Mitä kuuluu ketjureaktioon

[risto]

.
Porukka ei tyydy tavanomaisuuksiin

Esimerkkinä tämmönen

Jos esimerkiksi mielen sairauksiin keksittäisiin jokin parantamiskeino, niin lääkebisneksen kannalta asia olisi ongelmallinen. Toisaalta lopullisempia ratkaisuja ei varmasti edes haluta, koska varsinaista bisnesmahdollisuutta ei ole.

Mielisairaudet ovat siis bisnestä?

Intiassa on siihen keino. Sairaat nimetään pyhiksi miehiksi ja pannaan hassuttelmaan kadulle.

[karpalo]

 Havainto eräänkin Ketjureaktion Foorumistin Ideasta, jota hän takuulla myös tulee kokeilemaan omakohtaisesti:

- Pitääki rupee syömään suolistobakteereja, sitten pystyn autistisena laskeen miljoona asiaa alle sekunnissa. Minusta tulee superihminen!

[risto]

.
Onks autistinen nyt in?

.Pitäis ryhtyy siihen hommaan?

[karpalo]

.
Onks autistinen nyt in?

.Pitäis ryhtyy siihen hommaan?

Pärjääkö autisti Foorumeilla ?

Ketjureaktiolla saattavat kokeilla sitäkin. Sillä saitilla mikään ei ole poissuljettua.

[risto]

.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00355

Terveyskirjasto
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (ks. «Kehityshäiriöt»1), joille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla luultavasti myös erilaisia. Useiden eri perintötekijöiden arvellaan lisäävän alttiutta autismin kehittymiseen. Tämän lisäksi erilaisten äidin raskauden aikaiset infektioiden ja ympäristön myrkkyjen epäillään vaikuttavan autismin syntyyn. Autismi on 3–4 kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yli 40 vuotiailla isien lapsilla autismi on keskimääräistä yleisempää.

Autismi ilmenee jo ennen kolmen vuoden ikää. Yleensä vanhemmat ovat huomanneet ongelmia lapsen kehityksessä jo vauvaiästä alkaen, joskus lapsen aivan varhaiskehityksessä ei ole huomattu ongelmia.

Autistiselle häiriössä ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään. Tämän vuoksi autismista kärsivä lapsi voi kaihtaa katsekontaktia, ja hänen sosiaaliseen vuorovaikutukseensa liittyvässä ei-sanallisessa käytöksessä (kasvojen ilmeet, vartalon asennot ja eleet) ilmenee selviä puutteita. Hän saattaa olla reagoimatta tai vastaamatta vanhempien kutsuessa häntä nimeltä ikään kuin hän kuulisi kutsua. Lapsi ei kykene normaaliin tapaan jakamaan iloa tai ilmaisemaan kiinnostusta erilaisiin asioihin, ja hän on kyvytön tunnetasoiseen vastavuoroisuuteen. Hänen puheen kehityksensä on hidastunut tai hän ei opi lainkaan puhumaan. Puhumaan oppineilla autismista kärsivillä lapsilla on vaikeus aloittaa keskusteluja, ja heidän käyttämänsä kieli on kaavamaista ja toistavaa. Lapsi ei osaa kuvittelu- eikä matkimisleikkejä, ja hänellä on rajoittuneita ja kaavamaisia käytöstapoja tai maneereita. Monesti autistinen lapsi kiinnittyy itsepintaisesti tiettyihin rituaaleihin tai rutiineihin. Usein autistinen lapsi on herkkä valolle, äänille tai kosketukselle, mutta ei tunnu tuntevan kipua.

Monet, mutta eivät suinkaan läheskään kaikki, autismista kärsivät lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta (ks. «Älyllinen kehitysvammaisuus»2). Kognitiiviset (tiedolliset) taidot voivat kuitenkin suurestikin vaihdella, jotkut saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla yleiseltä älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monella autismista kärsivillä esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.

Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Vastoin aikaisempia vuosikymmeniä monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.

Lapsen autistinen häiriö on luonnollisesti psyykkisesti kipeä vanhemmille. Vaikeasti autistisen lapsen hoitaminen kotona on usein ylivoimainen tehtävä, jolloin laitoshoito voi olla sekä lapsen että vanhempien kannalta paras ratkaisu. Kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä yhä useammat lasten kuntoutus onnistuu parhaiten kotona.

[risto]

.
Ai semmonen juttu. Tulipahan vilkaistua se sitten. Ei näytä hyvältä.

[karpalo]

 Ketjureaktion moraali on vaipunut alle vedenpinnan. En oikein ymmärrä autismin avulla itseään ylentäviä Foorumisteja.

[risto]

Ketjureaktion moraali on vaipunut alle vedenpinnan. En oikein ymmärrä autismin avulla itseään ylentäviä Foorumisteja.

Psykiatri käy ensin 6-7 vuoden peruslääkärin koulutuksen. Sen jälkeen hän perehtyy psykiatriaan, Toinen mokoma vuosia voi vierähtää siinä.

Ketjureaktion tyypit katsovat TeeVee-ohjelman ja sen jälkeen keitto on valmis omilla höysteillä.
.
Se siis VOI johtua suolen huonosta toiminnasta.
Epäilemättä, jos piereksii, eikä pysty lukemaan toisen kasvoilta miten toisella menee.

[risto]

.
Muurin murtaminen


http://www.youtube.com/watch?v=xuq6uw7VFQM

[sniper]

Se saitti on pullahtanut aivan avaruustaiston ja atomivoiman vastustajan piikkiin koko sivusto, ei väliä vaikka poistaisivat koko paskan.
Nää kaks siellä pingottaa:  Canardian ja arvosupi, toi gardaani on ihan tonttu ja tää toinen seuraa tiukasti perässä.