Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Miten selvitä vanhuuden eräistä ongelmista?

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, 11.06.14 - klo:07:55

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Muisto Keijo Kullervo

Suurin ongelma on itselläni tällainen...

Olen 72 vuotias ja olen tullut yllättävän tilanteen eteen...

Jos haluan tavata vanhoja työkavereitani, pitänee ensin mennä hautuumaalle, sitten keskussairaalaan ja lopuksi vanhainkotiiin etsimään tuttuja?

Aivan sattumalta löytyy vielä vastaantuljoita (elämän)tien päältä jotka morjestavat, mutta niitä tilanteita On yhä harvemmin...

Olen kompenssoinut asiaani siten, että olen netissä mahdollisiman paljon ja saan näin kontakteja suht'koht tasapainoisiin ihmisiin...

Onko yhtä iäkkäitä muitakin samojen ongelmian kanssa painiskelevia?

Jään odottamaan..

K.K.
"Tie, Totuus ja Elämä?"

Suti

ja täältä tulet etsimään tasapainoisia ihmisiä. onneksi en ole vielä noin höppänäksi tullut.
päivä kerrallaan

Frux

Huomenta K.K.!

Meidän täällä kirjoittavien ihmisten tasapainosta en olisi ihan niin varma, mutta kun katsoo pintaa syvemmälle, huomaa että kinastelun ja vänkäämisen alta löytyy pilkettä silmäkulmasta ja erittäin harvoin aitoa pahansuopaisuutta.

Mummoni valitti 90 v täytettyään, ettei ole enää ketään tuttua jäljellä. Sinulla on hurjasti matkaa siihen! Siispä nauti! Kyllä tässä itsekin huomaa ikää tulleen, kun ensimmäisenä lehdestä katsoo vainajat ja tuttujakin löytyy välillä...

Esmerkix

#3
Lainaus käyttäjältä: K.K. - 11.06.14 - klo:07:55
Suurin ongelma on itselläni tällainen...

Olen 72 vuotias ja olen tullut yllättävän tilanteen eteen...

Jos haluan tavata vanhoja työkavereitani, pitänee ensin mennä hautuumaalle, sitten keskussairaalaan ja lopuksi vanhainkotiiin etsimään tuttuja?

---
Onko yhtä iäkkäitä muitakin samojen onglemian kanssa painiskelevia?

Jään odottamaan..

K.K.



Hei, ehdotan että muutat järjestystä: käy ensin etsimässä vanhainkodista, sitten Suomen metsistä (harhailevat dementikot), sitten naaraamassa rantavesiä (jokunen voi olla kalassakin), sitten keskussairaalasta ja jos kaiken tämän jälkeen et vieläkään yhtään tuttavaa ole löytänyt, käy myös hautuumaalla. Siellä niitä aivan varmasti on ja ilahtuvat kovasti, kun käyt heitä tapaamassa. Lähtiessäsi heiluttavat ja huikkaavat perääsi: nähdään kohta.

risto

.
KK, ala runoilemaan. Sillä saa tasapainoiset tosiystävät erottumaan massasta.

THL tiedottaa

#5
Lainaus käyttäjältä: K.K. - 11.06.14 - klo:07:55
Suurin ongelma on itselläni tällainen...

Olen 72 vuotias ja olen tullut yllättävän tilanteen eteen...

Jos haluan tavata vanhoja työkavereitani, pitänee ensin mennä hautuumaalle, sitten keskussairaalaan ja lopuksi vanhainkotiiin etsimään tuttuja?

Aivan sattumalta löytyy vielä vastaantuljoita (elämän)tien päältä jotka morjestavat, mutta niitä tilanteita On yhä harvemmin...

Olen kompenssoinut asiaani siten, että olen netissä mahdollisiman paljon ja saan näin kontakteja suht'koht tasapainoisiin ihmisiin...

Onko yhtä iäkkäitä muitakin samojen onglemian kanssa painiskelevia?

Jään odottamaan..

K.K.

Heureka!

Olen tähän saakka, K.K.:n kirjoitusten perusteella, pitänyt häntä vaka-vaka-vakavana kirjoittajana. (Joitain vähäisiä toisenlaisia pilkahduksia lukuunottamatta.)

Nyt tässä hän yhtäkkiä paljastaa todellisen karvansa: K.K. on armoton ironian taitaja!




Ei noista muiden puheista kannata välittää.

Sini

Mietin eilen sitä, kuinka ihminen tapaa valtavasti ihmisiä elämänsä aikana. Kadulla tulee vastaan, syö samassa ravintolassa, matkustaa samassa junassa, töissä samassa työpaikassa, juhlii yhdessä lakkiaisissa. Yksi ihminen tapaa elämänsä varrella valtavasti ihmisiä. Mutta melkein kaikki ihmiset ovat teflonihmisä eli ei synny merkittävää suhdetta. Kummallista. Miksi näin? Sanotaan, että yhdellä ihmisellä on vain 1-5 todella läheistä ihmissuhdetta. Miksi näin? Onko meidät tuomittu yksinäisyyteen?

Suti

Nykyihmisen ihmissuhteita ovat julkkikset. Voi valita "läheisekseen" mieluisan julkkiksen ja seurata hänen eloaan. Jos/kun kyllästyy, vaihdetaan "ystävää".
Niin helppoa se on ja niin pinnallisia ja omaan napaan pohjautuvia ihmissuhteet ovat.
päivä kerrallaan

Suti

En ihan tajunnut K.K.:n valitusta. Onko se ongelma että kaverit vanhenee?

Sen sijaan että K.K. kelaat menneitä vanhojen kavereiden kanssa voisit lukea kirjan. Jossain ymmärsin että luet vain yhden kirjan vuodessa. Lue toinenkin.
En suosita mitään kirjaa kunhan luet. Voin suositella jos pyydät.
Yleensä suosittelen juuri sillä kertaa lukemaani.
päivä kerrallaan

Muisto Keijo Kullervo

#9
Lainaus käyttäjältä: Sepe - 11.06.14 - klo:12:31
En ihan tajunnut K.K.:n valitusta. Onko se ongelma että kaverit vanhenee?

Sen sijaan että K.K. kelaat menneitä vanhojen kavereiden kanssa voisit lukea kirjan. Jossain ymmärsin että luet vain yhden kirjan vuodessa. Lue toinenkin.
En suosita mitään kirjaa kunhan luet. Voin suositella jos pyydät.
Yleensä suosittelen juuri sillä kertaa lukemaani.



Pitänee alkaa lukemaan sitä ns. Kirjojen Kirjaa... Vanha Testamentti onkin jäänyt vähemmälle... Uusi Testamentti On päässäni aika mukavasti oman kekseliään tunnistusmenetelmäni kautta ja Vanhaa Testamenttia olen vain selannut ahkerasti...Tosin siitäkin On itselläni aika selkeä mielikuva menetelmäni ansiosta...

Sanoit että ei ole niinkään väliä siitä, että mitä lukee, kunhan vain lukee...

Näin olen tehnytkin...

Tässä alla itse laatimani 'elämäni tarina' analysointeineen:
https://sites.google.com/site/keijokullervonkotisivu/


Terveydeksi ja pitkäksi iäksi Sinullekin...

K.K.
"Tie, Totuus ja Elämä?"

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä