se ryssii sittenkin

[Armas Ryssiväinen]

Armas ryssii täällä kielillä ja mikäs siinä.. löysi varmaan saksankielisen vappuheilan 

Kevättä ilmassa ja Suomeenkin tulossa hellettä sunnuntaiksi jo toukokuussa!
Kerran viikkoa ennen juhannusta satoi mittarin ollessa lähellä nollaa ja ilma tuoksui selvästi Lumelta..

Onnittelut oikeakielisestä sijamuodosta!
eiväthän nuo suomen kielen puolesta kimpoilijat edes itse niiiiin rakasta kiletään hallitse. Kategoria & -sijamuotovirheisenä se sanotaan jotta joku tuoksuu lumelle - ihan  kuin nyt lumi jotain haistaisi.

joo, ja onnee äiteet!

[Suti]

eiväthän nuo suomen kielen puolesta kimpoilijat edes itse niiiiin rakasta kiletään hallitse.

joo, onneksi ei noita suomen kiletä kimpoilevia ole täällä esiintynyt. hallitsematon pökellys on kyllä keskittynyt muihin kieliin.
Et kai Angelaa epäile kimpoilijaksi? Mene rillijonohon jos uskallat niin nähdään kuka kimpoilee.

[Armas Ryssiväinen]

Noh, jos minä pyyhin perseeni sinun rupiseen naamatauluusi, lupaatko lopettaa ton vonkaamisen?

[Suti]

Tuo lumelta tuoksuminen tai pahalta maistuminen taitaa olla murrekysymys.

Muistaakseni se oli Jörn Donner joka tympääntyi niin hajuttomiin ruotsalaisiin, että lohkaisi ettei ruotsalaisen paska edes haise pahalle.
Sehän me tiedetään, että kun vettä juo ja lunta syö niin eihän se silloin haise.

[Armas Ryssiväinen]

Tuo lumelta tuoksuminen tai pahalta maistuminen taitaa olla murrekysymys. Meillä päin sanotaan ja sanottiin juuri noin, tuoksui hyvältä tai pahalta.. ehkä kielen muuttuessa molemmat ilmaisut ovat nyt kieliopillisesti oikein.

ei ole - minulle opetettiin jo lukiossa punakynän kanssa huomaamaan tämä virhe. Oli hyvä ope. Ja taas kaverini, joka on niin ikään fil maist., lukenut pääaineenaan suomen, sanoi, että kyseessä on yliopistotasolla hyvin tunnettu esimerkki kielen rappiosta, joka on yhdellä kertaa niin käsittämätön sekä kategoria- että sijamuotovirhe ettei sitä edes hevillä sellaiseksi tajuta: viina maistuu pahalle, suklaa maistuu hyvälle ...jne.., vaikka luulisihan tuota, että hyväkin ryypyn ottaa, ja paha lohkaisisi levyn reunasta palasen suuhunsa. Vakavasti: tämä löysä suomen hallitseminen vaikeuttaa kielen oppimista niillä, joilla suomen kieli ei ole ensimmäinen kieli. Mutta mitäpäs te niiden asioista ja ongelmista.

Ja että murteeksi on väitetty, totta, Kyse on kuitenkin "murteesta", jota puhutaan mutta myös kirjoitetaan kaikkialla suomessa, ja kategoria/sijamuotovirhettä toistavat myös mielestään kielenhuollosta ja oikeakielisyydestä huolehtivat valtakunnalliset sanomalehdet. ...
Antakaa vain mikä tahansa sanomalehti ja punakynä niin mä alan rakkaamaan.

[Armas Ryssiväinen]

Tuo lumelta tuoksuminen tai pahalta maistuminen taitaa olla murrekysymys.

Muistaakseni se oli Jörn Donner joka tympääntyi niin hajuttomiin ruotsalaisiin, että lohkaisi ettei ruotsalaisen paska edes haise pahalle.
Sehän me tiedetään, että kun vettä juo ja lunta syö niin eihän se silloin haise.

Älä! pitääpä ihan kysäistä Jörkalta, onko tuollaista sanonut.

[Esmerkix]

Meinaat avataria? Voi olla vähän arvokaskin piirros..

Tuo lumelta tuoksuminen tai pahalta maistuminen taitaa olla murrekysymys. Meillä päin sanotaan ja sanottiin juuri noin, tuoksui hyvältä tai pahalta.. ehkä kielen muuttuessa molemmat ilmaisut ovat nyt kieliopillisesti oikein.

Onneksi tuli netti.. miten sitä ennen tultiin toimeen?

Niinpä. Itse en pidä tuosta valinnan mahdollisuudesta yhtään. Minun kielitajussani juusto voi maistua vain hyvältä tai pahalta, ei hyvälle tai pahalle. Minä olenkin sitä vanhempaa ikäpolvea, joka opetettiin tulkitsemaan asioita yksiselitteisesti ilman kovin monia vaihtoehtoja. Tuolla tavalla se Kotimaisten kielten tutkimuskeskus nykyään kuitenkin asian tulkitsee:

"ns. vaikutelmaverbien (maistua, tuntua, tuoksua, näyttää jne..) yhteydessä predikatiiviadverbiaalin sijamuotoina kumpikin muoto (hyvälle, hyvältä) on oikein. Tämä lienee riittävä ohje. Vastaavanlaisissa tapauksissa ohje löytyy usein helposti myös selittävästä sanakirjasta, esimerkiksi Nykysuomen sanakirjasta. Ohjeita löytyy myös Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta (ks. linkki alla)."

Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1996)
http://www.kotus.fi/

[Armas Ryssiväinen]

"Sijamuotoina kumpikin muoto (hyvälle, hyvältä) on oikein."
Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1996)
vaikka tuota vajaaparadigmaista rakennetta käytettäessä kategorisesti puhutaan aivan eri asiasta, kuin mitä kai tahdotaan sanoa. Falskia. Ja sitten "kumpikin muoto on oikein".
En silti sano, etteikö samaa voisi ilmetä myös prepositiopohjaisissa sijamuodoissa (vainoharhaisuudessani olen näkevinäni suomen rappeuttavia vaikutuksia myös muissa kielissä).
Mielestäni muuten Suomalaisen kirjallisuuden seuran ei koskaan olisi pitänyt saada valtiolta tilausta näin tärkeän teoskokonaisuuden tuottamisesta. joo, hurskastelua. Mutt' varsinkin se niitte' slangisanakirja-osa on ihan ihmeellinen.

[Esmerkix]

"Sijamuotoina kumpikin muoto (hyvälle, hyvältä) on oikein."
Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1996)
vaikka tuota vajaaparadigmaista rakennetta käytettäessä kategorisesti puhutaan aivan eri asiasta, kuin mitä kai tahdotaan sanoa. Falskia. Ja sitten "kumpikin muoto on oikein".
En silti sano, etteikö samaa voisi ilmetä myös prepositiopohjaisissa sijamuodoissa (vainoharhaisuudessani olen näkevinäni suomen rappeuttavia vaikutuksia myös muissa kielissä).
Mielestäni muuten Suomalaisen kirjallisuuden seuran ei koskaan olisi pitänyt saada valtiolta tilausta näin tärkeän teoskokonaisuuden tuottamisesta. joo, hurskastelua. Mutt' varsinkin se niitte' slangisanakirja-osa on ihan ihmeellinen.

Kun ajattelen lausetta: Riisipuuro maistuu Veijolle, niin mitähän sillä oikein halutaan sanoa. Tunnenko minä riisipuurossa Veijon hien ja lian maun vai Veijoko siinä herkuttelee riisipuurolla ja oikein ahmii sitä. Kyllä tuo allatiivi on liian moniselitteinen, mutta nykyään kaikki muodot, jotka yleistyvät puhekielessä, hyväksytään vähitellen myös kirjakieleen ja se ei ole mielestäni aivan oikein, mutta minä olenkin vanhanaikainen. Kun suomen kieltä käyttävät yhä enemmän myös henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, tällaiset omituiset muodot saattavat räjähdysmäisesti lisääntyä. Ymmärrämmekö pian enää toisiammekaan!

[Armas Ryssiväinen]

Riisipuuro maistuu Päiviltä eller det smakar på Päivi, på finska "Päiville".
- joo, se oli yksi joulu, vähän erilaisia joulumuistoja - aistit ovat ihmeellisiä. Maku ja tuoksu voi palauttaa mielen lokeroista yhtä sun toista pintaan.
Feromonit, nuo ihmisten, eläinten lähettämät kemialliset viestiaineet ovat kummallisia - en kai ollut uskoa aistejani, kun tajusin että jotkut (naiset) tuoksuvat aidosti kuvottavilta, ja taas toiset hyviltä, ja sitten vielä ne, kuten ko. riisipuuron keittäjä, suorastaan kiihottavilta.
Ne, jotka eivät aidosti tuoksu houkuttavilta, yrittävät peittää ja korjata asiantilan jotenkin kemiallisesti, sanoo empiriani. Yäk!