Kuudes sukupuuttoaalto

[THL tiedottaa]

Niin kato Rape, postman alko miettii ihan tosissaan.

[AveLazio]

Paljon on asioita idästä meille tullut. Enimmäkseen pahoja. Nyt Vennää ( ) on valtiona vielä niin heikko, ettei pysty Suomelle isottelemaan. Kun saadaan noi voimalatkin. Siihen mennessä, kun Venäjä ( ) vahvistuu, onkin oltava jo Natossa. Nythän Suomi viel sais asevoimin Karjalan takaisin, kun Idän Veljien ( ) armeija on rappiolla, mikä on tietysti ikävää - ei päästä ihan hetkeen kokemaan talvi- ja jatkosodan hurmaa... .
Mutta voi on voita vaikka sillä ryssän ( ) paistas.

[THL tiedottaa]

Ave yrittää tossa rovosoira.

Hyvä yritys, mutta laiha on tulos.
Kutens tiärät, tällä palstalla on kirjottajina sellaset sotakonkarit ja -sankarit, jokka ei piänestä hätkähdä.

[rapevainaa]

.
Ei ave mitään rovosoi. Tyhmä se vaan on. Kattois kuuklesta. Ei noita tietoja ite tarvíi keksiä, ne on olemassa jos vähänkin vaivautuu.
tyhmistä ei saa väittelemällä voittoa.

[AveLazio]

No väittele Rape kokeeks jonkun tyhmän kans. Fiksuista et koskaan saa ees työvoittoa tolla tietämättömyyden tasollas. Accept it, poor man...

[rapevainaa]

.
Katotaa ny. Ens mä naureskelen sun jutuille jonkun päivän.

[THL tiedottaa]

Palataanpa asiaan.

Ilkka Hanski kirjoittaa:

"10 000 vuotta sitten maanviljelyn keksinyt ihminen on maapallolla tätä nykyä samanveroinen voimatekijä kuin keskikokoinen meteoriitti."

Tuolla jo aiemmin mainitsin, että asteroidi (eräänlainen meteoriitti) aiheutti n. 65 miljoonaa vuotta sitten valtaisen tuhon, lajien sukupuuttoaallon.

Eli kansainvälisesti arvostettu ekologi Ilkka Hanski on sitä mieltä, että me ihmiset olemme nyt aiheuttamassa tuohon viidenteen sukupuuttoaaltoon verrattavissa olevan tuhon.

"Muutos ei ehkä ole aivan yhtä nopea kuin heti meteoriitin törmättyä maahan 65 miljoonaa vuotta sitten, mutta ei paljon hitaampikaan, ja muutos on jo käynnissä."

"... aikaa sopeutumiseen on yhtä vähän kuin dinosauruksilla oli sen päivän jälkeen, kun meteoriitti oli törmännyt maapalloon."

"Jos ihmiskunta ei ymmärrä ryhtyä nopeasti merkittäviin toimiin, ilmastonmuutos ei asetu aloilleen vuonna 2050 vaan jatkaa samaa rataa, joidenkin tutkijoiden ukaan kohti kierrettä, jonka lopputulosta on niin ikävä ajatella, että lienee syytä jättää se tässäkin tekemättä."

"Loppupäätelmä Chris Thomasin ja kumppaneiden tutkimuksesta on joka tapauksessa tämä: hyvin suuri osa maapallon lajistosta, ehkä noin puolet, kuolee sukupuuttoon seuraavan 100–200 vuoden aikana."

"Eikä tässä kaikki – ilmastonmuutos on vain yksi niistä maailmanlaajuisista ympäristönmuutoksista, jotka aivan varmasti tuntuvat lastenlastemme elämässä."

(Otteet kirjasta Ilkka Hanski: Viestejä saarilta, julkaistu vuonna 2007.)


Mihin tutkimuksiin Ilkka Hanski ja Chris Thomas perustavat nuo madonluvut?

He ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta siitä, miten lajit selviytyvät rajatulla alueella tapahtuvista muutoksista. He ovat tulleet tutkimuksissaan sellaisiin tuloksiin, että laji häviää väistämättä, kun sen populaation yksilömäärä on saavuttanut vähenemisessään tietyn minimimäärän. Sen jälkeen ei enää ole apua mistään palauttamisyrityksistä.

"Englantilaisten tutkijoiden selvityksen mukaan jo tapahtuneen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta päiväperhoslajisto on siirtynyt Englannista ja Skotlannista kohti pohjoista, mutta yleensä sinne ovat siirtyneet vain ne lajit, jotka ovat niin sanottuja yleislajeja eli jotka eivät kovin tarkkoja elinpaikkavaatimuksissaan. Sen sijaan ekologialtaan erikoistuneempien lajien kannat ovat lähes poikkeuksetta taantuneet, eivätkä nämä lajit ole levinneet kohti pohjoista. ... on pelättävissä, että ilmaston lämmetessä monien eteläisten metsälajien kannat hiipuvat Etelä-Suomessa eivätkä ne onnistu siirtymään pohjoisemmaksi, niin vähäisiä ja niin harvassa ovat luonnontilaisen metsän rippeet Etelä-Suomessa."

Esimerkkinä tuosta ilmiöstä voisin mainita kuukkelin ja riekon, jotka ovat omilta havaintoalueiltani eteläisestä Suomesta hävinneet jo tyystin. Muutamassa vuosikymmenessä. Kuukkelin häviminen on pääosin seurausta lajille soveltuvien metsien hävittämisestä. Riekko puolestaan on kärsinyt kuukkelia enemmän ilmaston lämpenemisestä. Kadoksiin joutuneisiin lajeihin on luettava myös vielä kuusikymmentäluvulla jokavuotinen tuttavuus kehrääjä. Taantuneita ja uhanalaisia lajeja on tukuttain: kaakkuri, käenpiika, aiemmin hyvin yleinen kottarainen, selkälokki jne. Eritoten soiden hävittäminen on ollut kohtalokasta useille lintulajeille. Heh, esimerkiksi kurjet ovat joutuneet siirtymään pesimään lähelle ihmisten nurkkia. Näin ollen jotkut kuvittelevat, että kurkien määrä olisi lisääntynyt.

Jotkut lajit ovat siirtyneet näinä vuosikymmeninä pesimään etelästä pohjoisen suuntaan jopa satoja kilometrejä. Härkälintu ja kumisevalla bassoäänellään soiva kaulushaikara ovat tästä elinpiirinsä laajentamisestaan esimerkkejä. Aiemmin piti mennä kodistani lounaan suuntaan tavatakseen kyseisiä lintuja, nyt niitä löytyy jo helposti myös pohjoiselta alueelta.

Lajien kannat vaihtelevat suuresti jopa vuosittain. Näin ollen tarvitaan vuosikymmenten seuranta-aika, ennen kuin voidaan varmaksi todeta, mihin suuntaan kunkin lajin yksilömäärä on kehittymässä. Tällä erää myyräkannan romahdettua pöllöt ovat vaikeuksissa ja niiden pesintä jää normaalista huomattavasti heikommaksi.

[karpalo]

Myös näinkin päin !

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010042311531367_ul.shtml

Suomalaisopiskelija löysi uuden eläinlajin
Perjantai 23.4.2010 klo 15.17
Åbo Akademin biologianopiskelija löysi uuden varaanilajin.



HARVINAISUUS Varaanilajia esiintyy ainoastaan Sananan syrjäisellä saarella Molukkien luoteisosassa. (VALTER WEIJOLA)

LISKO Valter Weijola löysi uuden varaanilajin, joka sai nimekseen Varanus obor. (SAMUEL SWEET)

PUNANAAMA Uuden varaanin väritys on ainutlaatuinen. (VALTER WEIJOLA)Åbo Akademin ja Yhdysvaltain Kalifornian yliopiston tutkijat tiedottivat perjantaina uuden varaanilajin löytymisestä Itä-Indonesiassa. Varaanin löysi Åbo Akademin biologianopiskelija Valter Weijola pro gradu -tutkimuksessaan keväällä 2009.

Nyt vasta löytyi ja taas pian häviää Niinhän meille muutoin kaikille muillekin käy., ainakin ajan kanssa., mutta minkä ajan.

Ilkka Hanski on Calculaattoristaan saanut tuollaiset vuosiluvut., onko se puhdasta tietoa vai arvailua., ja kuka voi tietää kaiken etukäteen., voimatta ottaa huomioon edessä olevia tekijöitä jotka myös voivat vaikuttaa asioihin.

näin ollen homma saattaa mennää arvailun puolelle., ja JOS-sanalla on melkoisesti käyttöä.

[THL tiedottaa]

Niin, olen tämän ilmiön havainnut ennenkin.

Tulevaisuuteen suunnattuja ennusteita on (joillakin) mahdotonta erottaa jo tapahtuneen raportoinnista.

Se on niin mukava sekoittaa asioita mielin määrin.   

[Bongaaja]

puuttumatta siihen sukupuutto-ongelmaan

– Heh, tai jättää tekemättä. Liian innokas hoitaminen köyhdyttää. Esimerkiksi pihapiiriin voi jättää edes pienen pläntin aivan luonnontilaiseksi, rehottamaan. Tämä ei paljon vaadi.

– Eli ruohonleikkurit tallinparvelle riviin.

Leikkaamme nurmikkoa viikottain. Ihan tyhmää ajankulua ja energianhaaskaa. Yhtä hyvin voisi laittaa apilaa koko pihan. Tai joku muu matala viljelykasvi. Kylvämme heinää, joka sitten leikataan kyhyeksi.