Outoja paikkakuntia

[rapevainaa]

. Sääntöihin tai kaavoihin ei pidä muutenkaan liikaa tuijottaa, koska se rajoittaa itsenäisen ymmärryksen & oivallusten syntymistä. Yleistiedonkaan itsetarkoituksellinen kartuttaminen sinällään ei pitäisi olla pääasia, vaan se että osaa erottaa turhan tiedon; eli ns. disinformaation hyödyllisestä/tärkeästä tiedosta.

.

Ässä pitää ylentää salaneuvokseksi.*) 

Ässän mukaan tienviitatkin pitää poistaa. Silloin ihminen joutuu itse miettimään, missä mikin paikka on.

*) (Salaneuvos on aiemmin Saksassa, Itävallassa ja Venäjällä käytössä ollut arvonimi. Saksassa salaneuvos oli alkuaan hallitsijan neuvonantajana toimivan salaisen neuvoston jäsen.)

[S]

Tiedoksi vaan että, kyse oli nimenomaan myöskin siitä, miten erilaista tietoa vastaanotetaan, sekä miten kukin osaa sitä kykyjensä mukaan käsitellä. Tietoa kun on niin monenlaista, myös sitä intuitiivista kokemusperäistä hiljaista/salaista tietoa, jota turhaan aliarvioidaan.

Tuo tietomääräkattokaan ei selitä itsessään juuri mitään. Niinkuin jo tulikin todettua, liiallisen tiedon ahmiminen voi olla pahimmillaan jopa haitaksi - koska ns. infoähkyssä olennaiset asiayhteydet voivat hämärtyä. Silloin epäolleelliset asiat saattavat häiritä kokonaiskuvan muodostamisessa. Tukeudutaan helposti yleiseen sanaan; epätarkkoihin jopa virheellisiin tietolähteisiin, sekä auktoriteetteihin, kun ei itse osata muodostaa omia mielipiteitä asioista.

Tämä on tietenkin yksilökohtaista, eikä niinkään mitenkään yksistään perustu joihinkin epämääräisiin 'pääsääntöihin', jotka eivät kyllä käytännössäkään merkitse juuri mitään - pelkkää kaavamaisuuteen nojaavaa viisastelua, joka ei toimi ainakaan valistuneempien yksilöiden kohdalla. Joku näet pystyy omaksumaan suurenkin määrän 'tulkinnanvaraista' tietosälää, vaikka ei osaisi sitä analysoida eikä jäsentää juuri mitenkään. Tässä se tiedonhankinnan & itsekritiikin paradoksi juuri piileekin.

- Mutta mitä sitten tulee tuohon salaisen tiedon analyyttiseen omaksumiseen, sen jätän oman tietämykseni varaan. Minusta ei mitään salaneuvostakaan saa tekemälläkään, koska en tunnetusti luota myöskään mihinkään autoritäärisiin ulkoapäin ohjailtuihin hierarkioihin. Luotan vai siihen, mitä itse koen & näen, tai miten maailman ympärilläni havaitsen - muu on toisarvoista energianhukkaa.

- Tämä aihe ansaitsisi jo sivujuonteineen ihan toisenlaisen argumentointi-ympäristön, kun tämä nimenomainen outojen paikkakuntien ketjun, mutta menköön nyt sitten näissä puitteissa, kun ei parempaakaan ole tarjolla?!

[rapevainaa]

Tiedoksi vaan että, kyse oli nimenomaan myöskin siitä, miten erilaista tietoa vastaanotetaan, sekä miten kukin osaa sitä kykyjensä mukaan käsitellä. Tietoa kun on niin monenlaista, myös sitä intuitiivista kokemusperäistä hiljaista/salaista tietoa, jota turhaan aliarvioidaan.

Ei toi ole mitään tietoa.

Tukeudutaan helposti yleiseen sanaan; epätarkkoihin jopa virheellisiin tietolähteisiin, sekä auktoriteetteihin, kun ei itse osata muodostaa omia mielipiteitä asioista.

Kuka siihen on tukehtunut. Mitä haittaa siitä on vaikka tukehtuisi.

.

- Mutta mitä sitten tulee tuohon salaisen tiedon analyyttiseen omaksumiseen, sen jätän oman tietämykseni varaan. Minusta ei mitään salaneuvostakaan saa tekemälläkään,

Oikeastaam sinut on jo nimetty siihen virkaan

- Tämä aihe ansaitsisi jo sivujuonteineen ihan toisenlaisen argumentointi-ympäristön, kun tämä nimenomainen outojen paikkakuntien ketjun, mutta menköön nyt sitten näissä puitteissa, kun ei parempaakaan ole tarjolla?!

Pidä suunta selkeänä äläkä juoni

[S]

Olkoon jokainen autuas omissa käsityksissään, harhaluuloissaan, olettamuksissaan, sekä sokeassa uskossaan. Toimikoon siis aivan vapaasti jokaikinen niin halutessaan, pääsääntöjensä mukaan niinkuin parhaakseen näkevät.

-Kultakin yksilöltä tietenkin tässäkin kontekstissa kykyjensä & taitojensa, sekä ymmärryskykynsä rajoissa/rajoittuneisuudessaan - koska enempää tai vähempää ei voi keneltäkään vaatia eikä toivoa?!

[THL tiedottaa]

Tuo tietomääräkattokaan ei selitä itsessään juuri mitään.

- Mutta mitä sitten tulee tuohon salaisen tiedon analyyttiseen omaksumiseen, sen jätän oman tietämykseni varaan.
Luotan vai siihen, mitä itse koen & näen, tai miten maailman ympärilläni havaitsen - muu on toisarvoista energianhukkaa.

Et ole milloinkaan nähnyt Kuun taustapuolta. Onko siis sellaista Kuun takapuolta edes olemassa?

Et ole itse kokenut monia monia tauteja. Onko muita tauteja edes olemassa kuin vain ne, mitkä olet sattunut itse sairastamaan? Ne muut, jotka ovat sairastaneet ja sairastavat vaikka mitä saattavat vain teeskennellä, näytellä sairasta.

Onkohan joitain valtamerten saaria edes olemassa, kun sinähän et ole niitä itse nähnyt.



Palattiin sujuvasti otsikon aiheeseenkin, outoihin paikkakuntiin.

[rapevainaa]

.
Ässä, jos itse rajoitata tietotulvaasi, niin annan muiden thedä just niiku ne haluluaa. Jos on liikaa tai liian vähän, älä kanna muista huolta.

[THL tiedottaa]

.


Just!

Anna meidän tehdä väärin, S!

[rapevainaa]

.


Just!

Anna meidän tehdä väärin, S!


ELÄMÄ OPETTAA JOS JÄRKI EI

[S]

Nyt kyllä mentiin tuossa hieman edellä olevassa kärjistyksessä samalla pahasti metsään (mikä ei tosin tällä tasolla ole enää mitään uutta) eli sorrutaan juuri niihin saivarteleviin äärimmäisyyksiin, kun huomataan että toinen onkin eri mieltä asioista - tai joku näkeekin yllättäin maailman erilaisesta avarakatseisemmasta perspektiivistä käsin. Varsin tyypillinen sekä ymmärrettäväkin suhtautuminen asiaan, kun ymmärrys rajoittuu tiettyyn opittuun kaavaan & säännönmukaisuuteen.

- Tietenkään en ole Tietäjänäkään perillä kaikista asioista - en siis ole mikään kaikkitietävä, joka alan asiantuntija, vaikka siltä välillä vaikuttaisikin. Tietämykseni on hyvinkin valikoivaa, koska keskityn nimenomaan vaan sellaiseen tietoon, joka on itselleni tähdellistä, tai jollakin tavalla kokemuksellisesti merkityksellistä. Jos tietäisin kaikesta kaiken, niin hulluksihan siinä tulisi. Tälläiseen illuusioon en ole onneksi sortunut.

-Tieto kun lisää joidenkin mielestä tuskaa, vaikka tieto voi yleisten käsitysten mukaan olla myös valtaa. Omalla kohdallani kumpikaan ei pidä paikkansa, koska osaan suhteuttaa järkevästi vallitsevat käsitykset omien havaintojeni kanssa - useinmiten kyseenalaistaen tai kumoten asioiden ns. 'oikeaksi' koetut säännönmukaisuudet. Tämä on sitä elämässä koettua todellista viisautta - jossa ei seurata umpimähkään yleisiä virtauksia, vaan uidaan ikäänkuin vastavirtaan, näkemällä ne vähemmän seilatut reitit, jotka ovat itselle oikeita teitä kulkea. Muut kulkekoon niitä omia hyväksi koettuja polkujaan, ihan niinkuin itse lystäävät!    

[THL tiedottaa]

.
Eihän tässä vain nyt tallata liian kapeata polkua, seilata liian vaarallisilla vesillä, S?

Miltä tuntuu, pysyykö ruori tai matkasauva vielä tukevasti kädessäsi?