Onko äärettömyyttä olemassa?

[allekirjoittanut]

.

esim ääretöntä lukua ei ole koska ääretön on lukemista vielä eteenpäin.

Tarkoitin ettei voida esittää sellaista lukua johonka ei voitaisi lisätä yhtä, tai jota ei voitasi kertoa luvulla itsellään.

Outopojan sanonta 'voimme olla yhtä mieltä' on hassu, koska nämä asiat eivät ole mielipideasioita.

Eli että ymmärrämme toisiamme tuossa asiassa. Että numeraalinen lukusarja voi olla potenttiaalisesti ääretön, eikä ole olemassa matemaatiikassa rajoja sille että se myös on.
.

Jos ääretön tila on rajattavissa, silloin se ei ole ääretön.

Tuo on totta. Kysymys kuuluikin, onko se.

Kyse ei ole oikeammassa olemisesta, vaan tiedon arvon punnitsemisesta ja jakamisesta, siten depattikin avartaa käsityksiä muodostavaa ymmärrystä.

[rapevainaa]

Huom. - jos merkitään viisautta x:llä, niin silloin voidaan ajatella, että tyhmyys on viisauden käänteisarvo, eli 1/|x| ... itseisarvo siksi, että myös negatiiviset luvut käyvät, eivätkä aiheuta päänvaivaa. Tässä funktiossa kun x --> 0, niin funktion arvo [tyhmyys] lähestyy ääretöntä.

Mahdollisista matemaattisista kämmeistä syytettäköön puolalaista Minkowskia, joka oli Einsteinin läheinen työtoveri, matematiikkapuolella...

Mistä hihasta vedit tuon olettaman että tyhmyys olisi viisauden käänteisarvo?   


[/quote]

Mutta jos vaikka se onkin vähennyslaskua. Jos viisaus puuttuu, on tyhmä. Jos tyhmyys puuttuu, on viisas.

Kouluarvosana tarkoittaa että  jumala on viisas, opettaja ei ihan niin viisas eli 9:n edestä ja oppilaat tekevät enemmän tai vähemmän virheitä.

Viisas vaikenee niin ytyhmyys ei pääse esiin. Eli ihminen on kuin tyhmyyden varasto jos on niin viisas että pitää itsensä kiinni.
Viisastuuko ihminen jos se päästää tyhmyydet ulos.

Tyhmeneekö ihminen jois se päästää viisaudet ulos. Kyllä vaan koska muutkin tulevat yhtä viisaaksi ja viisaan arvo laskee. Häntä ei kohta tarvita jos hän paljastaa kaiken.


Minusta viisauden matematiikkaa on ynteelaskua, ei siis jakolaskua.  Tyhmyyttä voi harvoin jakaa mutta viisautta voi.

[S]

Sanonpa minäkin tähän 'viisaana' Tietäjänä sanottavani, vaikka se voikin kullostaa joidenkin mielestä jopa tyhmältä. Tyhmyyshän vasta leviääkin monesti kulovalkean tavoin, varsinkin kun sitä alkaa ympärilleen holtittomasti jakaa. Sen levinnäisyys on paljon ilmeisempää kuin viisauden, koska tästä ominaisuudesta on enemmän hyviä, tai oikeastaan vähemmän hyviä esimerkkejä monessakin eri yhteyksissä olemassa.

- Eli näsäviisaasti voidaan todeta että, joukossa tyhmyys usein miten tiivistyy; mutta yksilökohtainen kollektiivinen viisaus ei saa monestikaan ansaittua laajempaa jalansijaa, koska se ei tunnu kovin helposti tarttuvan ns. tyhmyys-moodin aluevaltauksen rinnalla. Tämä siis näin välihuomiona tähän äärettömän moni-ilmeisen viisastelevan keskustelun tuoksinaan liitettynä.

[rapevainaa]

.
Keksin uuden sananparren:
tyhmässä joukossa viisaus väljenee.

Sen matemaattinen kaava on
viisaus jaettuna tyhmyydellä = pieru saharassa.

[S]

Toivottavasti täällä ei ole ketään Joukoa, muuten kyseinen henkilö sattaisi ottaa nämä mainitut luonnehdinnat itseensä. Toisaalta taas voidaan pohtia myös sitä, miten joukko/massapsykoosin voimalla saadaan hallittua tyhmiä - miksei myös erilaisia ryhmiä.

- Näin ollen tyhmässä ryhmässä viisaus on vähäistä, mutta 'viisaassa' joukossa usein vieläkin vähäisempää.

[Aakku]

Mistä hihasta vedit tuon olettaman että tyhmyys olisi viisauden käänteisarvo?   

Ehkä olet oikeassa, ehkä et.

Minusta asia on näin - matemaattisesti esitettynä.

Mutta minusta tuntuu kuitenkin että tyhmyys ja viisaus ovat sama asia, eli mitattava suure,  jota vain asteikon alapäässä kutsutaan tyhmyydeksi ja asteikon yläpäässä viisaudeksi,
vähän samaan tapaan kuin lämpö on negatiivista tai positiivista lämpöä.

Mitään negatiivista lämpöä ei ole olemassa - kaavan muodossa lausuttuna jostain systeemistä poistuvalle lämpömäärälle pistetään kyllä eteen miinusmerkki, koska sillä määrällä lämpö [energia] systeemissä pienenee...

Tämä käsite negatiivisesta ja positivisesta lämmöstä vie kuitenkin ajatuksia harhaan, koska siinä välillä on tuo mielivaltaisesti valituu 0- piste joka on sama kuin veden jäätymispiste. 
Yhtä hyvin olisi voitu valita joku muu asia nollapisteeksi, tai, kuten kelvin asteikolla, absoluuttinen nollapiste.

Justiinsa noin - Celcius-asteikko on valittu täysin mielivaltaisesti [joskin järkevästi, koska kaksi peruspistettä on helppo järjestää vaikka kotioloissa], kuten Fahrenheit-asteikkokin. Absoluuttisella, Kelvin-asteikolla, esiintyy vain ei-negatiivisia arvoja ja siksi fysiikassa käytetään vain sitä. Jakoväli on sama kuin C-asteikossa, joten homma on helppoa. C-lukemaan lisätään 273.15 ja saadaan lämpötila Kelvineinä. Tuo desimaaliosa tulee siitä, että veden nk. kolmoispiste [jää, vesi, vesihöyry termisessä tasapainossa] ei olekaan 0C, vaan 0.15C.

Fahrenheit-asteikon kanssa yhteensopiva aboluuttinen lämpötila-asteikko on nk. Rankine-asteikko, jossa on sama jakoväli kuin F-asteikossa. SI-mittayksikköjärjestelmässä on kuitenkin päädytty Kelvin-asteikkoon.

[ville]

Koulussa 80-luvulla kerrottiin että maailmankaikkeus on äärellinen mutta rajaton. Se oli silloin virallista tietoa, ja tarkoitti sitä mitä olen yrittänyt tässä selittää. Ei siis niin kuin avoin pallo, jonka rajoille ei jostain mystisestä syystä päästäisi, vaan niin ettei ole sen enempää keskustaa kuin reunaakaan. Einsteiniltahan tuokin malli peräytyy. Vaan nykyään asiasta ollaan epävarmempia, koska mittaukset näyttäisivät osoittavan, että avaruuden kaarevuus on aika lähellä nollaa.

Toisenlaista äärettömyyttä voi olla mustien aukkojen keskustassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Singulariteetti
Siellä siis olisi kaavojen mukaan ääretön tiheys.  Ovat nämä jänniä juttuja.

[JukriS]

Viisasta vastausta odottaen.

Kun loittonet lähtöpaikastasi koko ajan, miten voit palata lähtöpaikkaasi lähestymättä sitä ensin?

On täysin mahdollista liikkua eteenpäin niin että loittonee koko ajan lähtöpaikastaan, joten miten päädytä takaisin lähtöpaikkaasi jos et lähesty sitä missään vaiheessa?

.

[rapevainaa]

.
Mikä idea tommosessa vatv6ise$sa on?

[ville]

.
Mikä idea tommosessa vatv6ise$sa on?

Ei siinä mitään ideaa olekaan. Asia on kumminkin mielenkiintoinen. Voi olla monellekin vaikea mieltää, mitä tarkoittaa äärellinen mutta rajaton. En mä sitä itekään koulussa ymmärtänyt, eikä maantiedon opettaja selittänyt. Nyt tietoa kumminkin olis.