Kuudes sukupuuttoaalto

[THL tiedottaa]

Ilkka Hanski juttelee

– Ilkka, sinä olet huippututkija omalla alallasi. Mikä se sinun alasi taas olikaan, sillä on niin pahuksen vaikea nimi?

– Metapopulaatiobiologia.

– Niinpä olikin. Mitä ihmeen salatiedettä se on?

– Ei se mitään salatiedettä ole. Päinvastoin. Metapopulaatiobiologia paljastaa salaisuuksia, jotka muutoin pysyisivät meiltä, niin – salaisuuksina.

– Selitäpä tuota vähän tarkemmin.

– Metapopulaatiobiologia on sellaista luonnontiedettä, jossa tutkitaan pirstoutuneita elinympäristöjä. Selvitetään, miten lajit ja ekosysteemit menestyvät määrätyissä elinympäristöissä.

– Olet harjoittanut tutkimuksiasi jo pitkään. Minkälaisia tuloksia olet saanut?

– Huolestuttavia.

– Huolestuttavia? Mitä tarkoitat?

– Olemme saaneet selville tutkimuksissamme esimerkiksi sen, että on olemassa yksilöiden määrän minimiraja, jonka alle mentäessä lajia ei enää voida pelastaa.

– Siis, ymmärsinkö oikein, niinkö, että kun jonkun lajin yksilömäärä putoaa riittävän alas, laji katoaa väistämättä.

– Näin juuri. Yksilöitä pitää tulla jostain alueen ulkopuolelta lisää, muutoin laji katoaa siltä alueelta, jossa yksilömäärä on laskenut liian alhaiselle tasolle.

– Mitä tämä merkitsee käytännössä?

– Se merkitsee sitä, että nykyisin erillään olevat suojelualueet ovat riittämättömiä. Ne pitää saada saumattomasti liittymään toisiinsa. Tämä on ikään kuin pääsääntö.

– Ahaa. Osaatko yhtään arvella, miten paljon esimerkiksi eteläisessä Suomessa tarvittaisiin lisää suojelualueita?

– Vaikea sanoa mitään tarkkaa lukua, mutta tutkimuksiimme nojautuen pidän esimerkiksi metsien kohdalla kymmentä prosenttia pinta-alasta miniminä.

– Nykyisin metsien suojelualueita lienee etelässä noin prosentin verran.

– Ja ne ovat etäällä toisistaan, pieninä tilkkuina.

– Jotkut lajit pystynevät siirtymään paikasta toiseen?

– Tämä koskee suurimpia lajeja. Ja tietysti lintuja. Mutta useimmat lajit eivät pysty siirtymään. Linnuistakin osa on paikkalintuja, jotka pysyttelevät vuodesta toiseen hyvin pienellä alueella.

– Vaikka olisi niitä kuuluisia ekologisia käytäviä?

– Ekologiset käytävät toki joissain tapauksissa voivat olla apuna, mutta parhaassakaan tapauksessa, josta olemme hyvin kaukana, niistä on lähinnä kosmeettista hyötyä.

– Olet kirjoittanut valtavan määrän tieteellisiä artikkeleita ja myös lukuisia kirjoja. Mitä arvelet, onko niillä ollut vaikutusta?

– Eipä näytä paljon olleen. Vain pienen pieni piiri valistuneimpia ihmisiä edes katsoo asiakseen tutustua niihin.

– Olet myös osallistunut ahkerasti, sanoisinko polulaariin, julkiseen keskusteluun. Miten sinun aikasi riittää kaikkeen?

– Toistaiseksi olen jaksanut, tulevasta en tiedä. Ikä saattaa tehdä tepposet.

– Niin, olethan jo 56-vuotias. Milloin aiot jäädä eläkkeelle?

– Heh, en ole tuota edes ajatellut. Vaikka läheltä on pitänyt nyt tässä vuodenvaihteessa, kun nämä kaksi uutta työryhmää istuivat pohtimassa minunkin eläköitymistäni.

– Olet siis niin uppoutunut tutkimuksiisi, ettei sinulta ole liiennyt aikaa eläkekeskusteluun?

– Näin voi todellakin sanoa.

– Sinä kun olet pohtinut ja tutkinut lajien häviämistä työksesi, niin miltä sinusta näyttää tämä nykyinen tilanne?

– Tiedossamme on, että sukupuuttoaaltoja on ollut useita satojen miljoonien vuosien kuluessa. Viimeisin, jossa mm. dinosaurukset hävisivät, oli noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Nyt on meneillään kuudes sukupuuttoaalto, joka on pääosin meidän ihmisten aiheuttama. Aallon nopeus on vähintään satakertainen luonnolliseen kehitykseen verrattuna. Eli ilman ihmisen vaikutusta olevaan tilanteeseen verrattuna. Tarkkaa lajilukua ei pysty kukaan sanomaan, koska me emme edes tiedä maapallolla elävien lajien tarkkaa kokonaismäärää. Arviot kokonaislajimäärästä liikkuvat tuossa kahdenkymmenen ja sadan miljoonan lajin välillä.

– Voisiko ihminen pitää erityisesti huolta niistä lajeista, jotka katsotaan tärkeimmiksi meidän tulevaisuutemme kannalta?

– Tätä ajatusta yritetään helliä, mutta kukaan ei pysty määrittämään eri lajien tärkeyttä eliöyhteisöissä. Jokin vähäpätöiseksi arveltu laji saattaa osoittautua todella tärkeäksi vasta sen jälkeen, kun se on jo hävitetty. Silloin on myöhäistä – niin kuin sanonta kuuluu – rypistää.

– Voisitko mainita edes joitakin pääsyyllisiä, tärkeimpiä tekijöitä, meneillään olevaan sukupuuttoaaltoon?

– Luonnon kaikkinainen muuttaminen ja muokkaaminen on tietysti pääsyy. Ja tässä en tarkoita vain mekaanista kajoamista vaan kaikkea mahdollista, myös esimerkiksi kemiallista luontoon puuttumista. Muokkaaminen on sekä tahallista että tahatonta, kuten maa- ja metsätalouden aiheuttamat ravinne- ja kemikaalipäästöt niin ilmaan, veteen kuin maaperään. Ylipäätään vaarallisinta on luonnon pirstoutuminen, lajien geneettisen perimän köyhtyminen ja ennen kaikkea ihmisten elintapojen radikaali muuttuminen, suoraan sanoen laajamittainen vaurastuminen, joka aiheuttaa sekä suoraan että välillisesti suurta vahinkoa ympäristöllemme.

– Mitä tavallinen ihminen sitten voisi tehdä?

– Heh, tai jättää tekemättä. Liian innokas hoitaminen köyhdyttää. Esimerkiksi pihapiiriin voi jättää edes pienen pläntin aivan luonnontilaiseksi, rehottamaan. Tämä ei paljon vaadi.

– Eli ruohonleikkurit tallinparvelle riviin.

– Kenellä vielä on se talli.

– Voipi sen leikkurin jättää tyystin ostamattakin?

– Se olisi hyvä aloitus.

– Kiitos, Ilkka. Me voinemme lopettaa tähän. Toivon sinulle jaksamista tärkeässä työssäsi.

– Kiitos kiitos.



------------------------------------------

Tuon jutun voi napata tulevaan Oktopussiin.

[rapevainaa]

,
- mitä minun olisi tehtävä?
- myy kaikki pois ja seuraa minua
_miksi juuri sinua? Mihin olet menossa
- pelastamaan isoja eläimiä ja lintuja
- miten se tehdaan?
- isolle eläimelle laitetaan kaulapanta ja pienille jalkarengas
- tossa on järkeä

[THL tiedottaa]

.
– Onko ihminen iso vai pieni?

– Miksi sinä tuollaista kysyt?

– No, siksi että tiedän, laitanko kaulapannan vaiko jalkarenkaan.


-----------------------------------

Tiedän, tiedän, tämä on vaikea aihe.

Rape, sulle ei ole, sinähän olet opiskellut biologiaa.

Tiedät, että meidän ihmisten elämä on sidoksissa kaikkiin niihin pieniin eliöihin, joita maaperässä (tai merissä) elää.

Ihmiskunnen jatkon kannalta on merkittävintä se, mitä näille pikkueliöille tapahtuu.
Unohtamatta kasvikuntaa.

Ei suurten eläinten, esimerkiksi nisäkkäiden häviäminen, siis hävittäminen meidän ihmisten kohtaloa ratkaise suuntaan tai toiseen. Petojen ja ravintoketjun yläpäässä elävien eläinten kohtalo ja kohtelu on vain etiikkaamme, moraaliamme koskettava asia.

[karpalo]

- Kuudes Sukupuuttoaalto vai ?

- Kyllä

- No miksi Juuri kuudes., eikö olisi ollut hyvä aloittaa ihan alusta., siitä ensimmäisestä ?

- No., jaa., ehkä., mutta kun hallitsen niin hyvin Hyppykirjoituksen., niin hyppäsinkin kirjoittamaan suoraan kuudenteen.

- Varmaankin sitten hallitset sen alueen suvereenisesti.?

- Tottakai., olen sitä paitsi "Kaikkien Alojen Tietäjä"

- Ooops., ohhoh, vai niin., itse olen ainoastaan Kaikkien Alojen Tietäjien Kyseenalaistaja. (leikkii vaatimatonta)

[THL tiedottaa]

Siitä vain sitten kyseenalaistamaan niitä 'Kaikkien Alojen Tietäjiä'.

Sun pitää ensin löytää sellainen jostain.

Onks sulla itse asiaan jotain?

[THL tiedottaa]

http://yle.fi/ympuut/010211/jakso/sukupuutto.htm

Madot ja hyönteiset tarvitsevat myös turvaa

Maapallolla on parhaillaan käynnissä sen historian pahin sukupuuttoaalto. Ja tämä miltei huomaamatta etenevä sukupuuttovyöry uhkaa kiihtyä sitä mukaa, kun yhä useammat lajit käyvät uhanalaisiksi. Suomessa vieraillut maailmankuulu ekologi korostaa, että huomio olisi syytä kääntää norsuista ja tiikereistä esimerkiksi matoihin ja hyönteisiin.

Ihmislaji aiheuttaa yhä suurempaa painetta maailman noin kymmenelle miljoonalle muulle eliölajille. Professori Mayn mukaan dinosaurusten ajan sukupuutot olivat lasten leikkiä nykyiseen sukupuuttovauhtiin verrattuna.

- Sukupuutot tulevat kymmenkertaistumaan verrattuna nykytahtiin, joka on jo valmiiksi 100 - 1000 nopeampaa kuin muinaisina aikoina. Käsillä on koko historian kuudes suuri sukupuuttoaalto, kertoo Oxfordin yliopiston professori Sir Robert May.

Mayn mukaan ihmiskunta käyttää omaksi hyväkseen jo neljäsosan tai peräti puolet kaikesta vihreästä mitä maapallolla kasvaa.

- Kyse on osittain väestönkasvusta, osittain väestön kulutustavoista. Yksi amerikkalainen rasittaa ympäristöä 35 kertaa enemmän kuin kehitysmaan asukas. Tämä ei ole mielestäni kestävä kehityssuunta, May arvostelee.

Luonnon monimuotoisuuskäsitteen tärkeä kehittäjä katsoo, että myös vähäpätöisiltä näyttävien lajien suojelu on tärkeää.

- Monet pienet lajit kuten maaperän madot ja kasveja pölyttävät hyönteiset voivat olla tärkeämpiä kuin leijonat ja tiikerit, May arvioi.

May kehottaa korostetusti suojelemaan lajeja, joilla on erittäin pitkä evoluutiohistoria takanaan, kuten matelijoita ja liskoja. Hänen mukaansa luonnonsuojelun panostusta tulisi keskittää monilajisiin systeemeihin, koralliriuttoihin ja sademetsiin, koska ne kestävät huonommin ihmisen vaikutusta kuin oma pohjoinen luontomme.

- Ihmisen aiheuttamat luonnonmuutokset joista ei ole aiempaa kokemusta järkyttävät herkimmin tropiikin luontoa, May sanoo.

Riku Cajander

[AveLazio]

Ei täs Kaikkien Alojen Tietäjää tarvita. On löydettävä Sukupuuton Tietäjä. Itse tiedän sen verran, että ihmiseltä moinen tempaus ei onnistu...

[karpalo]

Siitä vain sitten kyseenalaistamaan niitä 'Kaikkien Alojen Tietäjiä'.

Sun pitää ensin löytää sellainen jostain.

Onks sulla itse asiaan jotain?

Miksi heti hermostua., ja nousta takajaloilleen., voihan näitä vuoropuheluita toisetkin kehitellä.

[THL tiedottaa]

Ei täs Kaikkien Alojen Tietäjää tarvita. On löydettävä Sukupuuton Tietäjä. Itse tiedän sen verran, että ihmiseltä moinen tempaus ei onnistu...

Itse tiedän...

Kaikkihan me ITSE tiedämme. Kaiken.

Onko sulla osoittaa jotain muuta kuin se, mitä itse olet omassa pääkopassasi pähkäillyt?

Oletko löytänyt tutkimuksia sukupuuttoon kuolemisten vauhdista?

Oletko nähnyt tutkimusta, jossa osoitetaan todeksi, ettei sukupuuttoja tapahdu?

Oletko lukenut tutkimuksia, joissa osoitetaan todeksi, ettei nykyinen sukupuuttovauhti ole suurempaa kuin aiemmin?

Onko sulla täsmällinen tieto lajien määrästä? Mistä olet sen saanut?

Oletko itse tutkinut luontoa?

TÄH!?

[AveLazio]

Joo, Se. Tiettyä fanaattista kiivautta havaittavissa viimeaikojen viesteissäsi...
Sukupuuttoja tapahtuu toki. Ole rauhassa! Mutta ihmiseltä onnistuu oman sukupuuttonsa järkkääminen yhtä huonosti kuin dinoilta. Menikö perille!?