Luontopolku

[S]

Onhan noita luonnonvaraisia villieläimiä tullut kohdattua toisinaan silmästä silmään; niin susia, kettuja, hirviä, kuin oraviakin yms; eikä koskaan ole mitään ikävää sattunut kohdalle. Tosin olen aina niitä kohdatessani liikkunut varovasti patikoiden, enkä ole pitänyt itsestäni mitään suurta meteliä.

Eläimet vaistoavat ilmeisesti minusta, että kunnioitan niiden reviiriä ja elintilaa, enkä aiheuta niille hankaluuksia missään mielessä. Nekin kunnioittavat luontevasti minun kulkemistani, koska ovat ilmeisen hyvin tottuneet harmittomaan vaellukseeni niiden luontaisessa elinpiirissä.

[Perjantai]

Minä en ole susiin törmännyt,vaikka tuoreita jälkiä olenkin nähnyt.....ne on niin arkoja eläimiä,etteivät välitä ihmisiin törmätä....katselevat varmaan puiden takaa,kun kävelen tuolla metsässä ohitse

[S]

Yleensä villieläimet ovatkin arkoja ja osa jopa säikkyjä, vaikka päinvastaisiakin tapauksia on. Eräskin yksinäinen susi jonka kerran kohtasin lenkkipolulla, oli nälkiintynyt - se aterioi haaskalla, joten ilmeisesti ei halunnut luopua saaliistaan, vaikka osuin sen reviirille. Tarkkaili vain kulkuani, eikä tehnyt elettäkään hyökätäkseen, tai edes paetakseen. Ei ilmeisesti pitänyt meikäläistä mitenkään vaarallisena oliona.

Kerran taas hirvipariskunta vasoineen pälyili vain sivustalta, kun kuljin heidän reviirinsä poikki. Etäisyyttä ei ollut kuin muutama kymmenen metriä. Kun villieläimiä ei häiritse, eikä satu yllättäin tupsahtamaan paikalle niiden eteen, usein ne vain väistävät ihmistä. Itsekin voi tehdä viisaan väistöliikkeen ja muuttaa kaikessa rauhassa kulkunsa suuntaa toisaalle, jos nimittäin osaa aavistaa ennakkoon eläimen läsnäolon.

Useinmiten ihmisiin jollakin tavoin tottuneet luonnon elävät, eivät tosin osaa enää pelätä juuri mitään. Tottumuksen seurauksena, onkin syntynyt ns. 'kesyyntyneitä' city-eläimiä, jotka ovat sopeutuneet aikojen saatossa rinnakkaiseloon ihmisten kanssa. Tällä ilmiöllä on tietenkin olemassa käytännön tasolla omat huonotkin puolensa.   

[Bongaaja]

Outoja eläimiä
http://species.asu.edu/2009_species02

[THL tiedottaa]

.
Ei sitten mitään rotia eikä järjestystä!

Olin viikon vaelluksella Vätsärissä – älkää kysykö missä ihmeessä sellainen on – ja astuin karhun paskaan!
Eikö näitä penteleen karhuja voisi opettaa, etteivät sentään ihmisten kulkuväylille paskoisi?

[S]

Ei tietenkään tarvitse kysyä missä ihmeessä Vätsäri sijaitsee, sillä tietojeni mukaan muistaakseni se on jossain Inarinjärven maisemissa Lapin seudulla. Hienoa kivikkoista erämaamaastoa, myös upeine järvineen & jokineen.

- Kyllä sielläkin varmasti kelpaa vaellella pitempäänkin, jos vain rahkeet riittävät. Villieläinten jätökset yms. 'luonnontuotteet' kyllä kuuluvat näillä retkillä ikäänkuin ylimääräisenä lieve-ilmiönä kuvioihin, eikä niitä voi millään konstin välttää. Tälläisiin yllätyksiin on vain osattava varautua kun lähtee samoilemaan luonnon helmaan. Samalla on syytä pitää myös huoli siitä, ettei itse roskaa tai sotke paikkoja.

- Luonnon elävät kun eivät yleensä hienostele toimissaan, niinkuin ihmiset monesti tuppaavat tekemään, eikä niitä siitä syystä voi opettaa ns. ihmisten tavoille - kun eivät ole onneksi myöskään mitään koti/sirkuseläimiä. Eli luonnonjärjestyksellä on oma tarkoituksensa, jota ei ihmisen ole syytä lähteä ehdoin tahdoin sorkkimaan!

[THL tiedottaa]

.
Ahma sentään oli älynnyt tehdä tarpeensa sellaiseen ahtaaseen kivenkoloon, etteivät jalkineeni likastuneet.

Karhun pitää ottaa oppia ahmasta!

[S]

Onhan se tietenkin hyvä olla perillä luonnossa liikkuvien villieläinten jätöksistä - jopa tarkempaakin analysointia silmällä pitäen, nimittäin jos tälläiseen 'tutkimusmatkailuun' on erikseen orientoitunut. Mutta vaikka ne tuntisikin kuin omat taskunsa, niin kyllä nämä luomutuotteet siltikin aina lopulta edestään löytää, joskus myös takaa & sivulta.

- Mutta jos välttämättä varta vasten haluaa lähteä vaelluksillaan tonkimaan lantakasoja; tai kyseiset luonnontuotokset ovat retken päätarkoitus, niin huvinsa kullakin. Itse kylläkin olen kiinnostunut ihan muista hieman esteettisimmistä näkymistä - eli keskityn maisemiin yleensä aivan toisenlaisesta näkövinkkelistä käsin.

- Jokaisella on siis kuitenkin omat tarpeensa & fiksaationsa, mistä saa luonnossa liikkuessaan elämyksensä. Sitä paitsi likastuuhan ne jalkineet joka tapauksessa, varsinkin jos painuu suolle rämeen sekaan rämpimään...?!

- Tähän voisi vielä lisäyksenä käyttää likaista mielikuvitusta, tokaisemalla puhtaalla omallatunnolla noihin edellisiin matkaesittelyihin että; Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä!!!

[Tiistai]

Tähänkin tämä linkki http://www.fourwinds10.com/siterun_data/spiritual/pictures/news.php?q=1245101530
National Geographic BEST pictures for the year. 2009

Ihania kaikki tyynni! 

Mietteliäs Otso
Vapaa metsä, saa kakata minne lystää ja tipahtaa. Katsokaa jalkoihinne vaeltaessa!

[THL tiedottaa]

Tähänkin tämä linkki http://www.fourwinds10.com/siterun_data/spiritual/pictures/news.php?q=1245101530
National Geographic BEST pictures for the year. 2009

Ihania kaikki tyynni! 

Mietteliäs Otso
Vapaa metsä, saa kakata minne lystää ja tipahtaa. Katsokaa jalkoihinne vaeltaessa!

Helkkari!

Puussako luulet mun nähneen sen karhun kasan?