Lama 2.0

[Suti]

Auttavatko kasvavat osingot Suomen velkaantumisessa?
Jos palkkakustannuksia leikataan ja yhtiö tekee parempaa tulosta ja maksaa parempia osinkoja, kerropa karpalo miten valtion velka siitä pienenee?

Kun Sipilä on keksinyt säätää katon työntekijän ansioille, voisi keksiä osana talkoita säätää katon osingoille. Yhtiöhän voi - ja sen pitäisi - jättää voitto kohtuullisessa määrin kassaan ja käyttää se investointeihin, t&k-kuluihin, koulutukseen.  Katon ylittävälle osalle 25% - 50% -70% lisävero. Mikään ei takaa että yhtiön parantunut tulos ei mene omistajien taskuun - ulkomaisten omistajienkin.
Viron yritysverotus on tässä mielessä viisaampi.


THL avaa viestinsä hienosti. Tuli ihan mieleen Niinistön kommentti Venäjän kenraali Nikolai Makaroville: Kenraali on pitänyt puheen.

[Amanda]

Pööh THL:lle

Talous on niin monimutkainen vyyhti eri tekijöitä, ettei sitä tavallinen ihminen oikein ymmärrä yrittämisestään huolimatta. THL näköjään on ainakin ottanut selville tarkkoja lukuja.

Ilman yrittäjiä ei olisi työpaikkoja. Jos ne eivät menestyisi, ne eivät investoisi pysyäkseen kilpailukykyisinä samalla säilyttäen työpaikkoja ja mahdollisesti palkkaamaan lisää työvoimaa.

Viime vuonna vielä ei ollut tällaista kriisiä ja ehkä ensi vuonna osingot pienevät. Nyt päivän tapahtumien ja huonon tulevaisuuden prognoosin vuoksi on vähenettävä väkeä pysyäkseen kilpailukykyisinä.. investoida.. noidankehä.

Ei ole tarkoitus puolustella suotta "porvareita", mutta yrittäjät yleensä tietävät, mitä pitää tehdä pysyäkseen pinnalla mukana.
Hyvä esimerkki Nokiassa, joka huonon johtamisen takia menetti ylivoimaimen otteensa kännykkämarkkinoilla. Osingot olivat tuolloin ansaitusti isoja, ja nyt ei kännykkäbisnestä enää ole eikä sitten osinkojakaan.. kännyköitä.

[Suti]

Ei ole tarkoitus puolustella suotta "porvareita", mutta yrittäjät yleensä tietävät, mitä pitää tehdä pysyäkseen pinnalla mukana.
Hyvä esimerkki Nokiassa, joka huonon johtamisen takia menetti ylivoimaimen otteensa kännykkämarkkinoilla. Osingot olivat tuolloin ansaitusti isoja, ja nyt ei kännykkäbisnestä enää ole eikä sitten osinkojakaan.. kännyköitä.

Aivan, Nokia ei kaatunut siksi että työntekijöiden palkat olivat liian suuret vaan huonon johtamisen takia. Niiden johtajien, jotka siis tietävät mitä tehdä pysyäkseen pinnalla.
Ja ne yhtiöt jotka eivät pysy pinnalla uppoavat sitten ...niin miksi? Mitä työntekijät ovat tehneet väärit jos yhtiö kaatuu?

Ilman yrittäjiä ei olisi työpaikkoja. Jos ne eivät menestyisi, ne eivät investoisi pysyäkseen kilpailukykyisinä samalla säilyttäen työpaikkoja ja mahdollisesti palkkaamaan lisää työvoimaa.

Investointi edellyttää yleensä uskoa siihen että investoinnin luoma lisätuotanto tai uusi tuote menee kaupaksi, myy, tai että investoinnin mahdollistama säästö toteutuu. Se edellyttää markkinoiden seuraamista ja ennakointia, t&k panostusta, työväen koulutusta. Vähänkin vaativampien tuotteiden kohdalla voi nousta esiin myös se, ettei löydy työväkeä - "Ilman yrittäjiä ei olisi työpaikkoja" toimii myös toisin päin: ilman työntekijöitä ei ole yritystä.

Helpoin tapa yhtiön tuloksen nostamiseen on saneeraus, heikoimmin kannattavien osien lopettaminen ja väen vähentäminen. Vaativampi tapa, johon vain harva johtaja pystyy, on uuden liiketoiminnan kehittäminen ja yhtiön kasvu.

[Amanda]

Asiantuntijoiden mukaan Suomen talous potee kyllä muutakin kuin vain valtion velkaantumista. En kuulu heihin..

Esim. USA on korviaan myöten velkaantunut (pääasiassa Kiinalle), mutta talous porskuttaa silti terveyttään, juuri eilen siitä mainittiin pörssiuutisissa.

[Suti]

Potee ja potee...
Suomi kaipaa investointeja. Hyvin harva investointi tehdään tulorahioituksella ja kassavaroilla, lainaa se tarvitsee. Velanottoa siis.
Nousuun ei päästä ilman velanottoa.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Syömävelka, lainan otto päivittäisiin kuluihin, pitäisi kyllä saada leikattua.

[Esmerkix]

Potee ja potee...
Suomi kaipaa investointeja. Hyvin harva investointi tehdään tulorahioituksella ja kassavaroilla, lainaa se tarvitsee. Velanottoa siis.
Nousuun ei päästä ilman velanottoa.
Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Syömävelka, lainan otto päivittäisiin kuluihin, pitäisi kyllä saada leikattua.

Nobel-palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Paul Krugman kiteytti osuvasti nykyisen talousloikkapolitiikan: hän pitää poliittisten päättäjien pakkomielteistä takertumista kilpailukykyajatteluun vahingollisena ja suorastaan vaarallisena. Valtion rinnastus yritykseen ontuu ja voi Krugmanin mukaan johtaa väärään politiikkaan.

Globaali markkinatalous ei ole mikään maaottelu, eivätkä suomalaiset yritykset kilpaile suomipaidoissa, vaan ne kilpailevat tosielämässä myös toisiaan vastaan. Sipilän hallitus perustelee Suomen kilpailukyvyllä julkisten menojen leikkaamista ja palkansaajien etujen kaventamista elinkeinoelämän hyväksi. Suomalaiset suuret vientiyritykset ovat kansainvälisiä, eivätkä tuloleikkaukset välttämättä hyödytä ollenkaan suomalaisia veronmaksajia. Valtion politiikan päämäärän tulee olla kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, ei elinkeinoelämän mahdollisimman suurten osinkotulojen kartuttaminen.

[Amanda]

Valtion politiikan päämäärän tulee olla kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, ei elinkeinoelämän mahdollisimman suurten osinkotulojen kartuttaminen.

Juuri noin! Tavallisen kansan tulojen kasvattimen, että ne pystyvät kuluttamaan, ettei yritykset, kaupat.. mene konkurssiin tai joudu säästämään ja pahimmassa tapauksessa laittamaan väkeä pihalle.

Samaan pyrkii pankkien ja keskuspankkien korkopolitiikka.

[Suti]

Nobel-palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Paul Krugman kiteytti osuvasti nykyisen talousloikkapolitiikan: hän pitää poliittisten päättäjien pakkomielteistä takertumista kilpailukykyajatteluun vahingollisena ja suorastaan vaarallisena. Valtion rinnastus yritykseen ontuu ja voi Krugmanin mukaan johtaa väärään politiikkaan.

Nobel-palkittu Joseph Stglitz kiteytti euroalueen ja Suomen talouspolitiikan  arvostelun: Juuri nyt Suomen kannattaisi vahvistaa taloutta velkaelvytyksellä.
"En puhu lomailusta, vaan ihmisiin ja ja infrastruktuuriin investoimisesta sekä uusien teollisuudenalojen rakentamisesta."

Suomi tarvitee investointeja. Sekä omia myös sitä, että muut investoivat. Suomi valmistaa paljon investointitavaroita.

P.S: Krugmania on nimitetty vasemmiston keulakuvaksi, kas kummaa.
Krugman vaatii "uutta New Dealia", vähemmän sotilasmenoja ja enemmän sosiaali- ja lääkeohjelmia.