Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Vihreä ketju

Aloittaja rapevainaa, 23.11.08 - klo:09:43

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

reedik

Ehkä tämä sopii vihreään ketjuun sillä rypäleet ovat raakoina vihreitä. Jalostettuna tuote masituu varmaan lihansyöjillekin palanpainikkeena tai seurustelujuomana. Kokeilen Saarenmaalla tallin eteläseinustalla (lannoite  lähellä) tuota Zilgan kasvattamista ja kun nuo istuttamani taimet alkavat tuottaa reilummin satoa, niin tarkoitus on jatkojalostaa osa rypäleistä juotavaksi. Kutsun sitten outoja tyyppejä maistamaan, onko juoma kelvollista:

"Uskomatonta mutta totta! Nyt on saatavana ensimmäistä kertaa viinirypälelajikkeita jotka voidaan viljellä Suomessa avomaalla! Ja sitäpaitsi ilman talvisuojausta! On kyse Latvialaisista lajiikkeista kuten Zilga (kestävyys - 38 C) sekä Supaga
(-25 C).

Molemmat lajikkeet ovat talvehtineet ja antaneet satoa meidän koeviljelyssä Lepplaxissa Pedersören kunnassa Keski-Pohjanmaalla, Kokkolan ja Pietarsaaren välillä. Kokonaan ilman talvisuojausta! On kyse Venäjän, Euroopan ja Yhdysvaltojen kestävimpien lajikkeiden risteytyksestä. Hedelmät ovat makeita, aromikkaita, keskikokoisia, sinisiä tai keltaisia. Rypäleet viljellään suosiolla eteläseinää vasten. Lajikkeet ovat itsepölyttäviä.

Faktaa viinirypäleistä

Viinirypäleet on istutettava aurinkoiseen ja lämpimään paikkaan esim. eteläseinää vastaan. Ne ovat täysin riippuvaisia auringosta kypsyäkseen ja että ne saisivat hyvän aromin. Zilga ja Supaga viihtyvät parhaiten happamassa maassa, pH 5,5 - 6,5, toisin kuin muut lajikkeet, jotka vaativat korkeata ph-arvoa. Rypäleitten ruokamultakerros täytyy olla 50 cm syvä ja 150 cm leveä. jotta tulisi satoa, taimi on leikattava säännöllisesti. Katso erillinen leikkausohje, taimet saavat täyden talvenkestävyyden 3 vuotiaina, ja sen takia voidaan ensimmäisen,, vuonna mahdollisesti peittää taimet lumella tai vastaavalla.

Zilga

Voimakkaasti kasvava hybriidi, jonka kestävyys on -38 C asti. Sinisiä keskisuuria hedelmiä, joilla on hopeanhohtava pinta. Runsaasti satoava, 25 - 30 kg/vuodessa! Hedelmät ovat makeita ja aromikkaita, maku muistuttaa mustikkaa. Itsepölyttävä.

Supaga

Keskinopeakasvuinen hybriidi, joka selviää -25 C asti. Vaaleankeltaisia makeita hedelmiä isoissa irtonaisissa tertuissa, maku muistuttaa mansikkaa. Kypsyy vähän aikaisemmin kuin Zilga. Runsas- satoinen ja itsepölyttävä."


reedik:

Tuota maan happamuusasiaa voisin hiukan valaista sikäli, että maan happamuus on neutraali silloin kun pH-arvo on 7. Tuota matalammat arvot kertovat maan olevan hapanta ja yli 7:n pH-arvo merkitse emäksistä maata.

rapevainaa

Lainaus käyttäjältä: Aakku - 25.11.08 - klo:17:07

- saatko käyttää siemeniä vaikkapa uuden viljelmän perustamiseen vai joudutko maksamaan kolttosesta sellaisesta firmalle  ;D

.

Näitä lisätään juurista tai juriveroista.

Kasvatin näitä isoissa ruukuissa ja ruukut ovat nyt täynnä valkoisia juuria ja maavarsia.
Näitä voi alkaa vedättää ikkunalla jo huhtikuussa. Toukokuussa kasvihuoneeseen ja kesäkuussa on jo marjoja.


.


Aakku

Lainaus käyttäjältä: Rape - 25.11.08 - klo:20:30Näitä lisätään juurista tai juriveroista.

Eli samaan tapaan kuin viinimarjapusikoita ...

LainaaKasvatin näitä isoissa ruukuissa ja ruukut ovat nyt täynnä valkoisia juuria ja maavarsia.
Näitä voi alkaa vedättää ikkunalla jo huhtikuussa. Toukokuussa kasvihuoneeseen ja kesäkuussa on jo marjoja.

Pitää miettiä asiaa ... jos vaikka mökille saisi vattupusikon aikaan ajanmyötä.

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: Rape - 25.11.08 - klo:12:46


Tässä on aika pätevän tuntuista tarinaa Roundupista http://en.wikipedia.org/wiki/Roundup
Aine on keksitty 1970.


.

http://en.wikipedia.org/wiki/Roundup

There is a reasonable correlation between the amount of Roundup ingested and the likelihood of serious systemic sequelae or death. Ingestion of >85 mL of the concentrated formulation is likely to cause significant toxicity in adults. Gastrointestinal corrosive effects, with mouth, throat and epigastric pain and dysphagia are common. Renal and hepatic impairment are also frequent and usually reflect reduced organ perfusion. Respiratory distress, impaired consciousness, pulmonary oedema, infiltration on chest x-ray, shock, arrythmias, renal failure requiring haemodialysis, metabolic acidosis and hyperkalaemia may supervene in severe cases. Bradycardia and ventricular arrhythmias are often present pre-terminally. Dermal exposure to ready-to-use glyphosate formulations can cause irritation and photo-contact dermatitis has been reported occasionally; these effects are probably due to the preservative Proxel (benzisothiazolin-3-one). Severe skin burns are very rare. Inhalation is a minor route of exposure but spray mist may cause oral or nasal discomfort, an unpleasant taste in the mouth, tingling and throat irritation. Eye exposure may lead to mild conjunctivitis, and superficial corneal injury is possible if irrigation is delayed or inadequate. [27]

Tuolta sivulta ilmeni, että Monsanto on vääristellyt useaan otteeseen Roundupista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Jos oikein ymmärsin, yhtiö on näistä petoksistaan tuomittukin.

Kaiken kaikkiaan kukaan ei tiedä, mitä vaikutuksia ihmisen kehittämien ja valmistamien kemikaalien luontoon levittämisellä on. Kemikaalien yhteisvaikutus tullaan näkemään tulevaisuudessa. Toki jotakin tiedämme jo nyt: linnut, etenkin petolinnut ovat myrkyttyneet, maaperän eliöstö on köyhtynyt niin lajistoltaan kuin lukumääräisesti,

Käytössä olevia kemikaaleja on jo yli 100 000. Ja uusia kemikaaleja tulee markkinoille päivittäin.

----------------------

Wikin sivun alussa pyydetään:
This article needs additional citations for verification.

Rape! Ei muuta kuin täydentämään!    :)







Ei noista muiden puheista kannata välittää.

rapevainaa

Lainaus käyttäjältä: se - 26.11.08 - klo:06:38
[
Käytössä olevia kemikaaleja on jo yli 100 000. Ja uusia kemikaaleja tulee markkinoille päivittäin.

Rape! Ei muuta kuin täydentämään!    :)



Minusta tuntuu, että lähes kaikki ruoka jota syömme, on  roundup pellon läpi käyneitä.

Monsato ei ole minulle ongelma. Toyota autollakin ajetaan kolareita vaikka se on maailman paras auto.

Täälläkin on Esso nurin ja Ikea nurin kampanjoita. En vaan tiedä mihin se perustuu.

Mun puolesta kaatakaa montaso ihan rauhassa.
Patenttisuojaa ei ole ja roundupia voi valmistaa mikä tahansa iso firma. Pikkufirmat eivät pysty tekemään tarvittavia testejä.
Kun round up heitetään pois, joku tulee tilalle. No se sitten taas nurin.

Aakku

Lainaus käyttäjältä: Rape - 26.11.08 - klo:07:19Minusta tuntuu, että lähes kaikki ruoka jota syömme, on  roundup pellon läpi käyneitä.

Monsato ei ole minulle ongelma. Toyota autollakin ajetaan kolareita vaikka se on maailman paras auto.

:) Tuskin sentään kaikki - Monsanton hommissa on huolestuttavaa enemmänkin se, että mm. firman GMO-soija on peukaloitu kestämään ko. myrkkyä --> Roundup :

RoundUp on kaupallinen nimi rikkaruohomyrkylle, jonka on kehittänyt kansainvälinen Monsanto-yhtymä. Aineen patenttisuoja on mennyt umpeen ja sitä voidaan valmistaa myös muilla nimillä. Lajissaan se on maailman eniten myyty.

Kemiallisesti aine on glyfosaattisuola. Se estää solukossa eräiden aminohappojen synteesiä estämällä entsyymitoimintaa. Se vaikuttaa nimenomaan kasvin kasvavissa osissa.


Glyfosaatti :

Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteä, värittömiä kiteitä muodostava aine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini.

Glyfosaatin moolimassa on 169,1 g/mol, sulamispiste alle 234 °C (hajoaa), suhteellinen tiheys 1,7 g/cm3 ja CAS-numero 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25 °C:een veteen 1,2 g/100 ml.

Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä huuruja sisältäen typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.


Ei aivan harmiton aine ja tuo vaikutusmekanismi, sekä käyttöönottoajankohta viittaa aika ilkeästi Agent Orangeen ["Myrkky oli seos kahta fenoksikasvimyrkkyä, 2,4-diklorofenoksiasetaatia (2,4-D) ja 2,4,5-triklorofenoksiasetaattia (2,4,5-T)"]...

Miten sellainen lajike sitten vaikuttaa tasapainoon kun se alkaa itsekseen leviämään luonnossa ? Tätä kai ei ole edes kunnolla yritetty puolueettomasti tutkia.

LainaaTäälläkin on Esso nurin ja Ikea nurin kampanjoita. En vaan tiedä mihin se perustuu.

Mun puolesta kaatakaa montaso ihan rauhassa.
Patenttisuojaa ei ole ja roundupia voi valmistaa mikä tahansa iso firma. Pikkufirmat eivät pysty tekemään tarvittavia testejä.
Kun round up heitetään pois, joku tulee tilalle. No se sitten taas nurin.

Esson ja Ikean tempauksista en ole kuullut mitään erityistä :)

Noita kasvinsuojeluaineita [=myrkkyjä] kylvetään vähän turhan estottomasti - tässä syy siihen, miksi minäkin suosin luomua, vaikka olisi hiukan kalliimpaa.

Toinen juttu on se, että kun jokin kemikaali todetaan "virallisesti" vaaralliseksi ja sen käyttö kielletään, sitä myydään edelleenkin, kehitysmaihin, joissa tällaista lainsäädäntöä ei ole ... raha se tässäkin souvissa puhuu, ei moraali.

rapevainaa

Lainaus käyttäjältä: Aakku - 26.11.08 - klo:07:47
[että mm. firman GMO-soija on peukaloitu kestämään ko. myrkkyä --> Roundup : .

No niin. Idea on että rikkaruohot voidaan poistaa pellosta roundupilla.

Esim. meillä vilpelloista poistetaan rikkaruohot leveälehtisen kasvin myrkyillä, jotka eivät tehoa heinäkasveihin.

Round up tehoaa erinomaisesti juolavehnään ja siihen moni aine ei pysty.

Rypsin rounp uppia kestävä lajike pelottaa monia maita sen takia että jos sama geeni kulkeutuu luonnon ristikukkaisiin, on moni maa kusessa sen jälkeen.
Maailma on hyvin riippuvainen glykosaateista.



LainaaNoita kasvinsuojeluaineita [=myrkkyjä] kylvetään vähän turhan estottomasti - tässä syy siihen, miksi minäkin suosin luomua, vaikka olisi hiukan kalliimpaa.

Esim round up on erittäin kallis aine. Ei sen kanssa huvikseen mennä pelloille ajelemaan.
Sitten on valtaisa joukko muita aineita joita suihkutetaan viljelmille.

2 vuotta sitten rypsin viljeliijät joutuivat pahimmillaan ruiskuttamaan 3 kertaa pellon kirppujen ja kuoriasiten takia. Toinen vaihtoehto on että antaa sadon mennä.

Lainaa
Toinen juttu on se, että kun jokin kemikaali todetaan "virallisesti" vaaralliseksi ja sen käyttö kielletään, sitä myydään edelleenkin, kehitysmaihin, joissa tällaista lainsäädäntöä ei ole ... raha se tässäkin souvissa puhuu, ei moraali.

Mihin täällä maailmassa voi luottaa jos ei viranomaisiin. Vihreitten moraalin luotan vähiten. Se on ihan omassa luokassaan.

Samanlaista touhua kuin näkkärilä. LSD ohjeita jaetaan mutta käpslokkeja ei saa käyttää.

Nuo ruottalaiset viranomaiset kyllä välillä vituttavat. Ne julistivat korvasienetkin myrkyllisiksi. Liian tarkat laitteet.

.

Aakku

Lainaus käyttäjältä: Rape - 26.11.08 - klo:07:57No niin. Idea on että rikkaruohot voidaan poistaa pellosta roundupilla.

Esim. meillä vilpelloista poistetaan rikkaruohot leveälehtisen kasvin myrkyillä, jotka eivät tehoa heinäkasveihin.

Round up tehoaa erinomaisesti juolavehnään ja siihen moni aine ei pysty.

Rypsin rounp uppia kestävä lajike pelottaa monia maita sen takia että jos sama geeni kulkeutuu luonnon ristikukkaisiin, on moni maa kusessa sen jälkeen.
Maailma on hyvin riippuvainen glykosaateista.

Valitettavan riippuvainen ja sitten meille syötetään esim. roundup-jäämiä ... tuo geenien kulkeutuminen on sellainen vakavampi asia jo, ettei Monsanton toimien vastustaminen ole aivan perusteetonta - sellaista tulella leikkimistä, jonka korjaaminen jälkeenpäin voi koitua hyvinkin kalliiksi.

LainaaEsim round up on erittäin kallis aine. Ei sen kanssa huvikseen mennä pelloille ajelemaan.

Kallis ja ihmiselle hyvin myrkyllinen ...

LainaaMihin täällä maailmassa voi luottaa jos ei viranomaisiin. Vihreitten moraalin luotan vähiten.

Viranomaisten luotettavuus on suhteellista ja maakohtaista - Suomessa viranomaisiin voi luottaa melko hyvin ... monissa kehitysmaissa asia on toisin, korruptio on enemmän käytäntö kuin poikkeus - voitelurahalla aine kuin aine tulee virallisesti vaarattomaksi  >:(

Vaarattomuuden/vaarallisuuden tutkiminenkin on suhteellista - on kokolailla eri asia tekeekö tutkimukset firman oma väki vai valtiollinen tutkimuslaitos ... jälkimmäisessä tapauksessa luotettavuusaste on jonkinverran korkeampi - Suomessa merkittävästi korkeampi.

Siitä, kuinka paljon tutkimuksia jyrätään rahan voimalla läpi todellisuudesta piittaamatta, ei jostain syystä ole tietoja saatavilla :)

rapevainaa

.
Aakku. Sulla on tommonen moraali. Mieluummin kuolen roundup myrkytyksen kuin elän tollasen asenteen kanssa.
Toinen on pelkkää kitumista.

.

Aakku

Lainaus käyttäjältä: Rape - 26.11.08 - klo:08:16Aakku. Sulla on tommonen moraali. Mieluummin kuolen roundup myrkytyksen kuin elän tollasen asenteen kanssa.
Toinen on pelkkää kitumista.

;D

En mielelläni kuole myrkytykseen ... jos sairastun johonkin parantumattomaan riuduttavaan sairauteen, niin hoidan näyttämöltäpoistumiseni mielummin omin käsin kuin letkuissa hiipuen  >:(

Maailma ei ole mustavalkoinen - tosin poikkeuksena on tämä asioiden vääntäminen OK-luontoisiksi rahaa ja korruptiota käyttäen, vaikka maksajakin tietää, ettei asia ole OK.

Käytän kännykkää päivittäin, mutten ole tuntenut erityisiä sivuääniä tai suhinoita päässäni - väitetään näet kännykkäsäteilyn aiheuttavan aivoihin vaurioita ... toiset taas sanovat, että ei vaikuta. Tässäkin on nähtävissä kaksi leiriä --> kännykkävalmistajat ja lääketieteen tutkijat, joilla ei ole sidoksia ko. firmoihin. Ota sitten selvää, kuka on oikeassa - jokatapauksessa sitä sähkömagneettista säteilyä tulee pääkoppaan kännykkää käytettäessä ... se on ainakin varma asia :) Vaikutuksista ei ole juurikaan riippumatonta tietoa.

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä