Lehtileikkeitä Hesarista

[sniper]

Hyvä Rrape, mutta mulla herää heti kysymys jotta kun istuu pallilla ja skrivailee näin rennosti tietsikalla niin onko mahdollista tämä testosteroni tai adrenaliini joka voi lisätä hyvänolon tunnetta?.

[sniper]

Ei hesarista, mutta iltsikasta tämä nootti. Eki haluaa poistaa uskonnonopetuksen lukioista, luulen jotta ei lainkaan väärin koska uskonnonopetus vie vain aikaa muilta aloilta.
Ja sit eihän tuo uskonnonopetus jätkän tai friidun mieltä mihinkään käännä vai kääntääkö??
Monet sanoo vaikkeivat ole sen kummemmin pakanoita jotta uskonto on humpuukia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641719211.html

Hirvee fiilis jotta on ihan sama pani tai runkkas koska lopputulos on se sama, ? siis mikä?

[Sini]

.
outomaa on kuin entinen Neuvostoliitto.
sitä ympäröivät vihamieliset ystävät.

Outomaalaisia yhdistää misantropia...

Ei yhdistä!  Katsoin jopa sivistyssanakirjasta

Yksikään aktiivisista minusta ei vihaa ihmisiä, päinvastoin, mutta välillä tuntuu, että jotain muuta on ilmassa.. ehkä tarve purkaa ylimääräistä testosteronia tai adrenaliinia.. nykymaailmaa seuraavina yksilöinä siltä ei voi välttyä,  mutta Sinihän heitti tuon vähän niinku keskustelua tökätäkseen.

Tiistai huomaa aina asioista sen oleellisen puolen, niin sanotusti näkee metsän puilta.

[Sini]

Perimänsä saa selville tonnilla – kannattaako se?
25.1.2014 13:24 5

Timo Paukku

Helsingin Sanomat

Omat geeninsä saa nyt selville alle tuhannella eurolla, pian alle satasella. Geenitieto tulee mullistamaan monen taudin hoidon – mutta ei ihan vielä.

Viisivuotiaan  Nicholas Volkerin suolisto oli risana. Sitä oli leikattu kymmeniä kertoja.

Poika oli kuolemassa. Yksikään wisconsinilaisen sairaalan lääkäri ei löytänyt syytä suoliston tulehduksille.

Sitten lääkärit turvautuivat viimeiseen oljenkorteen. He kartoittivat Volkerin perimästä ne osat, jotka koodaavat geenejä.

Ja kas: lääkärit löysivät yhdestä geenistä harvinaisen mutaation, joka estää xiap-proteiinin muodostuksen. Volkeriin päätettiin siirtää napanuoran verisoluja. Hänen immuunipuolustuksensa koheni ja Volker pelastui.

Volkerin perimä luettiin 454 Life Sciences -yhtiön geenisekvensoijalla. Se maksoi 70 000 dollaria. Tuo perimän kartoitus pelasti pojan. Volker on nykyisin yhdeksänvuotias ja voi hyvin.

Ihmisiä voidaan pelastaa nyt paljon halvemmalla kuin 2010-luvun taitteessa. Koko perimänsä saa selville jo alle tuhannella dollarilla eli reilulla 700 eurolla.

Geeniyhtiö Illuminan koneet tekevät sen. Ne tulivat Kaliforniassa markkinoille tammikuun puolivälissä. Illuminan kone lukee dna-rihman muutamassa tunnissa. Se avaa kaikki sen yli kolme miljardia emäsparia.

Vielä 2000-luvun alussa yhden ihmisen perimän kartoitus maksoi satoja miljoonia dollareita. Joku voisikin hihkaista, että nyt alkoi tärkeässä asiassa iso ale!

Geenit vaikuttavat nimittäin paljon siihen, miten terveitä me olemme. Suuri yleisökin alkaa ehkä innostua. Tuhannen dollarin – tai euron – alitus tuntuu myös kukkarolle sopivalta: "Jos sieltä omasta dna-nauhasta paljastuisi vaikkapa perinnöllinen geneettinen tauti. Ja sitten siihen saisi nopeasti hoitoa. . ."

Kyllä, alttius geneettiseen tautiin voi paljastua – ja paljon muutakin. Toinen asia on, voiko lääkäri tai geneetikko vielä tehdä sillä tiedolla mitään.

Lääketiede kyllä muuttuu hiljalleen kohti yksilöllistä, räätälöityä hoitoa. Silloin lääkäri katsoisi aina ensiksi potilaan perimätietoa. Vasta sitten pohdittaisiin lääkkeitä tai muita hoitoja.
Science Photo Library
Ihmisten perimiä tai sen osia on luettu automaattisilla koneilla koko 2000-luku. Laitteet ovat yhä tehokkaampia ja nopeampia. Nämä perimän lukulaitteet kuvattiin ranskalaisessa geenikeskuksessa Evryssä.
Ihmisten perimiä tai sen osia on luettu automaattisilla koneilla koko 2000-luku. Laitteet ovat yhä tehokkaampia ja nopeampia. Nämä perimän lukulaitteet kuvattiin ranskalaisessa geenikeskuksessa Evryssä.

Lääkärit selvityttävät nykyisin potilaan koko perimän vain, jos on syytä epäillä taudin syyksi yksittäistä, harvinaista geeniä.

Geneetikot tietävät tuhansia perinnöllisiä tauteja, joihin vaikuttaa vain yksi geeni.

Kartoitus tai osakartoitus on monesti varmistelua. Potilaan sukuhistoria jo usein paljastaa, voiko lapsi saada vakavan sairauden vanhemmiltaan. Geneettisiä tutkimuksia on jo vuosia käytetty periytyvien tautien toteamiseen. Nyt geneetikot ja lääkärit turvautuvat yhä useammin koko perimän lukemiseen, kun he haluavat tunnistaa mystisen oireyhtymän.

Dna:n sekvensointi on nykyään rutiinia, jota kuitenkin käytetään harkiten. Mutta joskus geenitiedolla on suuri merkitys.

Geenitieto vaikutti esimerkiksi Hollywood-näyttelijä Angelina Jolien tapauksessa. Hän antoi keväällä 2013 leikkauttaa rintansa, koska sai tietää, että hänellä oli rintasyöpään vaikuttava yhden geenin mutaatio. Se lisäsi rintasyövän riskiä.

Mutta juuri tätä monet lääkärit myös pelkäävät. Ihmiset alkavat tehdä päätöksiä epävarman tiedon varassa – rintasyövän genetiikka tunnetaan sen sijaan hyvin.

Geeniyhtiö Illumina ei vielä myy laitteitaan yksityisille kansalaisille. Se kauppaa nopeita perimän lukijoitaan ensiksi sairaaloille ja tutkimuslaitoksille – ja vain yli kymmenen koneen erissä.

Alle tuhannen dollarin perimä ei muutoinkaan auta yksilöä ehkä vielä pitkään aikaan. Esimerkiksi diabeteksen tai skitsofrenian hoitoon ei ole lääkettä, joka hyödyntää yhden ihmisen geenitietoa. Sellaisen kehittelyyn voi mennä vuosikymmeniä.

Ihmisen perimän kartoituksen alennusmyynnistä on toisaalta selvästi hyötyä. Geneetikot voivat nyt alkaa tehdä halvalla isoja, kokonaisten väestöryhmien kartoituksia. Niissä saadaan vertailevaa geeniaineistoa sadoilta, jopa kymmeniltätuhansilta ihmisiltä.



Mistä geenistä tai geeneistä eri väestöryhmien tyypilliset sairaudet johtuvat? Geneetikko pääsee sen jäljille, milloin missäkin taudissa eri geenit ilmenevät yhdessä ja erikseen.

Sitä kautta voidaan ennen pitkää kehittää lääkkeitä skitsofreniaan, autismiin, sydäntauteihin, dementiaan, diabetekseen. . . Niillä kaikilla on myös geneettinen perustansa.

Genetiikan markkinoilla on jo nähty, miten kuluttajaa voidaan johtaa halvalla ja epäselvällä geenitiedolla harhaan.

Vuonna 2007 perustettiin Kaliforniassa geeniyhtiö 23andMe. Se lupasi kartoittaa tilaajan geenejä ja kertoa hänen riskeistään saada jokin sairaus.

Tuotteen ostaja sai sylkinäytettä vastaan muutamalla sadalla dollarilla tiedon 250 000 geenijaksosta eli vain hyvin pienestä osasta perimää.

Niissä tärkein tieto on geenin yhden emäksen muutos. Tutkijat kutsuvat sitä sanalla snip. Siinä perimä eroaa yhden emäksen kohdalla perimän valtavirrasta.

23andMe tarjosi arvioita siitä, mikä on geenijaksojen perusteella tilaajan riski sairastua esimerkiksi sydäntautiin tai tiettyyn syöpään.

Arvion hinta laski lopulta niin, että se oli aika mukava myös kukkarolle: viime vuonna 23andMen geenitesti maksoi postituskuluineen vain 99 dollaria – sitä saattoi tilata Suomeenkin.

Samanlaista geenitietoa tarjoavat myös yhtiöt Navigenics ja deCODEme, mutta deCODEme enää vanhoille asiakkailleen.
Perimämme pienet yksilölliset erot kootaan esimerkiksi tällaisiin siruihin. Siitä ne voi lukea kätevästi.
Perimämme pienet yksilölliset erot kootaan esimerkiksi tällaisiin siruihin. Siitä ne voi lukea kätevästi.

Ongelma on, että nuo kolme yhtiötä antavat yksilön tilasta eri arvioita. Yksi ei löydä pahoja riskejä lainkaan. Toinen kehottaa samaa tilaajaa syömään statiineja, jotka vähentävät sydäntaudin vaaraa – mutta lääkkeellä on myös sivuvaikutuksia.

Yhtiöt tutkivat myös perimän snipsejä eri paikoista. Niinpä ne kertovat geenitiedon tilaajalle hyvin erilaisia tuloksia hänen terveydestään. Yhtä kaikki ne kertovat vain riskeistä. Yhtiöt antavat todennäköisyyksiä siitä, mikä oli yksilön mahdollisuus sairastua.

Kuutisen vuotta myöhemmin, marraskuussa 2013, Yhdysvaltain lääkintövirasto jyrähti. Se vaati, että 23andMe lopettaa geenitestinsä kauppaamisen.

Syy oli yksinkertainen: testin tiedot eivät ole vieläkään luotettavia. Kuluttaja saattoi saada väärää tietoa geeneistään. Muut geeniyhtiöt olivat myös jo ajautuneet vaikeuksiin. Silti 23andMen tuotteita voi yhä ostaa verkosta.

Yhdysvaltain syöpäyhdistys varoitti jo aiemmin, että osittainen geenien analyysi ei kerro tilaajalle juuri mitään. Tieto voi pikemminkin lisätä epävarmuutta ja ahdistusta.

Britanniassa osa lääkäreistä piti jo aiemmin uusia geeniyhtiöitä puoskareina. Niiden tauti- ja riskiennusteet olivat "yhtä luotettavia kuin horoskoopit".

Mutta nyt, tammikuussa 2014, perimien kartoitus siirtyi siis nopeaan ja halpaan "suihkukoneiden aikaan", kuten Illuminan johtaja suitsutti.

Esimerkiksi Bostonin kuulun MIT-yliopiston geenitutkija Eric Lander osti heti yksikköönsä neljätoista geenejä lukevaa laitetta. Lander aikoo ryhmänsä kanssa kartoittaa tuhansien ihmisten dna-nauhat.

"Muutamassa vuodessa opimme perimistä ja taudeista ehkä enemmän kuin koko lääketieteen historian aikana", hän maalailee.

Ihmisen perimän ensikartoitus vietiin täysin loppuun huhtikuussa 2003. Jo silloin kartoitusta tehtiin osin automaattisilla laitteilla. Työ nopeutui huomattavasti yksityisen Celera-yhtiön lukijoilla.

Odotukset olivat tuolloin korkealla. Kun geenit tunnettaisiin, koko lääketiede mullistuisi.

Yli kymmenen vuotta myöhemmin odotukset ovat yhä korkealla. Mutta perimän dna-nauha ei paljasta salojaan helpolla.

Geenien toiminta esitettiin aikoinaan hyvin pelkistetysti: yksi geeni tuottaa vain yhtä proteiinia. Tuhannet proteiinit pitävät solua ja meitä elossa. Pelkistetyllä tiedolla solua olisi helppo ymmärtää, ja ehkä myös valmistaa uusia lääkkeitä.

Geenit ovat valitettavasti paljon mutkikkaampia. Saman geenin osia on eri puolilla pitkää dna-nauhaa. Osa niistä on toisteisia. Osa geeneistä säätelee toisia geenejä. Lisäksi ihmisillä on erilaisia geneettisiä alttiuksia sairastua johonkin tautiin. Jos niitä on useita, riski sairastua on suurempi.



Vyyhdissä riittänee siksi selvittelyä koko vuosisadaksi. Mutta geneetikot ovat ottaneet haasteen vastaan. Selvittely jatkuu.

Britannia ilmoitti esimerkiksi jo vuonna 2012, että se yrittää kartoittaa sadantuhannen kansalaisensa perimät. Pian työ nopeutuu.

Laki Suomen biopankeista tuli voimaan syyskuussa 2013. Niihin tallennetaan vapaaehtoisten kudosnäytteitä, mutta pian yhä enemmän ihmisten perimiä.

Solunäytteistä etsitään tautigeenejä. Pankin avulla voi löytyä geenien yhdistelmiä, jotka ovat tietyissä taudeissa olennaisia.

Lääketiede voisi niiden avulla siirtyä hitaasti oireiden hoidosta syiden korjailuun. Se vähentäisi tautien lääkitystä jyrkästi.

Tiedon avulla voisi myös tuottaa uusia lääkkeitä. Nyt jo esimerkiksi vaikeaa verisyöpää hoidetaan Glivec-lääkkeellä. Se kohdistuu syöpägeeniin.

Lokakuussa 2013 hollantilainen lääkeyhtiö sai luvan markkinoida geenilääke Glyberaa. Lääke korjaa rasva-aineenvaihdunnan geneettisiä virheitä.

Termin "tuhannen dollarin perimä" keksi joukko geneetikkoja vuonna 2001, kun he pohtivat alan tulevaisuutta ja sen hoitoja.

Geneetikot näkivät, että perimän luenta tulisi varmasti halpenemaan. Ja nyt on tultu yhden tien päähän – tai ehkä alkuun? Geenihoitoja kokeillaan parhaillaan yli 3 000 tutkimuksessa. Niistä ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan tule lääketieteen valtavirtaa.

Silti kadulla voi 2020-luvulla tulla vastaan ihminen, joka kantaa soluissaan ylimääräisiä, muokattuja geenejä. Se ei näy ulospäin. Jos hoidot jonakin päivänä tepsivät aivan tavallisiin tauteihin, joudumme varmaankin miettimään, miten suhtautua geenihoitoihin.

Poikkeaisiko tavallinen geenihoito muusta lääkehoidosta? On parasta ehkä aloittaa keskustelu siitä jo nyt, sillä geeniluennan alennusmyynti jatkuu.

Nurkan takana on ehkä jo tarjous, josta ei voi kieltäytyä:

"Kartoita geenisi 99 eurolla!"

[Sini]

[Amanda]

Kahden vuoden päästä ei maksa paljoa mitään verrattuna siihen, jos joku selittämätön syy löytyy vakavaan sairauteen? Kyllä kehitys on mennyt pitkälle, kuka olisi osannut edes kuvitella, miten hyvin noita DNA ketjuja voidaan tutkia ja tulkita tällä tavalla..

Joskus käy sääliksi nykymuksut, että jos alkavat opiskelemaan niin mitä kaikkea pitää oppia vaikka lääkäriksi aikovan, tai insinööriksi. Pakko karsia jostain päästä oppimäärää, muuten ei yksi ihminen ehdi edes valmistumaan ennen keski-ikää ..tai jotain.

[sniper]

Kyllä kehitys on mennyt pitkälle, kuka olisi osannut edes kuvitella, miten hyvin noita DNA ketjuja voidaan tutkia ja tulkita tällä tavalla.. 

Jep näin on käynyt, mutta löytyy heitäkin jotka tekevät kysymyksen jotta onko tämä tieto oikein ja tähän tutkijat vastaavat vain jotta oikein on ainakin tähän asti.
Kuten sanoit se on vain tulkintaa, mutta onko se tietoa??

[Sini]

Ihmisen geeneihin sisältyy kolme miljardia emäsparia! Kaikki nämä kolme miljardia on saatu selville. Ensin yhdeltä ihmiseltä - milloin se oli? 2001? - tosi kalliiseen hintaan. Hilta halpenee hurjaa vauhtia, koneet lisääntyvät. Tällä hetkellä tavallinen ihminen saa kolme miljardia emäspariaan selville tuhannella dollarilla. Eli biologinen kuolemattomuus ei ole vain eliitin unelma. Se koskee koko ihmiskuntaa.

[sniper]

Ihmisen geeneihin sisältyy kolme miljardia emäsparia! Kaikki nämä kolme miljardia on saatu selville.

Jees näinhän tätä luullaan, luulivat jo löytäneensä Higgsin hiukkasenkin, mutta kuinkas tässä kävikään.
No nuo kolme miljardia pätee kait niin kauan ku toisin näytetään, noi kolme riittää mullekin.

Muuten url:ä higgsiin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Higgsin_bosoni

[risto]

.
Wiki
Human Genome Project eli HGP-hanke on pääosin amerikkalaisrahoitteinen ihmisen geeniperimää kartoittava hanke, joka perustettiin vuonna 1990 ja valmistui 2003. Tietojen analysointi jatkuu yhä. Hankkeen oletettiin vievän aikaa ainakin 15 vuotta, mutta se saatiin valmiiksi oletettua aiemmin.

Projektissa oli kymmeniä tutkijoita.

Oliko kartoitus kallis? En usko. Geenien kartoitustekniikka on avannut oven ihan uuteen maailmaan ja se on tuottanut sellaista tietoa jota ei tiedetty edes olevan. Sanotaan vaikka eliöitten evoluution lukeminen geenikartoista.

Tavalliselle Pulliaiselle geenikarttojen maalailu on pelkää hepreaa, siinä missä kantasolut ja kuolemattomuus.

Kuinkahan paljon on käytetty tähtitieteeseen ja avaruustutkimukseen viimeisen 20 v aikana. Sitä olen ihmetellyt miten rahoitusta löytyy tähtien tuijotukseen.
.