Ideariihi pystyyn: Mistä uusi Sampo?

[Metsäminussa]

Kuuntelin kiinnostuneena Turun kirjamessuilla aiheesta pikaista keskustelua. Sedät ja tädit eivät päässeet aiheessa kovin pitkälle, joten nyt sitten voimme näyttää kyntemme nyt...

Mistä siis Suomeen uusi Sampo? Ilon, onnen ja hyvän tuoja?

Metsäminussa

[rapevainaa]

.
5 karpaloa koskispulloon.

[Metsäminussa]

  ja viinavero varmaan alas... Ootko kuullut sen kipaleen pullotetaan kyyneleet...

[Aakku]

5 karpaloa koskispulloon.

Laita reilusti ja anna muhia, lisää sokeria ja saat karpalolikööriä. Kokeile myös ripausta pikakahvia ja sokeria, niin saat tosi pahaa kahvilikööriä 

ja viinavero varmaan alas... Ootko kuullut sen kipaleen pullotetaan kyyneleet...

Viinaveroalea ei varmaan tule - se vero on valtiolle kokolailla tärkeä tulonlähde, ettei sitä helpolla varmaan laskemaan aleta.

[THL tiedottaa]

Mistä siis Suomeen uusi Sampo? Ilon, onnen ja hyvän tuoja?

Ensin pitäisi selvittää ja eli tietää, mikä se sellainen Sampo oikein oli.

Onko hyviä ehdotuksia?

[Metsäminussa]

Juu, viina saa pysyä minun puolestani miten kalliina tahansa... Viisaus on kallista !

Siis Sampohan on kaiken hyvän tuoja.

[THL tiedottaa]

.
Hei!

Nyt sulla on tuo kymmenen tikkua lau... eiku siis täynnä.

Pääset Outoklupiin!!

[THL tiedottaa]

Ja siis se Sampo.

Juuri kuuntelin tämän Kalle Holmbergin haastattelua (ja olen ennenkin tästä kuullut juttua), jossa hän totesi, ettei sitä oikein piru vie tiedetä, että mikä se Sampo tarkalleen ottaen oli. Kirjokansi, perkkele.


Mut, ei se ainaska tää oo:

http://www.sampopankki.fi/fi-fi/Pages/default.aspx

[THL tiedottaa]

.
Tässä joitain tulikintoja:

Erilaiset Sampo-tulkinnat

Kansanrunojen eri versioissa sampo on esiintynyt myös nimillä sampa, sammas, sampi, sampu, samppu, samppo ja sammut. Joissain samporunojen harvinaisemmissa versioissa sammon nimen lisäksi myös sammon merkitys on korvaantunut jollakin kokonaan toisella, tällaisia ovat tammi, saima (laatokkalainen alus), saani (reki), sauna, sauva ja saarva (saukko). Eräässä runossa esineestä käytetään sekä nimitystä samppu että kannel.
Sammon olemusta ja mahdollista historiallista pohjaa on pohdittu pitkään. Osmo Mäkeläisen mukaan sammakko- ja sampo-sanat liittyvät kansainväliseen mylly- ja hedelmällisyysmytologiaan. Matti Klingen mukaan Sampo saattaisi olla kauppaoikeudesta kertova pylväs (esimerkiksi Turun Samppalinnassa)[1]. Paavo Haavikon kaunokirjallisessa tulkinnassa (Rauta-aika) Sampo on rahan lyöntiin käytetty väline, "väärän rahan" painomalli, jollaisen skandinaavien viikinkiretkille osallistuneet suomalaiset olisivat ryöstäneet Konstantinopolista. Haavikon tulkinta ei ole saanut laajempaa kannatusta, eikä se ehkä ole edes vakavamielinen ehdotus. Nykyisin yleensä ajatellaan, että Sammon merkitys riippuu asiayhteydestä, eikä yhtä ainoaa selitystä ole.
Uskontotieteilijä Uno Harva ja kielitieteilijä E. N. Setälä kehittelivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä teorioita, joiden mukaan Sammon alkuperäinen hahmo, tai yksi alkuperäisistä hahmoista, on maailmanpylväs, taivaankannen kannattaja. Tähän viittaavat monet piirteet, jotka yhdistävät erilaisia sampotaruja. Sampo esimerkiksi sijaitsee Pohjolassa, jossa maailmanpylvään on ajateltu sijaitsevan. Sammon juuret ovat syvällä maaemässä, kuten maailmanpylväältä sopii odottaakin, ja Sammon yleinen toisintonimi on kirjokansi, joka viittaa taivaankanteen. Lisäksi Sampo jauhaa, sillä maailmanpylvään on ajateltu kiertyvän taivaankannen mukana. Sanana sampo on sukua sammakselle eli pylväälle.
Laajalti esiintyviä sammon piirteitä ovat sammon hyvyys, kirjokanteen viittaus ja yhteys merelliseen Pohjolaan, sen emäntään ja Pohjan tai Hiiden neidon kosintaan. Sampo kuuluu myös selkeästi Väinämöis- ja Ilmaris-epiikkaan, sillä sammon taonnasta kerrotaan kosmisten luomistekojen jälkeen. Muita, harvemmin esiintyviä sammon piirteitä ovat muun muassa sammolla olevat juuret, jotka on kynnettävä irti, ennen kuin sitä voidaan liikuttaa.
Teoria sammon alkuperäisestä hahmosta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että Sampo on myöhemmin käsitetty monella eri tavalla. Kansanrunojen kieli on pitkälti kielikuvallista, ja näiden kielikuvien merkitykset unohtuvat usein helpommin kuin itse runon sanamuoto. Samoin kuin ikivanha kirjallisuus, jota voi olla myöhempinä aikoina vaikea ymmärtää ilman taustatietoja, myös kansanrunous on säilyttänyt uskollisesti vanhoja ilmauksia, joiden merkitykset ovat unohtuneet. Näin arvellaan käyneen sampo-runojenkin kanssa. Kielikuvien ja vertauskuvien merkitykset ja yhteydet kosmisiin käsityksiin ovat aikojen saatossa pitkälti unohtuneet, mutta itse runojen kieliasua on pyritty uskollisesti toistamaan. Monet runon toisinnot ovat säilyttäneet pylvääseen viittaavan sanan sampo, toiset taas ovat korvanneet sen jollain tutulla, saman kuuloisella sanalla.
Veikko Anttosen ja Lotte Tarkan kaltaiset nykytutkijat ovat huomauttaneet, että Sammon merkitys ei palaudu mihinkään yksittäiseen esineeseen tai myyttiseen objektiin, vaan kyseessä on ennen kaikkea vaurauden, kasvun ja hyvinvoinnin tuonpuoleiseen alkuperään liittyvä käsite, jolle on voitu antaa hyvin erilaisia hahmoja.

[rapevainaa]

Ensin pitäisi selvittää ja eli tietää, mikä se sellainen Sampo oikein oli.

Onko hyviä ehdotuksia?

Kiitos, toi riitti sun osalta. Liikaakin. Hyvä hyvä!