Lama 2.0

[Amanda]

Kalevassa, joo siellä on usein hyvää luettavaa (ei vain julkkisten toilauksia yms.), on mielnkiintoinen juttu tunturin vuokraamisideasta Venäjältä. Mitenkähän se hanke nyt voisi, kun ollaan viileissä väleissä heidän kanssaan..

Vuokrataanko tunturi Neu­vos­to­lii­tos­ta? Kylmän sodan Kuusamossa heräsi en­nak­ko­luu­lo­ton hanke


Kymmen kilometriä Suomen rajalta on Karjalan korkein tunturi ja sitä aiottiin vuokrata rakennettaisi isoa hiihtokeskusta varten, joka olisi muodostanut tiiviin kokonaisuuden Rukan kanssa ja jolla olisi voitu järjestää isojakin kansainvälisiä urheilutapahtumia.

Aika kekseliästä. Suhteet ovat kyllä muuttuneet välillä paremmiksi ja nyt taas huonommiksi itänaapuriin.

[Suti]

Luin äsken kirjan Saimaan kanavan eräistä vaiheista. Siinähän vuokrattiin kanava ja siivu maata Suomelle.
Voi uskoa että venäläinen byrokratia kukoisti viisumeineen ja propuskoineen.

Esimerkiksi kun Suomen puolelta tuli kanavalaitteiden huolto- ja korjausporukka Venäjän puolelle, keksivät venäläiset että autojen kyydissä olevista laitteista pitää maksaa tulli.
Tälle vuokratulle alueelle piti olla pääsylupa, ja luvanhaltijoita sai olla Venäjän puolella vain rajattu määrä.

[Suti]

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia.

Määrättiin ja määrättiin: Neuvostoliitto saneli välirauhansopimukseen 300 miljoonan kultadollarin sotakorvausvaatimuksen Suomen aiheuttamista vahingoista.

Suomen aiheuttamista vahingoista!

[risto]

Määrättiin ja määrättiin: Neuvostoliitto saneli välirauhansopimukseen 300 miljoonan kultadollarin sotakorvausvaatimuksen Suomen aiheuttamista vahingoista.

Suomen aiheuttamista vahingoista!

Lunnaita on otettu tuhansia vuosia sodassa. Hävinnyt ostaa itsensä  vapaaksi, tai sitten lähtee orjuuteen.

Suomi ainaskin leuhki kuinka paljon se sai vahinkoa aikaan.

[Amanda]

Mutta sotakorvaukset olivat tosiasiassa onnenpotku Suomelle.

Niillä se Pakotettiin polkemaan teollisuutta tyhjästä.. muuten olisi kai palattu apaattisena maatiloille suremaan menetyksiä ja kasvattamaan karjaa ja kyntämään peltoja kuin ennen sotaakin.

Tuskin olisi rakennettu maaiman suurimpia jäänmurtajia, suurimpia risteilyaluksia tai paperikoneita.. se on aika saavutus silloiselle 4 milj. kansalle. Ja kaiken kukkuraksi Suomi on ainut maa, joka maksoi sota-ajan velkansa takaisin USAlle.

Pitkään muistivat amerikkalaiset Suomen vain tuosta seikasta, jos muistivat tai tiesivät alkuunkaan.

[Muisto Keijo Kullervo]

Muistan vain Neuvostoiliittoon maksavamme velat sotakorvauksina?

USA:han antoi kai joitain , oliko Marshall apua Eurooppaan,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marshall-apu
Suomi ei huolinut kun pelkäsi Neuvostoliiton reaktiota, mutta miten se maksettiin ajastaan, jos jotain sai, niin kerrohan?

Keijo Kullervo

[Suti]

Mutta sotakorvaukset olivat tosiasiassa onnenpotku Suomelle.

En väitä että olet väärässä, mutta huomautan että jotkut tutkijat ovat eri mieltä.

Myytti sotakorvausten vaikutuksesta maamme metalliteollisuuden nousuun ei kestä kriittistä tarkastelua.

[risto]

Mutta sotakorvaukset olivat tosiasiassa onnenpotku Suomelle.

En väitä että olet väärässä, mutta huomautan että jotkut tutkijat ovat eri mieltä.

Myytti sotakorvausten vaikutuksesta maamme metalliteollisuuden nousuun ei kestä kriittistä tarkastelua.

Eräät tutkijat.....ja mikä on heidän kompetenssinsa

Suomella oli muka metalliteollisuus jo ennen sotakorvauksia...


Niklas Herlin kirjoitti kirjassaan, että sotakorvausten jälkeen Neuvotoliitto jatkoi tilauksia ja henkilökohtaiset kauppasuhteet oli venäläisiin päin kunnossa. Ongelma on suomalaisen teollisuuden laatu. Suomalaiset saivat harjoitella länsimaista laatua venäläisten tilausten turvin. Kilpailijoina oli Englanti, Ruotsi ja Saksa.

[Suti]

Eräät tutkijat.....ja mikä on heidän kompetenssinsa

so what? aikooko Rrape asettaa kriteerit sille kenen lausumia saa lainata?

Niklas Herlin kirjoitti kirjassaan, että sotakorvausten jälkeen Neuvotoliitto jatkoi tilauksia ja henkilökohtaiset kauppasuhteet oli venäläisiin päin kunnossa. Ongelma on suomalaisen teollisuuden laatu. Suomalaiset saivat harjoitella länsimaista laatua venäläisten tilausten turvin. Kilpailijoina oli Englanti, Ruotsi ja Saksa.

Niille jotka eivät tunne asiaa Rrape voisi tässä yhteydessä, lainatessaan Herliniä, kertoa mikä on Niklas Herlinin kompetenssi mennä sanomaan tuollaista.
Onhan Herlinillä oma kustannusyhtiö joten julkaistuksi saa mitä vaan.

[risto]

.
Höpö höpö, nuija

Jos et tiedä, kuka on Niklas Herlin, niin lue sinä tiede.fi keskusteluja (voi helvetti)
.