Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Kuudes sukupuuttoaalto

Aloittaja THL tiedottaa, 17.04.10 - klo:05:23

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 10 Vieraat katselee tätä aihetta.

Samja


Voi silti olla, että luonnon kiertokulkua ei kannata mennä sorkkimaan erikseen siten, että alkaisi tietoisesti suosia jotain tiettyä tasapainoa?
Erikoistuneet ja eristyksissä olleet elämänmuodot vain tulevat pikkuhiljaa kuolemaan sukupuuttoon, mikäli ne eivät sopeudu paremmin.
Tämä on osa evoluutioprosessia, joka johtaa elämän parempaan säilyvyyteen.
Vain yleiseläimet selviävät. Ihminen on yleiseläin, joka hyödyntää liha- ja kasvisravintoa. Yleiseläimet ovat yleensä älykkäämpiä kuin erikoistuneet.
Yleiseläimiä ovat: ihminen, varis, rotta, sika, karhu, ?...


(Yliviivasin selvän bugin)

rapevainaa

.
Erityisen naurettavaa oli Vuosaaren sataman vastustajat. He löysivät luonnosta sellaisi harvinaisuuksia joita on Suomen luonto pullollaan. Oli pyypariskunta, pikkulepinkäinen ja ties mitä. Näillä luonnonsuojelijoilla riittää höyryä päässä.
Vastapainona oli että Helsingin keskustan rauhoitetaan satamaliikenteeltä. Se ei merkinnyt yhtään mitään.

Kotkaan vedettiin aikoja sitten vesijohto Utista. Noin 60 000 henkeä joi Kymijoen jätevedestä valmistettua juomavettä.
haukkajärven kesämökkiläiset eivät olisi suoneet puhdasta raakavettä noille ihmisille. Kun viimein rakennuslupa vesijohdolle tuli, asukastoimikunnan puheenjohtaja kuoli sydänhalvaukseen.  Ja mitä hän puolusti?

HALLELUJAA

Vuosaaren sataman tuntumassa laulavat sadat linnut
Pirkka-Pekka Petelius kohtasi aamuretkellä viitasirkkalinnun
19.6.2009 3:00
A A

THL tiedottaa


Rape!

Otitko tän jutun liian tosissas?

Ei tässä tarvitse kenenkään, sinunkaan, henkilökohtaista elämäänsä lähteä perkaamaan.

Sydänkohtauksen siitäkin saa.


Ei noista muiden puheista kannata välittää.

rapevainaa

Lainaus käyttäjältä: se - 18.04.10 - klo:19:25

Rape!

Otitko tän jutun liian tosissas?



no entäs ite. Onko sulla yhtään tieteellistä näyttöä ettet olii ottanut.

Kun lajien massatuhosta siirrytään tuotapikaa nurmikkopläntin leikkuuseen ja lupiinin kasvuun niin sitä huomaa että asiantuntija on vastassa.

Liikuttavinta oli kuulla miten Postimiehen pihalla pysyy ekologinen tasapaino.

karpalo

Lainaus käyttäjältä: Rape - 18.04.10 - klo:20:10

Liikuttavinta oli kuulla miten Postimiehen pihalla pysyy ekologinen tasapaino.

Niin., Siinähän se tuli ilmi., siinä lyhyessäkin Puhelussa ja todella olit liikuttuneen ja empaattisen oloinen.

THL tiedottaa

Ei noista muiden puheista kannata välittää.

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: Rape - 18.04.10 - klo:20:10
Lainaus käyttäjältä: se - 18.04.10 - klo:19:25

Rape!

Otitko tän jutun liian tosissas?



no entäs ite. Onko sulla yhtään tieteellistä näyttöä ettet olii ottanut.


Siis ettäkö tieteellistä näyttöö siitä, etten olisi ottanut tosissani?

Mitä helkatin näyttöä siihen tarvitaan?

Vai tarkoitatko jotain muuta ottamista?

Tämä metapopulaatiobiologia on melko nuori tieteenhaara.
Onkohan siitä mihinkään?


Ei noista muiden puheista kannata välittää.

rapevainaa

Lainaus käyttäjältä: se - 18.04.10 - klo:20:32
[Tämä metapopulaatiobiologia on melko nuori tieteenhaara.
Onkohan siitä mihinkään?


Näkyy olevan Suomen akatemian tutkimuslistalla.

Wikipedian mukaan Metapopulation
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jump to: navigation, search
A metapopulation consists of a group of spatially separated populations of the same species which interact at some level. The term metapopulation was coined by Richard Levins in 1970 to describe a model of population dynamics of insect pests in agricultural fields, but the idea has been most broadly applied to species in naturally or artificially fragmented habitats. In Levins' own words, it consists of "a population of populations".[1]


En muista mikä oli professorini nimi, mutta hän oli tehnyt tohtorin väitöskirjan kaskaiden esiintymisestä heinäpeloissa ja todennut että ne eivät ole tasaisesti levinneet vaan ovat ryhminä.  Suomessa ei tutkimusta arvostettu mutta ulkomaisen huomattiin arvo ja painostuksen johdosta mielhestä tuli professori. Mutta siihen mennessä mies oli pahoittanut mielensä niin että alkoi ryyppäämään liikaa.

muuten en tiedä asiasta yhtään mitään mutta populaatioppina sillä ei ole mitään tekemistä lajien massatuhojen kanssa, ellei leikkuupuimuri tai tutkija tule ja hotkaise polulaatiota suihinsa.

eloonjäämisen kanssa sillä on sen verran tekemistä että lajilla pitää olla tietty geneettinen materiaali ja yksilömäärä että se voi sopeutua ympäristön muutoksiin. Esim. gebardi on geneettisesti hyvin homogeeninen populaatio koko Afrikassa.

rapevainaa

.
Voisin kuvitella että DNA tutkimus on avannut metatutkmukselle aivan uudet sfäärit.

Kun mehiläisten alueellisia populaatioita ja evoluutiot on tutkittu, on DNA mullistanut kaiken silmävaraisen päättelytiedon.

**************

Venäjä kielsi Suomelta siipikarjan lihan viennin vuosi sitten salmonellan takia. DNA paljasti että salmonella on tyyppiä, jotka tavataan Turkin suunnalla.

THL tiedottaa

Lainaus käyttäjältä: Rape - 18.04.10 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: se - 18.04.10 - klo:20:32
[Tämä metapopulaatiobiologia on melko nuori tieteenhaara.
Onkohan siitä mihinkään?


Näkyy olevan Suomen akatemian tutkimuslistalla.

Wikipedian mukaan Metapopulation
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jump to: navigation, search
A metapopulation consists of a group of spatially separated populations of the same species which interact at some level. The term metapopulation was coined by Richard Levins in 1970 to describe a model of population dynamics of insect pests in agricultural fields, but the idea has been most broadly applied to species in naturally or artificially fragmented habitats. In Levins' own words, it consists of "a population of populations".[1]


muuten en tiedä asiasta yhtään mitään mutta populaatioppina sillä ei ole mitään tekemistä lajien massatuhojen kanssa, ellei leikkuupuimuri tai tutkija tule ja hotkaise polulaatiota suihinsa.


Täältä voi sit aloittaa tutustumisen aiheeseen:

http://www.helsinki.fi/~ihanski/

Ja lisäähän löytää, toistaiseksi kylläkin aika vähän, googlettamalla.

Jos tämä juttu kiinnostaa.

Sen verran tässä muutama vuosi takaperin tutustuin aiheeseen, että Ilkka Hanski on todennut tutkimuksissaan, että lajilla on minimipopulaatiotaso, jonka jälkeen lajia ei enää pelasta mikään. Eli kun yksilömäärä putoaa riittävän alas, on laji mennyttä kalua. Toinen asia, minkä Ilkka Hanski on todennut on se, että eristetyllä alueella laji on erittäin haavoittuvainen. Ekologiset käytävätkään eivät riitä turvaamaan lajin (lajien) tulevaisuutta. Eli luonnon pirstoutuminen on suuri tekijä lajien taantumisessa.

Myös tuo, minkä otit esiin Rape, eli geneettisen perimän diversiteetin kapenema (joka on ominainen esimerkiksi juuri gebardeille) on eräs metapopulaatiobiologian tutkimuksen sisällöistä.

Suomesta löydetään heti esimerkki geneettisen perimän kapeutumisesta: talousmetsät.


Tällaisen kirjan Hanski on kirjoittanut:

Viestejä saarilta. Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee? (Gaudeamus, 2007) ISBN 978-952-495-026-8

(Mainittakoon, että tuolla alkuviestissäni oleva teksti on kirjoitettu alkuvuodesta Luonnonsuojelija-lehdessä olleen Ilkka Hanskin haastattelun pohjalta. Mitään Hanskin toteamaa faktaa muuttamatta, vain kirjoitukseni tyyli on omaa käsialaani. Jokainen päätelköön, itse  – ja tutkikoon – sen, että pitääkö Hanskin jutut paikkansa.)

Tässä Hanskin toinen kirja:
Kutistuva maailma. Elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. (Gaudeamus, 2007) ISBN 978-952-495-000-8

Ei noista muiden puheista kannata välittää.

Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä