jäävän kohtalaiseksi flopiksi, paitsi kotikäytössä kun se on eräänlainen pakko-ostos valmiiksiasennettuna. Tämä on minusta kuluttajien kiusaamista - jos myytävässä koneessa pitää välttämättä olla winkku, niin miksei sitten mielummin XP kuin se visva.

[ville]

Linux-ydintähän kehiteltiin jo melkein alusta asti yhteisin hartiavoimin. Tokko siitä olisi mitään tullut, jos Linus olisi heti ruvennut rahastamaan. Täysin avoin ja ilmainenhan tuo on vieläkin, mutta voihan sillä silti tienata. Tiedolla tienaa.

[Aakku]

Linux-ydintähän kehiteltiin jo melkein alusta asti yhteisin hartiavoimin. Tokko siitä olisi mitään tullut, jos Linus olisi heti ruvennut rahastamaan. Täysin avoin ja ilmainenhan tuo on vieläkin, mutta voihan sillä silti tienata. Tiedolla tienaa.

Täällä : http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux

kerrotaan Linuxin historiasta - tuota en muuten tiennytkään, että myös Unix oli alkujaan avoin ja kaikkien ulottuvissa. Vasta kaupallisten firmojen mukaantulo teki siitä epävapaan. Niin ja :

Professori Andrew Tanenbaum oli kehittänyt aiemmin opetustarkoituksiin oman Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmänsä, Minixin. Suomalainen yliopisto-opiskelija Linus Torvalds halusi käyttää Unix-tyyppistä käyttöjärjestelmää 386-PC:ssään, mutta piti Minixia liian alkeellisena ja alkoi kehittää omaan pääteohjelmaansa, jota myöhemmin kehittyi Linux-ydin. Nykyisin Torvalds johtaa Linux-ytimen kehitystyötä osallistumatta kuitenkaan itse käyttöjärjestelmän levitysversioiden tai niihin sisältyvien muiden ohjelmien kehittämiseen.

.............................

Saksassa pyrittiin lieventämään Microsoftin Windowsin merkitystä ottamalla käyttöön Linux-jakeluja muutamissa suurissa kaupungeissa. Suomessa Linuxin käyttöä julkishallinnossa on tutkittu muiden muassa Turun kaupungissa ja valtionhallinnossa, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Eräissä maissa Linuxia pidetään tapana välttää Microsoft Windowsin lisenssimaksuja ja kansallista turvallisuutta parantavana. Järjestelmän käyttö ei ole sidoksissa yhteen toimittajaan ja tuon toimittajan kotimaahan. Turvallisuusriskejä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmiin sisällytetyt dokumentoimattomat ominaisuudet. Erilaisia kehityshankkeita Linuxin käytön lisäämiseksi on tehty Kiinan lisäksi Brasiliassa, Norjassa, Kuubassa ja Venezuelassa[1]. Myös Perussa, Etelä-Afrikassa, Argentiinassa ja Intiassa on tehty periaatepäätös suosia Linuxia.

Turkulaiset mokasivat pahanpäiväisesti...

[THL tiedottaa]

Heh, puhukaa mitä puhutte: Linus totesi itse, että Linux-käyttöjärjestelmä on kaupallinen. Sen lisäksi se voi olla vaikka mitä.

[Aakku]

Heh, puhukaa mitä puhutte: Linus totesi itse, että Linux-käyttöjärjestelmä on kaupallinen. Sen lisäksi se voi olla vaikka mitä.

Saahan Linuxin eri distroista pyytää myös maksun - eri asia sitten on, suostuuko joku maksamaan käyttöjärjestelmästä, jonka saa imuroitua [tai tilattua asennusrompun/romput] ilmaiseksi :lol:

Pari otetta netistä :

Tiistai, 20.4.1999
Linus: Linux on tarkoitettu kaikille

Linus Torvalds piti puheen Comdexin avauspäivänä ja kertoi visioitaan Linuxista. "Linuxin idea on, että kaikki käyttäjät voivat tehdä sillä mitä haluvat" hän kertoi ja lisäsi vielä, että on olemassa mahdollisuus että Linuxia voitaisiin käyttää jopa ydinvoimalan hallintaan. Linusin puheen aikana salista sammuivat valot kahdesti, ja yleisöltä irtosi herjoja siitä voiko Windows2000:sta käyttää edes valaistuksen hallintaan.

...........

Perjantai, 7.11.2003
Linux-ytimeen yritettiin lisätä takaovi

Kräkkeri tai kräkkerit ovat yrittäneet ujuttaa Linux-ytimen lähdekoodiin takaoven murtautumalla kernel.bkbits.net-palvelimelle, jonka CVS-versionhallintajärjestelmässä lähdekoodia säilytetään. Laittomasti tehdyt muutokset huomattiin lähes välittömästi automaattisten tarkistussummien ansiosta, sillä Linuxin lähdekoodia säilytetään BitKeeper-versionhallintajärjestelmässä, josta se siirretään sisäisen CVS-palvelimen kautta julkiselle CVS-palvelimelle.

Linus Torvalds ei pidä tapahtunutta kovin vakavana, sillä julkisille CVS-palvelimelle tehdyt muutokset eivät voi päätyä Linusin ylläpitämään viralliseen Linux-ytimeen.

............

Tietokone-lehti 3/1999

Linux-ilmiö

Vuosi 1998 jäi tietotekniikan historiaan Linuxin lopullisen läpimurron vuotena. Amerikkalaiset tiedotusvälineet nostivat Linus Torvaldsin julkisuuteen Microsoftin haastajana ja kesällä 1998 Linus poseerasi jo Forbes-lehden kannessa.

.....

Linus kertoi ensi kertaa asiasta news-keskusteluryhmässä syyskuussa 1991, jolloin Internet-käyttöä rajoitti vielä AUP-sopimus. Se kielsi jyrkästi kaiken kaupallisen toiminnan verkossa, joka oli verovaroin rakennettu ja tarkoitettu vain yliopistojen väliseen tietojen vaihtoon. Kaikki verkon koneet ja laitteet olivat verovaroin maksettuja ja yliopistojen omaisuutta.

.....

Jos Linus olisi kaupallistanut työnsä ja palkannut ohjelmoijia sitä kehittämään, Linux olisi jäänyt kuriositeetiksi ja yhdeksi monista huono-onnisista Unix-klooneista.

Ilmaisuus oli ainoa tapa tehdä Linuxista tunnettu - ja se strategia toimi hienosti.

.....

On myös oireellista, että IBM hävisi OS/:lla käyttöjärjestelmäkilpailun, vaikka upotti kamppailuun satoja miljoonia markkoja. Vain ilmaiseksi työtään tekevät ohjelmoijat voivat kilpailla jättimäisen, markkinoita liki monopolin lailla hallitsevan yrityksen kanssa. Ilmaistyö on jatkossakin kuluttajien paras ase globaaleiksi kasvavia yrityksiä vastaan.

Suuri kysymys kuitenkin on, voivatko ohjelmoijat koskaan rahastaa Linux-sovelluksillaan. Kun käyttöjärjestelmä on ilmainen, asiakkaita on vaikea saada maksamaan sovelluksista. Verkosta löytyy aina riittävän hyviä ohjelmia ilmaiseksi ja sovellukset voidaan käyttöjärjestelmän tapaan tehdä vapaaehtoisvoimin.

Ilmiö on tuttu Internetistä. Verkko aiheutti tietopalveluille inflaation, kun aiemmin maksullista tietoa alkoi saada netistä joko täysin ilmaiseksi tai mainoksin rahoitettuna. Sama kehitys toistuu Linuxissa.

Näin siis Tietokone-lehti jo vuonna 1999

[THL tiedottaa]

Sullon on noita VANHOJA juttuja.

Tää Linus sano tän kaupallisjutun ihan just pari päivää sitten.

[Aakku]

Sullon on noita VANHOJA juttuja.

Tää Linus sano tän kaupallisjutun ihan just pari päivää sitten.

Heh - ei Linuxilla bisneksenteko ole mikään poissuljettu ajatus. Kyllä sillä tehdään bisnestä ja paljon - vrt. mainitsemani Fedora/Red Hat. Myös iso joukko kaupallisia [kalliita] ohjelmistoja Linux-alustoille on saatavilla ... ensimmäisenä tulee mieleen Matlab, kaikkien järeiden laskentaohjelmien perusviritys. Useimmat distrot sensijaan ovat joko ilmaisia tai asennusrompun hinta on lähinnä symbolinen [valmistuskulut pois]. Muistaakseni eräs suomalainen firma myy Ubuntun asennusromppuja 5 eurolla/kpl.

Vilkaise näitä

http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html

http://wiki.ubuntu-fi.org/Tilaa_Ubuntu_CD

Ei maksa sentin senttiä - ja jos bisnestä aikoo tehdä, niin täällä kerrotaan siitä :

http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_ja_kaupallisuus

Eli kuka hyvänsä voi perustaa tietokonekaupan ja myydä koneita esiasennetulla Linuxilla ... Muuten, Mac OS X Leopard onnistui siinä, missä Vista floppasi :

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=32289&tyyppi=1

OS X on Unix-johdannainen...

Linux-kerneleissä on tunnisteena lukusarja 386, joka tarkoittaa koneen minimivaatimusta - siis vanha 386-mylly pyörittää Linuxia sujuvasti ... kehitys vapaalla puolella menee päinvastaiseen suuntaan kuin suljetulla osastolla, jossa Miroscoft tuhoaa koneiden nopeutumisen aina vain järeämmillä pökäleillä ...

Sinällään tuntuu aika kummalliselta, ettei tätä ole älytty yrityksissä - onko syynä pelko muutoksia kohtaan vai IT-väen osaamattomuus. Linux jokatapauksessa toisi huikeat säästöt verrattuna Miroscoftin väkipakotettuun lisenssipolitiikkaan ja väkipakolla tehtäviin päivityksiin [joista laskutetaan, halusipa asiakas päivitystä tai ei...].

[ville]

yritin etsiä googlella tuota Linusin kaupalliskommenttia, ja löytyi vain tämmöisen Linux-huivin neulontaohje:
http://www.ullaneule.net/0205/ohjeet_tux.html

Jospa se tarkoittikin Linux-logoa? Tai sitten sitä, että Linuxin kaupallinen ja epäkaupallinen käyttö on vapaasti sallittu?

Onhan sillä tuo linux.com-sivusto. Ja nykyään ympätään Linuxia ties mihin kaupalliseen tuotteeseen, rannekelloista supertietokoneisiin.

[aladoobi]

Mulla on Getsy Gibbon Ubuntu eli 7.10-versio ja siinä kiikastaa seuraava virhe:

Bug #131711 in gstreamer (Ubuntu)

Tämä ilmenee niin, että en voi äänittää mitään tiedostoja. keksin uudelleen tuon äänittämisen, itselläni oli aikanaan GUS-kortti, joka toimi loistavasti. Mutta nyt on äänentoisto joutunut ongelmiin. ALSA on tunnustetuin ajuri äänikortille, mutta vanhempi OSS (Open Sound System) oli se, jonka toiminnan kokonaisuus oli vielä hallussa. Kuka toimittaa uuden parannetun gstreamerin?

https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/gstreamer/+bug/131711

Bluetooth toimii tässä versiossa hyvin ilman mitään käsivaraisia asennuksia, mutta se on laiha lohtu jos koko äänitys jää pois. PulseAudio Sound Server on tulossa. Onko kellään mitään kokemuksia tästä? Siitä on Lennart Poettering pitänyt esitelmän Australiassa, Linux-konferenssissa. En ole sitä vielä kunnolla asentanut. Harmin paikka, kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu.

:cry:

[Aakku]

Ääniongelmia ei ole ollut, versio on Ubuntu 6.06 LTS - Gutsy on se uusin ? Ehkä siinä syy, ettei kaikkea ole vielä ehditty päivittämään ko. distron mukaan...

Itse olen askarrellut kotiverkon ongelmien kanssa - pitäisi saada kytkettyä tämä Ubuntu-kone ja Windows XP-kone toisiinsa. Hub on korvattu joutilaalla ADSL-modeemilla, joka toimii nyt vain reitittimen roolissa. Siis kahdesta koneesta sisään ja yhdestä ulos kaapelimodeemiin. Tämä toimii.

Vinksu on siinä, kuinka saada koneet kommunikoimaan keskenään [levytilan ja tiettyjen tiedostojen jako, sekä pikaviestintä koneiden välillä noin tiedostojen siirtomielessä, esim. ftp:llä] - tässä Linukkakoneessa on asianmukaisesti Samba asennettuna ... nyt vain löytämiäni ohjeita en täysin ymmärtänyt :lol: Kun pesunkestävä nörtti kirjoittaa toiselle samanlaiselle, on tavallisen ihmisen kohtalaisen vaikeaa ymmärtää, mitä oikeastaan tulee tehdä :?



Jotain tällaista Vihreä linja toimii, mutta punainen ei [vielä]. Nyt siis ADSL-modeemi on reitittimenä vain ... nopeampi kuin edellinen HUB :?

Siis mitä kummaa sen Samban asetuksiin pitäisi laittaa, että Lin- ja Win-kone löytäisivät toinen toisensa ?

P.S. Tällaista syynäilin ... http://linux.fi/index.php/Samba