Raamatun henkilö tai henkilöt jotka ovat vaikutttaneet elämäsi kulkuun?

[Muisto Keijo Kullervo]

Minusta oppimisessa on eräs varteen otettava huomio ainakin kohdaltani katsoen...

Oppiminen on ja tapahtuu parhaiten kun voi entisen oppimansa päälle ja sisään soveltaa uutta...

Jos taas joutuu oppimaan täysin uutta ja aivan eri näkö-kulmasta  - on se aika työlästä...

Oppimisen rakenteessa - rakennuksessa - on huomioitava - että kivijalka on hyvin opituissa alkeissa...Esimerkiksi yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskun selkeässä ymmärtämisessä...

Tai vastaavasti jotain muuta aivan alkeista opittavaa...

Kun alkeet sujuvat, on helppo lisätä rakennelmaan ensimmäinen, toinen, kolmas jne. kerros jotka niveltyvät ko. perustaan saumattomasti... Pikkuhiljaa voi jos tarve niin vaatii, rakentaa sivurakennelmia eli rönsyjä esimekiksi vieraan kielen opettelua, mutta perusratkaisuun ne kaikki tukeutuvat..

Itse harhailin aikoinaan kuin pimeässä... Onneksi näkyi valoa sen verran, että näin, mihin olin kulkemassa... Yhden 'kansankynttilän' valo voi säteillä kuin kynttilän liekki Europan - Jupiterin kuun - pinnalla ja jos on tarpeeksi hyvä teleskooppi (Hubble), senkin valo näkyy maan tasolta katsottaessa.

Itse puntaroin Jeesuksen sanoja, tilanteita missä ne sanottiin... Raamattu oli minun kivijalkani todellisuuteen... Jopa niin, että mielessäni kuuntelin Pyhän Jeesuksen sanoja ja otin niistä oppini... Joku sanoisi, että tein 'sinunkaupat' itseni kanssa, joku toinen, että opin tuntemaan sisimpäni... Ehkä noin, mutta henkistä voimaa niistä pohdiskeluista sain ja ne ovat kantaneet aivan näihin päiviin saakka.

Ystävällisesti...
K.K.

[Muisto Keijo Kullervo]

Etkö Sinäkin lukijani ota 'päivän lehdestä' luettavaksesi vain sen joka Sinua kiinnostaa ja on aktuelli?

Ainakin minä niin teen...

Samoin opettelin Pyhän Jeesuksen sanomiset lähes ulkoa, koska katsoin, että niissä on Raamatun ydin olemassa. Jopa niin, että suorastaan seurustelin Pyhän Jeesuksen persoonan kanssa tehdessäni tutkielmaani... Niistä ajoista on kauan ja nykyään kirjoitan Voimalla jonka olen saanut niistä keskusteluista...
Muuten elän ihan tavallista elämää, kuten miljoonat kanssaveljeni ja sisareni...

Helvetistä puheenollen:

Taivas ja helvetti on mielestäni mielentiloja jonka ovat saaneet aikaan radikaalit... Silloin kun ollaan yhtä mieltä, ollaan onnellisia - lähes taivaassa, mutta kun ollaan erimielisiä ollaan helvetissä...
Taivas maan päälle muodostuu yksittäisistä onnellisuuksista ja erimielisyydet sen karkoittavat... Helvetti on sotaa, vainoa, myrskyjä, tuhoa ja myrkyllisiä ajatuksia. Onneksi ne ovat ohimeneviä ja Luojan Aurinko valaisee lopulta kaiken?

Silti yksi 'kynttilänliekki' voi valaista koko Euroopan ja Maailman jos on taitoa katsella sitä tarpeeksi tarkasti ja antaumuksella...

K.K.   

[Eugen]

.

[LexA]

Sen enenmpää menemättä keskusteluun raamatunkäännöksistä, onko tullut mieleen että raamattu on usean ihmisen kirjoittama? Eri ihmiset ovat voineet käyttää erilaista kieltä, ja erilaisia ilmaisuja asioista, niinkin pitkälti että on syntynyt mahdollisuuksia arvailulle kuten Lumoojan viestit tässä.

Mielestäni raamattua ei ole koskaan tarkoitettu kirjaimellisesti luettavaksi... Eikä pitäisi ollakaan. Pilkunviilaaminen johtaa vain ääri-ilmiöihin.

[Muisto Keijo Kullervo]

Minulle 'usko(nto)' on vain sitä mitä korvieni väliin mahtuu... Ilmeisesti useille muillekin on noin?

Itse teen kuten tiedettä seuratessani uskonnon ja uskon suhteenkin teen.. . Uskon ja ymmärrän mitä ymmärrän - kaikki muu on minulle hebreaa kirjaimellisesti...

Olen myös ottanut kannan, että Luoja tiesi tehdessään Ihmisen/ihmiset, että ne  tarvitsevat viisastuakseen ryhmiä, tukiryhmiä, tiimejä ja poliittisia puolueohjemia... Ja niitä kaikkiahan meillä On!

Niin... Ja tietysti tarvitsemme nettiköörin joka pohtii usein syntyjä syviä.. Usein ihan mahdottoman totisesti, mutta yrittänyttä ei laiteta (oli -70 luvulla erään 'Jaska Jokusen' vihkosen nimi) ja tuo lause sopii näihin kuvioihin ihan mallikkaasti. "Jos ei mitään yritä, ei mitään tapahdukaan."

Olen jossakin nähnyt piirrossarjan jossa apinasta kehityksen kautta  muotoutuu nörtti joka tiiraa kuvaruutuun... Sopii ainakin minun henkilöhistoriaani ihan hyvin = lapsesta aikuiseksi/ ja kauan eläneeksi sellaiseksi?

Tuon prossessin aikan kehityin mitä kehityin ja lienen vaikuttanut lasteni kehitykseenkin jotenkin? He taas omien lapsiensa kehitykseen ja tulevaisuudessa lapsenlapset taas omille lapsilleen...

Aikoinaan, kun kirjoitin automaattikirjoituksella, tuli sieltä seuraava lause:

"Kaikkein tärkeintä on, että voit viedä lastesi tajuntaan tiedon minusta." Oli silloin kysymyksessä Joulupukki, lentävä spegettihirviö, Jeesus, Jumala tai Pyhä Henki, ne sanat olen painanut mieleeni pysyvästi...

Ei ole niin, että 'lähimmäinen' on vieressä kävelevä toinen ihminen, vaan jokaisessa vaikuttava 'Minä' on lähintä.

JK: Muistuu mieleen tarina ihmisestä joka rukoili Herraansa ja sanoi:
- Lupasit olla vierelläni joka hetki, mutta kun katson taaksepäin elämääni, en näe useinkaan kuin yhdet jalanjäljet?
Luoja vastasi:
- Silloin kun näit vain yhdet jalanjäljet, 'minä' kannoin Sinua?

Yllä elämästä kyllänsä saaneen ihmisen kokemaa...

K.K.

[Canardian]

Luoja vastasi:
- Silloin kun näit vain yhdet jalanjäljet, 'sinä' kannoit Minua.

[Muisto Keijo Kullervo]

Luoja vastasi:
- Silloin kun näit vain yhdet jalanjäljet, 'sinä' kannoit Minua.

Voihan tuon noinkin tajuta - hyvällä mielikuvituksella varustettuna?

Itse olen ottanut kannan, että kun yksilön 'minä' on kasvanut oikeisiin mittoihin, on yksilö aikuinen ja kantaa koko elämänhistoriaansa mukanaan...

Pienenä lapsena usein perheen isä kantoi lastaan sylissään ja lapsi samastui isään ja saattoi sanoa:
-Sinä iskä kannat minua, eikä taaksemme jää kuin yhdet jäljet?

Aikuisena yksilön 'minä' on kasvanut oikeisiin mittoihin ja 'minä' ottaa vastuun tekemisistään ja tietää, että taivaan Isän jalat ovat 'minun jalkojani' samastumisen kautta...

Näin olen nähnyt - näin olen ajatellut...

Keijo Kinnunen
Lappeenranta

[karpalo]

Aikuisena yksilönä 'minä' on kasvanut oikeisiin mittoihin ja 'minä' ottaa vastuun tekemisistään
Keijo Kinnunen
Lappeenranta

Puuttumatta mitenkään Lumoojan ehdotukseen lukaista erilaisia raamattuja ja niiden Hebreankielisiä käännöksiä, vaikka Guuglaamalla saa jos minkälaista uskontotietoutta., niin tuohon K.K: niin kauniiseen ja kypsään viisaan ajatukseen kyllä täytyy vastata näin:

Kyllä tämän päivän Nuori aikuinen monta kertaa olettaa päivänselvästi, että jos vanhemmat ei hoida lapsukaisen Ekonomiaa kuntoon., niin se on Yhteiskunnan ja Veronmaksajien ehdoton Ykköstehtävä.

´minä´ on sillä tuulella, että ´minä´ murjottaa, jos tilille ei kolahda vastikkeetonta paperirahaa.,tarttis saara asunto, auto ja lähtee Etelän reissulle.? Mut ei oo rahnaa?

[Bongaaja]

Kai ne entisajan ihmiset jotain tiesi kun ne niitä kirjojaan kriipusteli. Ja joskus se päähahmokin on melkein yhtenäinen kuva. Joskus taas kuin muualta napattua.

[Muisto Keijo Kullervo]

"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."

Yllä ensimmäinen käsky "Kymmenestä käskystä".

'Käsi ylös niiltä jotka eivät ole yksikön ensimmäisen persoonan mukaan 'minuja'?
Ainoa ongelma asiassa on se, että kaikki eivät kunniota sisäistä olemustaan 'minuna'...

Heidän ilona on 'sinutella' yksikön ensimmäistä persoonaa ja siitähän helposti syntyy dialogiaa...

Itsekin koin saman tilanteen nuorempana... Vanhemmaksi tultuani, opin, että on hyvä 'sinutella' yliminää - Sigmund Froid - mutta äkkinänsä on tehtävä ratkaisuja, jolloin on toimittava kokonaisvaltaisesti ja usein hyvällä tuloksella...

Kun kasvaa aikuiseksi mieleltään, on omien kokemisiensa summa ja myös joissakin tapauksissa erotus?

Yllä haluan tuoda julki sen, että koko elämän oleva koulutusjakso opettaa nöyräksi ja tietää olevansa hyvissä käsissä - Luojansa kanssa yhtä... Koko maailmankaikkeuden kanssa yhtä ja kuitenkin erillinen ihmisyksilö... Ihminen joka on kokemustensa valossa tietoinen, tajuava, eteenpäinkatsova ja harvoin ja harkitusti myös taakseen vilkuileva Olento.

Jokainen on yksilö, oma Jumalansa, mutta kollektiivisena olentona yhtä koko Ihmisenä olemisen kanssa...

Taidatko tuon paremmin sanoa?

Kyselee...

Keijo Kinnunen
Lappeenranta