Vs: Aforismit ja muut tienviitat

[Amanda]

Heikkouden tilan kanavointi erilaisiin ratkaisuihin on sillä tavoin voimallista, että taustalla on hullun voimat, ja niiden voimien kanavointiin liittyy iso potentiaali, joka tosin harvemmin on hyödyllistä tuottavaa.

Siis mitä? Luin kolme kertaa..
Hulluuden kanavointi tuottaa harvoin jotain hyödyllistä-- jäljelle jäävät kaikki sen vastakohdat.. aina sähkosahamurhaajaan asti?

[Juha]

Tiistai. Aforismi oli liiaksi juosten kustu. Ymmärsit silti pointin.


Tässä parempi versio:

Heikkouden tilan kanavointi erilaisiin ratkaisuihin on verrattavissa hullun voimalla tehtyyn työhön, ja niiden voimien kanavointiin liittyy iso potentiaali, joka tosin harvemmin on hyödyllistä tuottavaa.

[risto]

Tiistai. Aforismi oli liiaksi juosten kustu. Ymmärsit silti pointin.


Tässä parempi versio:

Heikkouden tilan kanavointi ...harvemmin on hyödyllistä tuottavaa.

Justiinsa. Mitähän kaikkea sieltä vielä syntyy.

Varmaan sitä olisi kanavoitu jos olisi tarvittu



.

[sniper]

Tiistai. Aforismi oli liiaksi juosten kustu. Ymmärsit silti pointin.

Tässä parempi versio:

Heikkouden tilan kanavointi erilaisiin ratkaisuihin on verrattavissa hullun voimalla tehtyyn työhön, ja niiden voimien kanavointiin liittyy iso potentiaali, joka tosin harvemmin on hyödyllistä tuottavaa.

Ihan samankaltaista pohdintaa tämäkin eli täyttä humpuukia etten sanoisi paskaa, miksi yleensä olisi heikkouden tilaa kanavoitava joihinkin ratkaisuihin joilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään tuottavaan, esimerkiksi tehdä jostain kakolan asiakkaasta lentäjää? 

[sniper]

Tässä samasta aiheesta juttu jota sinä varmaan tarkoitit vaikkei sitä saanut esiin kovin ymmärrettävästi:
Lainaus saitilta "ajattelun ammattilainen"
Kun ihminen elää vahvuuksiensa kautta, heikkoudet eivät katoa minnekään. Ne vain menettävät merkityksensä. Aivan liian moni meistä kuitenkin vain tuijottaa heikkouksiaan.

[risto]

.
miten kanavoida sellaista mitä ei ole olemassa?
leikitään sanoillla niin homma hoituu

[Juha]

Harvinaista herkkua, mutta hyvä, että joskus. Tarkoitan palautepuolen osuvuutta.

Tässä samasta aiheesta juttu jota sinä varmaan tarkoitit vaikkei sitä saanut esiin kovin ymmärrettävästi:
Lainaus saitilta "ajattelun ammattilainen"
Kun ihminen elää vahvuuksiensa kautta, heikkoudet eivät katoa minnekään. Ne vain menettävät merkityksensä. Aivan liian moni meistä kuitenkin vain tuijottaa heikkouksiaan.

Suurinpiirtein näin. Siis melko oleellisesti ajatellen.

Heikkoudet ovat kuitenkin niin merkittävä juttu elämässä, että niiden kanssa on pakko tulla sujuksi, ja myös käytännön tasolla. Heikkous on heikkous vain silloin, kun toimenpide kuuluu heikkouden piiriin sillä hetkellä, ts sillä ei ole nostavaa vaikutusta. Taistelulla ei ole nostavaa vaikutusta, mutta tämä voi vaatia joskus pitkälle menevän testauksen. Viisas on se, joka hylkää hukkuvan menetelmän nopeasti minimaalisista, mutta silti riittävän selkeistä signaaleista, joita tosin joskus voi joutua odottelemaan asioita tehdessä.

[Juha]

miten kanavoida sellaista mitä ei ole olemassa?
leikitään sanoillla niin homma hoituu

Sanat, käsitteet ja sen tyyliset ovat olemassa ja niistä voi koostaa jotain järkevää. Joskus sillä tavoin, ettei johonkin koosteeseen törmättyä ole enää mitään paluuta vanhaan millään tasolla.

Joka sanoja ja ratkaisumalleja katteettomaksi tietämäänsä toiveeseen käyttää ilman muuta tarkoitusta, on synnintekijä. Pahin synnintekijä on tietysti se, ken sanoja ja ratkaisumalleja suoltaa vain siihen tarkoitukseen, että se viestii selviytymistä ja antaa toivoa siihen hetkeen. On addiktiivista, ja jonkin verran on ihmiset tässäkin luupissa poteroitumassa.

Oli väline mikä vain, niin sen tarjamia mahdollisuuksia voi käyttää hyvään ja huonoon. Maailmasta eivät mahdollisuudet lopu addiktoituvalta sillä, että jokin jokin mahdollisuus tukitaan. Tosin hyvä toimi joskus myös itse tehtynä.

Tarvittavan saamista ei voi kiertää. Sitä ennen on taipuvainen mitä eksoottisimpiin ansoihin. Jos ansa on yksinkertainen, niin ehkä se on helppo hahmottaa ja tämä voi auttaa. Jos ansasta ei ole muille kovin suurta haittaa, sen enemmän on ongelmissa yksin sen kanssa. Jos addiktiohölmöydellään törmää muihin, niin saa toki nyrkistä aina väliin, mutta palaute se on tuokin.

Yleensä addiktiotaipumus muodostuu siltä suunnalta, joss on erityisen taitava palkintojen hakijana. Yleisnero ottaa palkintonsa mistä vain. Nero tai nerokas on helposti myös kiertäjä, joka välttää killeri-tuskaa viimeiseen asti. Palkkiota ei välttämättä varsinaisesti saa, mutta suuren sanktion voi ehkäistä.

Tuskan välttäminen on ts luonteeltaan sellainen "addiktion muoto", että paras palkinto on jonkin asian välttäminen. Palkinto voi herättää enemmän negatiivisia tuntemuksia kuin positiivisemmat addiktiot. Pahinta on negatiivisesti suppenava luuppi, jossa viimein ehtyy, ja käy huonosti. Jos negatiivinen vyörytys uhkaa, eikä uhkaa ole mahdollista tukita, ei auta kuin taistelu, jossa voimat on jossain vaiheessa finiitto.

Jossain pohjalla piipahdelleen tuomisia.

[Juha]

Hienoa kerrontaa ihmisyydestä:

http://yle.fi/uutiset/lastenpsykiatri_on_vaarallista_ajatella_etta_syli_on_lapselle_palkinto/7104628

Kannattaa katsoa erityisesti haastettelu.

(Liittyy vähän viimeaikaisiin)


Ulostulon johdosta on aloitettu reaktioketju, jonka aiheena on addiktiot:
http://ketjureaktio.net/index.php?topic=308

[sniper]

Eipä tähän voi muuta sanoa kuin, että HUH, huh.  

Ja otsikon tienviitoista puheen ollen niitäkin löytyy melko sekavia kuten seuraavasta huomaa: