Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Juulin Ikioma

Aloittaja juuli, 13.08.12 - klo:17:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 12 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juuli Hukkaskukka

#900



NOIDAKKO

Vahingossa minä sen löysin.
Se oli pikkusiskon vanha satukirja.
Noidakko.
Sillä oli pikkusiskon antama kumma   nimi
Se oli Noidakko.

Kun äiti kysyi miksi noin outo nimi
Sisko vastasi ettei se mikään kumma ollut
olihan veikallakin kumma kirja,  Viidakko.
Sanoi vielä että se vasta kumma oli
ei siellä villissä metsässä
varmastikaan mitään dakkoa ollut.
Sen oli kuulemma veikka keksinyt.
Ne dakot.
.
Pikkusiskon kirjassa oli sentään noidat.
Niitä ei ollut kukaan keksinyt
ne olivat oikeasti olemassa.
Sanoi mummo.

Se oli  huolella kääritty ruskeaan paperiin.
Laitettu mummon piirongin
ylimmän laatikon pohjapaperin alle.
Siellä se oli löytäjäänsä odottanut
jo kymmeniä vuosia
Mummo huolella säilyttänyt.
Kenties oli papalta salaa lukenut
ettei pappa naureskele.

Nyt sen löysin minä
enkä minä lukenut salaa.
Minä luin illalla sängyssä.
Yöllä unessa vilisti kaikki
Noidakon maan noita-akat
menninkäiset, peikot, tontut.
Keijukaiset, maahiset.

Mtään ei ne pahaa tehneet.
Ei  yhtään tippaa sattunut.

Aamulla minä hymyilin.



Juuli2015
reino & aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka

#901



MUMMOLAN IKKUNA

Se oli mummolan ikkuna.
Minä sen hyvin muistan.
Minä muistan ruusukuviot verhoissa
ruusukuviot kahvikupeissa.
harmaantuneen ikkunalaudan.
hajuhernepenkin ikkunan alla.
Tuuli heilutti ruusuverhoja

Tulvi ikkunasta kesätuoksu
mansikka, vastaniitetty heinä,
rantasaunan vihtatuoksu.
Kaiken yllä kahvi ruusukupeissa.

Mummo joi kahvia ikkunan äärellä
sanoi:

" Se o ny sitte kesä. "





Juuli2015
reino & aino hukkanen

karpalo

Voisitko muutta Hattusi ?

Laita vaikka joku tämäntyyppinen.


karpalo

Taikka tämmöinen:


karpalo

Kas tossa sulle hatun mallia:



Juuli Hukkaskukka

#905



MUISTO

Kuljin kärrytietä aamuvarhain
olin hiljaa vuoteesta noussut
jottet sinä heräisi.
Linnut sirkuttivat,
räkätti torui.
Heinäsirkka soitteli vaikka oli pilvinen taivas.

Olin huomannut ne jo eilen.
Minä muistin.

Poimin vihreät kukat kasteiselta ojanpientareelta.
Hennot kukat varoen kotiin kannoin.
Peipon ihmetellessä.
Hiljaa maljakkoon yöpöydällesi asettelin.
Sinä herärsit sanoit katsoen kummeksuen
.. . olet poiminut vesiheiniä.
Muistit.
Jatkoit :

"Nehän ovat morsiuskimppuni ruusujen säestäjien,
aatelisten,  vihreiden harsokukkkien pikkuserkkuja.
Silloin vuosikymmeniä sitten.
Sinä muistit."

Sinä hymyilit.




Juuli2015
reino & aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka

#906



VEDEN PIIKAISET

Vedenpiikaiset,  pikkaraiset
punahilkat
hiljaa päällä tyynen veen
iltaa ottelee.

Päivän kisailleet
kera sudenkorennon
laineilla  laulavilla
kuin höyhen keinuneet.

Illan aurinko
vielä piilossa
varjossa  sinipilvien.
Kun suuri maalari
levittää värin purppuran
mi taivaan kattaa käy
nukkumaan vedenpiikaiset.

Himertyy valo auringon
sudenkorento
kaislanvarrelle
yöksi piiloutuu.

Luonto himmenee
nukkuu vedenpiikaiset.



Juuli2015
reino & aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka

#907



SINIHYMYISET LUUMUT

Olit kattanut ne verannan pöydälle
ne heti aamulla huomasin.
Olit varkain lähtenyt hedelmätarhaan
vain tuodaksesi minulle ensimmäiset luumut .
Miten vaikea oli sinun liikkua  hiekkakäytäviä
pyörätuoleinesi 
kun minä en ollut auttamassa.
Minä nukuin.

Aurinko katseli ihmetellen,
peippo viritti laulun
perhosetkin herälivät
sinipilvet sinua katselivat
kastepisarat  enemmän kimaltelivat
kun sinä niihin katsoit.
Koko  hedelmätarha hymyili sinulle.

Kiitos , armaani.




Juuli2015
reino & aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka




SININEN TUULIMYLLY

Se oli sinisten tuulien maa.
Kaukana syvien ulapoiden , vaahtovien laineiden
korkeiden vuorien takana.
Siellä oli sininen tuulimylly.
Kauniiden kukkien, vihreän sammaleen laaksossa.
Se  odotti sinistä tuulta.

Se oli rakennettu keijujen, maahisten aikaan
kun niitä vielä oli satoja vuosia sitten.
Oli jauhettu keijujen viljaa
ruusujen terälehtiä, mesiangervoa.
Maahisten puurojauhoja
kultapiiskua ja ohdaketta.
Ne olivat kadonneet, keijut ja maahiset
ihmiset sanoivat ettei niitä ole olemassa.

Kerran ne palaisivat
palaisi sininen tuuli.

Sen kuiskasi sininen orvokki.

Sininen tuulimylly odotti.





Juuli2015
reino & aino hukkanen

karpalo

 

Sininen Giniviina

Jäänkylmä sininen viina täytti koko maan.
Hyisevän tuimana se täytti mielen, kielen
Se oli kaikkien juomien sivallus sinne suuntaan
Se oli sininen Gin, maailman sinisin Gin

Sillä sinistyneellä Ginillä oli oikeutuksensa
Sininen Gin sai upporikkaat haltioihinsa
Sininen Gin sai köyhät tuntemaan itsensä rikkaiksi
Sininen Gin tuotti kauppiallle kuukaudessa vuoden tulot

Sellainen epeli oli Sininen Gin-puteli
Sellaisella Gin-putelilla sai naisen kuin naisen
Sellainen Gin-puteli takasi kaveruuden
Sellainen Gin-puteli oli joskus täystakuu,

Takuu ihan mihin vain kissanristiäisiin.
Sellaisella Gin-pullolla on tänä päivänäkin vastaanottajansa.

karpalo anno domini 2015