Lama 2.0

[THL tiedottaa]

Sahureiden ja teollisuuden puupula on absurdi yhtälö, kun metsät kasvavat yli 100 miljoonalla kuutiolla vuodessa ja viime vuonna tästä kertymästä hakattiin alle puolet.

Absurdia ja suorastaan mielipuolista on kuvittelu, että kaikki se voidaan hakata, minkä metsät kasvavat.
En viitsi selittää, miksi näin.
KUVITTELEN, että nykyaikana suomalaiset ovat edes sen verran tietoisia luonnosta, että ymmärtävät, mistä tässä on kyse.

[karpalo]

Sahureiden ja teollisuuden puupula on absurdi yhtälö, kun metsät kasvavat yli 100 miljoonalla kuutiolla vuodessa ja viime vuonna tästä kertymästä hakattiin alle puolet.

Absurdia ja suorastaan mielipuolista on kuvittelu, että kaikki se voidaan hakata, minkä metsät kasvavat.
En viitsi selittää, miksi näin.
KUVITTELEN, että nykyaikana suomalaiset ovat edes sen verran tietoisia luonnosta, että ymmärtävät, mistä tässä on kyse.

Tämmöisiä mietteitä on tuumaillut: Liekö sitten Itse, vai joku toimittaja tyllerö?

Kari Jordan (s. 9. maaliskuuta 1956) on vuorineuvos ja on toiminut Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana 1.1.2005 alkaen ja pääjohtajana 1.1.2006 alkaen. Aikaisemmin Jordan oli Nordea Pankin varatoimitusjohtaja. Sitä ennen hän toimi mm. Kansallispankissa ja OP-ryhmässä. Koulutukseltaan hän on ekonomi.

Jordan on lisäksi M-realin, Metsä Tissuen, Metsä-Botnian, Metsäliitto Osuuskunnan, Vapon, Finnairin, Julius Tallberg -kiinteistöjen ja Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Metsäteollisuus ry:n hallitusten jäsen.[1]

Ehkäpä hän on liian nuori ja innokas vielä, eikä tohdi ymmärtää kaikea sitä, mitä Me Foorumilaiset tiedämme maailman menosta ja Lamataloudesta yleensä ja erikseen.

Mehän tiedämme lähes kaiken..., Luonnosta, Avaruudesta, psykologiasta, sen lisäksi osaamme neuvoa toisillemme lääkitysten vaihtamista.

Mahtaako sekään olla ihan luvallista tämmöisellä Foorumipohjaisella Farmalogisella tietämyksellä ?

Lämmintä on ., eipä kulu energiaa kiinteistöjen lämmitykseen. Mitenkä tämä lämmin saataisiin varastoitua ja ottaa hyötykäyttöön talvella, kun on kylmää,  pitäis varmaan kysyä Mailikselta ? Tai joltain toiselta Foorumin kaikkitietäväiseltä.

[rapevainaa]

.lama ei ole metsäteollisuuden ykkösongelma vaan ylikapasiteetti maapallolla ja rakennemuutos. Raaka-ainehinnoilla pohjustetaan suomen tehtaiden sulkemisia.
Brasiliassa eukalyptus kasvaa 6 vuodessa 30 m ja sitten korjuu.

[THL tiedottaa]

Taloustietoa:

Professorit Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff on tutkineet valtion velkojen hoitoa.

– 70 itsenäistä valtiota ovat vuoden 1800 jälkeen laiminlyöneet velkojaan. Tätä on tapahtunut yhteensä 250 kertaa.
– Suurin yksittäinen julkisen velan laiminlyönti on Argentiinan 95 miljardin dollarin sopimusrikko vuonna 2001.
– Useimmin velkojaan ovat laiminlyöneet Espanja ja Venezuela.
– Kreikka on laiminlyönyt ulkomaisen velkansa viisi kertaa. Velat ovat olleet hoitamatta hieman yli 50 % maan itsenäisyysajasta.
– Suomi on yksi vain noin tusinasta maasta, joka ei ole koskaan laiminlyönyt ulkomaisia velkojaan.
– Suomen julkisen talouden velka on tänä vuonna ylittänyt EU:n asettaman budjetin alijäämärajan. Alijäämä oli keväällä 4,2 % (raja 3 %).
– Kreikka on onnistunut puristamaan oman budjettialijäämänsä 13,6 %:sta 8,6 %:iin. (Heh, mikäli ei jälleen ole kyse tilastojen peukaloinnista.)

Muuttuuko maailma tulevaisuudessa toisenlaiseksi?
Maksavatko valtiot velkansa nyt ja tulevina vuosina paremmin kuin aiempina vuosina?

Kuinka paksun pinkan sileitä seteleitä Suomi pikapäätöksellään lupasikaan Kreikalle?
Entä Espanja, Portugali, Irlanti, Italia... niin, mitä kaikkia räkävelkaisia valtioita EU-alueeseen lukeutuukaan, pelastaako Suomi nämä kaikki ahdingossa olevat valtiot?

[karpalo]

Juuri näin. Miksi juuri meidän pitäisi olla Laupiaita ja Armeliaita ja Pelastaa ja korvata muidem maiden Töppäilyt.

Missä kohtaa Olemme menneet lupaamaan, että voi olla, ettemme koskaan saa "lainaamiamme " rahoja takaisin., koroista puhumattakaan.

"Mutta mitäs sen on väliä"., kyllä suomalaisilla raskaan työn raatajilla on yllättävän paljon veronmaksukykyä., jos niikseen tulee., pelastamme muitakin valtioita., kuin Kreikan ja olemme ylpeitä siitä.

Tämmöisiin tilanteisiin on poliitikkomme meidät johdatellut, noo olemmehan aina olleet vilkkaitten etelänpoikien ja tyttöjen "kuseteltavana", niin nytkin.

Tämä tapahtuu jokaisella tasolla., niin eläkeläisturistiakin nyhdetään kuin vierasta sikaa ja samoin "suoraselkäisiä" poliitikkojamme.

[Amanda]

– 70 itsenäistä valtiota ovat vuoden 1800 jälkeen laiinlyöneet velkojaan. Tätä on tapahtunut yhteensä 250 kertaa.
– Suurin yksittäinen julkisen velan laiminlyönti on Argentiinan 95 miljardin dollarin sopimusrikko vuonna 2001.
– Useimmin velkojaan ovat laiminlyöneet Espanja ja Venezuela.

Joo, pitää ihmetellä, miten se asia sitten hoidettiin? 

Pankit ovat verenimijäluokkaa, ne eivät helpolla kaadu. Pitää olla todella tumpelo management, jos kaatuvat. Niinkuin USAssa antoivat asuntovelkaa ihan jokaikiselle, joka sitä anoi, asunto/talo takuuna. 

Siis pankitko hoitivat sen vanhingon.. vai veronmaksajat varkkaammissa maissa.. niin kai, jos se oli laina valtiolta toiselle.

Mutta eikö se laina ole useinmiten World Bankilta.. ? Kuka omistaa omistaa Maailmanpankin?

[THL tiedottaa]

– 70 itsenäistä valtiota ovat vuoden 1800 jälkeen laiinlyöneet velkojaan. Tätä on tapahtunut yhteensä 250 kertaa.
– Suurin yksittäinen julkisen velan laiminlyönti on Argentiinan 95 miljardin dollarin sopimusrikko vuonna 2001.
– Useimmin velkojaan ovat laiminlyöneet Espanja ja Venezuela.

Joo, pitää ihmetellä, miten se asia sitten hoidettiin? 

Pankit ovat verenimijäluokkaa, ne eivät helpolla kaadu. Pitää olla todella tumpelo management, jos kaatuvat. Niinkuin USAssa antoivat asuntovelkaa ihan jokaikiselle, joka sitä anoi, asunto/talo takuuna. 

Siis pankitko hoitivat sen vanhingon.. vai veronmaksajat varkkaammissa maissa.. niin kai, jos se oli laina valtiolta toiselle.

Mutta eikö se laina ole useinmiten World Bankilta.. ? Kuka omistaa omistaa Maailmanpankin?

Sulla näkyy olevan hukassa se, miten maailmantalous toimii.

Valtiot ottavat lainansa ensijaisesti rahoitusmarkkinoilta.

Näillä markkinoilla on lukuisia eri toimijoita.
Pankit ovat näistä merkittävimmät toimijat. Siis yksityisten omistamat pankit.
Lisäksi on kaikenlaisia muita 'vippaajia'.
Valtiot eivät suoraan lainaa toisilleen.
Esimerkiksi Suomi ottaa lainaa rahoitusmarkkinoilta, voidakseen sitten siirtää rahan Kreikalle.
Tällaisessa järjestelyssä se taho, esim. pankki joka lainan antaa, perii lainan takaisin Suomen valtiolta ja Suomi edelleen Kreikalta. Siis perii, jos Kreikalla on kykyä velan maksuun.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on sitten sellainen peluri ja väliintulija, että se sanelee, miten lainan saanut valtio jatkossa hoitaa asiansa. Esim. Kreikalta vaadittiin monia asioita, ennen kuin IMF:n apu tuli.
Yleensä IMF:n vaatimukset ovat sellaisia, että kansalaiset joutuvat kärsimään.

Maailmanpankki (joka on itse asiassa kaksi eri laitosta – ja joukko muita toimijoita) myöntää lainaa jäsenilleen.
Siitä ollaan kahta mieltä, että onko Maailmanpankki kansalaisten elämää hyödyttävä vai kansalaisia hyödyntävä.

Täältä lisätietoa (englantia, mutta sulle, Amanda, ei liene ongelma):

http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/EXTABOUTUS/0,,contentMDK:20040580~menuPK:34588~pagePK:51123644~piPK:329829~theSitePK:29708,00.html

http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/EXTABOUTUS/0,,contentMDK:20103870~menuPK:1697011~pagePK:51123644~piPK:329829~theSitePK:29708,00.html

Myös valtiovarainministeriön sivuilta (melkomoista hehkutusta ja propagandaa!):

http://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/01_maailmanpankki/index.jsp

http://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/02_imf/index.jsp

[rapevainaa]

.peruskuvio on että 70% aasian ja arabien voitoista rantautuu usan sijoitusmarkkinoille. Sitten rahat pannaan poikimaan tavalla tai toisella.

[rapevainaa]

.
Venäjä toimittaa kyllä sahatavaran maailmalle. Suomen ei tarvitse vaivautua lainkaan. Metsää on 300 suomen verran.

[Amanda]

Sulla näkyy olevan hukassa se, miten maailmantalous toimii.

Ei se nyt ihan hukassa ole, kunhan ajattelin ääneen..

Tietenkin vapailta rahamarkkinoilta otetaan velat.  Maksamatta jääneet velat maksaa tavallinen pankin asiakas, jolla on asuntolaina, käyttötili ja ehkä jotain pientä sadepäivän varalta tallella. Korkoina, maksuina, säästöilleen saa niin vähän, ettei sitä tarvitse edes mainita, tuskin peittää inflaation viemän.. anteeksi epäortodoksiset ilmaisut, mutta en tähän hätään keksi oikeita .. minun pankkineidin ajastani Suomessa on jo kulunut jokunen vuosi ..

Maailman pankkia on kritisoitu, ne laittavat ehtoja lainoilleen, jotka eivät aina ole velkaa ottavan maan eduksi, useinmiten ne on kehitysmaita.



Nyt pitää katsoa potkupalloa.. vain onko se jalkapalloa, eipä vielä tiedä kuka voittaa!