Kulttuurien elämää ja mellastusta

[Juha]

En tiedä.

Minusta esim tässä on isänmaallisuutta, surumielisyyttä, haikeutta:

http://www.youtube.com/watch?v=3SKP54mBuwE

Entäs tämä:

http://www.youtube.com/watch?v=_cTS8sBxSCA


Vaikea kuvata ihan täsmällisesti. Voi olla, että täytyy erottaa ihmiset ja heidän tekonsa. Jokaisessa näkyy jokin hyvä. Ovat sillä asialla. Jokin vain pielessä.

Jos siis vaikka natsi päättää vaikka olla surematta natsiaikaa, niin voi olla, että käytännössä hän kieltääkin omat inhimilliset tarpeensa, joita on ollut edistämässä. Tekojen puolesta luettuna hän on toki ollut aivan muulla asialla.

Näistä patologioista voi olla nykyään jossain ihan selkeää tietoa. Itse käytän lähinnä omia päätelmiä.

[Juha]

Minusta suru on enemmänkin sitä, ettei halua tai osaa päästää vanhasta irti, eikä olla valmiita uuteen.

Ei menetä jotain oikeasti arvokasta, ellei menetys aiheuta surua. Menetyksen merkki on suru. Samalla menetys (ja siihen liittyvä väistämätön suru) tarkoittaa sitä, että entinen myös jää taakse.

Eli ei olisi toisin päin.

[sniper]

Voi olla, että ainoa mitä persut edustavat, on oikeammin taantumus.
On pelkoa mennä eteenpäin ja kohdata uudet tuulet.

Tähän sopii hyvin aforismi jonka joku tuntematon on lohkaissut:

Joka ymmärtää tulevaisuuden vastatuuleksi kulkee väärään suuntaan.

[Juha]

Vaikee juttu perinpohjaisemmin ajateltuna. Teema kiinnostaa. Palaillaan ...

[jösses]

Minusta suru on enemmänkin sitä, ettei halua tai osaa päästää vanhasta irti, eikä olla valmiita uuteen.

Ei menetä jotain oikeasti arvokasta, ellei menetys aiheuta surua. Menetyksen merkki on suru. Samalla menetys (ja siihen liittyvä väistämätön suru) tarkoittaa sitä, että entinen myös jää taakse.

Eli ei olisi toisin päin.

Tottahan sekin on, että mitä arvokkaampi menetys on, sitä suurempi on suru. Suru pitäisi kuitenkin kyetä unohtamaan, että kykenisi löytämään muuta arvokasta tilalle. Sellaisiakin tapauksia on, että henkilöt eivät pysty päästämään surustaan irti kymmeniin vuosiin ja elävät loppuelämänsä kuin zombiet vailla mitään halua löytää uutta tilalle.

Jotkut pitävät sitkeästi kiinni näkemyksestään, että jugend on edelleenkin arkkitehtuurin helmi ja kaikki muu on rumaa. Tuollaiset ihmiset eivät näe kauneutta ympärillään. Säveltaiteen ainut helmi on Sibelius, vaikka meillä on esimerkiksi Kaija Saariaho. Kuvataiteissa kun tulisi siirtyä nykyaikaan ja unohtaa Gallen-Kallela ja Edelfelt. Voisi ihmetellä vaikkapa Kaarina Kaikkosen installaatioita.

[Juha]

Tottahan sekin on, että mitä arvokkaampi menetys on, sitä suurempi on suru. Suru pitäisi kuitenkin kyetä unohtamaan, että kykenisi löytämään muuta arvokasta tilalle. Sellaisiakin tapauksia on, että henkilöt eivät pysty päästämään surustaan irti kymmeniin vuosiin ja elävät loppuelämänsä kuin zombiet vailla mitään halua löytää uutta tilalle.

Luulen, ettei suruun asti ole päästy, eli ts kohdattu menetystä niin, että siitä vapautuisi. Ei varmaan muuta johtopäätelmää voi tehdä.

Esim eroista tiedetään, että naiset toipuvat usein niistä nopeammin kuin miehet. Naisille tunnemaailma on normaalimpi, ja heillä on sen tason kykyä enemmän. Joten tunnetyö auttaa heitä enemmän. Tässä esimerkki-todiste tai jokin päätelmämahdollisuus tunnetyön edistävästä voimasta.

Kaikki puhe ja valitus ei ole suinkaan tunnetyötä, vaan ehkä juuri päinvastaista.

[risto]

Esim eroista tiedetään, että naiset toipuvat usein niistä nopeammin kuin miehet. Naisille tunnemaailma on normaalimpi, ja heillä on sen tason kykyä enemmän. .

kuitenkin miehet menevät huomattavasti nopeammin uusiin naimisiin

[jösses]

Esim eroista tiedetään, että naiset toipuvat usein niistä nopeammin kuin miehet. Naisille tunnemaailma on normaalimpi, ja heillä on sen tason kykyä enemmän. .

kuitenkin miehet menevät huomattavasti nopeammin uusiin naimisiin

Johtuisiko se siitä, että miehet toipuvat hitaammin, eivätkä pärjää yksin?  Toinen syy voi olla se, että nainen ei halua uusiin naimisiin, koska hänellä on huono kokemus edellisestä aviomiehestä ja on onnellinen, että on päässyt viimeinkin eroon siitä paskiaisesta.

[Juha]

Esim eroista tiedetään, että naiset toipuvat usein niistä nopeammin kuin miehet. Naisille tunnemaailma on normaalimpi, ja heillä on sen tason kykyä enemmän. .

kuitenkin miehet menevät huomattavasti nopeammin uusiin naimisiin

Johtuisiko se siitä, että miehet toipuvat hitaammin, eivätkä pärjää yksin?

Jösses on oikeassa. Rapistuksen kommentti oli taas peräkammaripoikatyyppinen.

Kun on kykenemätön, ja etenkin jopa periaatteella tilansa siunannut, on pakko käyttää muita. Oikeastaan on oikeutettu siihen.

[risto]

.
juha hei...kuka se siellä peräkammarin poika on..
keksi nyt ihmeessä jotain muuta. Hölmö.

olet itse täällä selostanut miten tapasit jonkun ravintolassa ja heti aamuyöstä on pitänyt raportoida kuinka siinä kävi, .....ja omalla naamalla.  Voi että. Kyllä tytöt oppivat kiertämään kaukaa tuollaisen satakielen.

ota nyt ne lääkkeet, pliis