Huuhaalle kovat otteet käyttöön

[rapevainaa]

.
ÖH, siinä menivät keskustelufoorumien parhaat aiheet!

[rapevainaa]

.
Tämäkin vielä

Huuhaa-nobelilla palkittu tutkimus ei ratkaissut, miksi jotkut syövät räkää

[Aakku]

Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot

Skepsis ry palkitsee vuosittain pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneita Huuhaa-palkinnolla. Vastapainoksi Huuhaa-palkinnolle perustettiin 1995 Sokrates-palkinto, joka voidaan antaa tunnustuksena Skepsiksen toimenkuvaan kuuluvien asioiden ja sokraattisen rationaalisen ajattelun edistämisestä.

http://www.skepsis.fi/palkinto/

Ztaralle ja muillekin tiedoksi :

Skeptisyys ei lyttää kaikkea tuosta vain - sensijaan skeptikko vaatii tieteelliset näytöt jostakin, sanotaan "ihmeterapiasta", vaikka. Minkä hyvänsä teorian ja/tai opin täytyy kestää myös kriittinen tarkastelu. Jos ei kestä, sellainen hylätään. Näin siis tieteessä.

[AveLazio]

Täten kunnioitan Aakkua ja Rapea edellisistä hienoista kirjoituksista! *kumarrus-ikoni*

[reedik]

Minä sen sijaan pyllistän tieteiden ehdottomille totuuksille ja kumarran syvään vanhoille antiikin Kreikan filosofeille, erityisesti Platonille. Pythagoras oli viisas mies, mutta matematiikka ei ole minua ihmeemmin kiinnostanut sitten teini-iän.

[Aakku]

Minä sen sijaan pyllistän tieteiden ehdottomille totuuksille ja kumarran syvään vanhoille antiikin Kreikan filosofeille, erityisesti Platonille. Pythagoras oli viisas mies, mutta matematiikka ei ole minua ihmeemmin kiinnostanut sitten teini-iän.

Ei missään tieteessä ole "ehdottomia totuuksia" - kaikki tieteet ovat itse itseään korjaavia systeemeitä, jopa nk. spekulatiivisiin tieteisiin kuuluvat [esim. kasvatustiede]. Uusi parempi malli tai uusi tieto korvaa väistämättä vanhan. Esimerkkinä käy fysiikka ... 1800/1900 luklujen vaihteessa oletettiin "maailman olevan valmis", mutta sitten löytyi joukko ilmiöitä, joita Newtonilainen tai sanotaan mielummin klassinen fysiikka ei kyennyt selittämään --> syntyi kokonaan uusi suunta, kvanttimekaniikka. Klassisella mallilla pärjätään hyvin ns. ihmisenkokoisissa ilmiöissä - "hyvin pienissä" tarvitaan kvanttimekaniikkaa ja "hyvin suurissa" kosmologiana tunnettua haaraa. Nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Esim. kvanttimekaanisesta mallista seuraa riittävän suurilla kvanttiluvuilla Newtonin malli, vaikka Erwin Scrödinger ei aikanaan nimellään tunnettua Schrödingerin yhtälöä johtaessaan käyttänyt muuta kuin työhypoteeseja.

No - kreikkaliset filosofit tai siis heidän oppinsa "kummittelevat" edelleenkin länsimaisessa ajattelussa, mikä ei ole ihme. Monin osin ajatuksia on käytetty ja käytetään nykyisin nk. soveltuvin osin ... esimerkiksi fysiikassa ei aivan riitä näkemys "kivi putoaa maahan, koska sen paikka on siellä" tai "savu nousee nuotiosta ilmaan, koska sen paikka on siellä" - muinaisessa kreikassa olisi ollut varsin helppoa opiskella fysiikkaa Niin, tai kemiaa - alkuaineita oli neljä ... maa, vesi, tuli ja ilma. Joissain suuntauksissa oli viides, ääni.

[THL tiedottaa]

Klassisella mallilla pärjätään hyvin ns. ihmisenkokoisissa ilmiöissä - "hyvin pienissä" tarvitaan kvanttimekaniikkaa ja "hyvin suurissa" kosmologiana tunnettua haaraa.

Jaaha.

Miten voidaan vetää selvä raja näiden erikokoisia ilmiöitä tarkastelevien mallien välille?

Ettei vain katsottaisi klassisella mallilla sellaisia juttuja, jotka ovat kvanttimekaniikan alaa.

Tuli vaan mieleen marsut, sammakot, lepakot, sääsket, bakteerit ja virukset.

Hyi, jollekin tuli mieleen tietysti jotkin ihmisen elimet ja niiden kokoerot.

[AveLazio]

Aakulta taas hieno teksti. Mitä sinä, Reedik, pidät tässä olevan riidoin Platonin ja Pythagoraan kanssa?

[Aakku]

Jaaha.

Miten voidaan vetää selvä raja näiden erikokoisia ilmiöitä tarkastelevien mallien välille?

Ettei vain katsottaisi klassisella mallilla sellaisia juttuja, jotka ovat kvanttimekaniikan alaa.

Tuli vaan mieleen marsut, sammakot, lepakot, sääsket, bakteerit ja virukset.

Hyi, jollekin tuli mieleen tietysti jotkin ihmisen elimet ja niiden kokoerot.

Raja, jos halutaan, voidaan vetää vaikkapa kokoluokkaan metri <--> otetaan lisäksi liitteet nano- [mikropiirien valmistus, valon aallonpituus], mikro- [esim. useat bakteerit], milli- [esim. sääski], 1 [ihmisen kokoluokka], kilo- [välimatkat paikkakuntien välillä], mega- [pidemmät etäisyydet]. Nämä ovat niitä "ihmisen kokoisia" ... kvanttimekaniikassa sukelletaan molekyylien, atomien ja hiukkasten joukkoon ts. "hyvin pieniin".

Hyi, mutta olen itse nähnyt niin "hyvin pieniä" kuin "hyvin suuriakin" elimiä - armeijan lisäksi näitä näkee mm. uimahallien pesu- ja saunatiloissa. Silti - fysiikan mielessä - kaikki kuuluvat ihmisen kokoluokkaan. Myös nk. Elinansurmat.

Joskus näkee tahattomia kämmejä kun nk. De Broglie-aallonpituutta koitetaan soveltaa makroskooppisiin kohteisiin ja se ei oikein toimi ...

Louis de Broglie huomasi, että fotoni ei ole ainoa hiukkanen, jolla on sekä hiukkasluonne että aaltoluonne. Hän esitti hiukkasten aallonpituuden laskemiseen kaavan:

   

jossa:

    * h on Planckin vakio
    * p on hiukkasen liikemäärä (mv, eli massa kertaa nopeus)

Sopii vaikkapa elektroneille, muttei esim. pesäpallolle. Tai no - voihan sen laskea, mutta niin pieniä aallonpituuksia ei ole edes ns. kosmisessa säteilyssä, joka on hyvin lyhytaaltoista gammasäteilyä, peräisin ydinreaktioista. Tuolla De Broglie-aallonpituudella pelataan siis kvanttimekaniikassa. Hiukkasta käsitelläänkin aaltona - ns. aaltomekaniikassa.

[Paha setä]

Hyvä että funtsataan tuollaisiakin asioita. Itse eläinrakkaana ihmisenä olen vuosikaudet funtsannut miten sen Schrödingerin kissan sitten lopulta kävikään...