Lainaus käyttäjältä: se - 29.07.09 - klo:18:33
.
Joo.
JukriS esittää ihan höpöjä Einsteinin suhteellisuusteoriasta.
Jotain omia päänsisäisiä höyryjään.

Siitähän tässä on kyse, ei siitä, miten fysiikka on kehittymässä eteenpäin.

Meillä on niin paljon itseoppineita fyysikoita että voisi ottaa harkintaan oman "Tiedon valo" -osion näille kirjoituksille.

Lainaus käyttäjältä: se - 29.07.09 - klo:18:33Joo.
JukriS esittää ihan höpöjä Einsteinin suhteellisuusteoriasta.
Jotain omia päänsisäisiä höyryjään.

Siitähän tässä on kyse, ei siitä, miten fysiikka on kehittymässä eteenpäin.

Onhan tuota Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa yritetty kaataa monin voimin, vaan ei ole onnistuttu. Kaikki, mikä on kokeelliseti onnistuttu testaamaan, on pitänyt paikkansa.

Einsteinin ja Hawkingin teorioiden omaksuminen vaatii fyysikon avaraa mieltä ... me kun elämme arkipäivässä havaintojen  perusteella, on vaikea käsittää esimerkiksi singulariteetti - ajankäsityksemme perustuu liikkeeseen ja olemme helposti tämän käsityksen vankeja.

Hyviä pointteja edellä. Mutta Einstein pelasi vain ekan puoliajan. Suhteellisuusteorian perustalle on rakennettu nykyinen fysiikka, super string theory. Eikä sekään kanna pelin loppuun asti.

Jännää miten siirryin kumoamaan suhteellisuusteoriaa, yrittämällä keksiä siitä jonkun sisäisen ristiriidan, heti sen jälkeen kun olin oivaltanut että aika etenee koko ajan nopeammin ja nopeammin.

Tämähän on faktaa itse Einsteininkin mukaan, koska juuri Einstein esitti että mitän massiivisempi ja tiheämpi keskittymä energiaa, sitä hitaampi aika. ja kun alkukeskittymä todellakin oli huiman massiivinen ja tiheä, niin silloinhan aika todellakin eteni aluksi erittäinkin hitaasti ja on nopeutunut sitä mukaa kun energia on muuttunut vähemmän tiheäksi energiaksi. Tästä taas seuraa se ettei tilan ole tarvinnut laajentua tai muuttua missään vaiheessa, koska vanha valo lähti aikoinaan valmiiksi punasiirtyneenä.


Otetaampa toinen teoreettinen esimerkki jota tämän päivän aikana kehittelin.


Pistetään avaruuteen iso kello joka on tiettyyn suuntaan avaruudessa. Kellosta lähtee liikkeelle koko ajan infoa tiettyyn suuntaan jonka avulla kellon voi nähdä.

Miljardin vuoden päästä kellosta pois päin miljardin valovuoden päässä on tyyppi joka on kiihdyttänyt vauhtinsa lähes valonnopeuteen ja alkaa kohtaamaan tätä infoa jota hän nyt havainnoi superextrajättimega kaukoputkellaan ja havaitsee miten kellon viisarit kiertävät kellossa totuttuun tapaan.

Tyypin aikaa kuluu miljardin valovuoden matkaan vaikkapa vain yksi vuosi.

Koko miljardin valovuoden matkan ajan tyyppi saa infoa joka on lähtenyt kellosta viimeisen kahden miljardin vuoden aikana ja lopulta tyyppi hidastaa vauhtiaan ja pysähtyy kellon eteen.

Hän on siis saanut kaiken sen infon mitä kellosta on säteillyt häntä kohti viimeisen kahden miljardin vuoden aikana.

eteneekö kellon vieressä olevien aika aluksessa olijan mukaan hitaammin vai nopeammin?

missä vaiheessa kellon viisarit liikkuvat nopeammin kuin aluksen kellon viisarit?

vai liikkuuko kellon viisarit mukamas koko ajan hitaammin kuin aluksen kellon viisarit?

Katso :

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksosparadoksi

Tämä aikadilataatio on kokeellisesti havaittu lyhytikäisten alkeishiukkasten tullessa suurella nopeudella maan ilmakehään - ne "elävät" pidempään maan kellon mukaan kuin niiden elinaika olisi laboratorio-olosuhteissa.

Tunnet varmaan käsitteen pakonopeus mustissa aukoissa pakonopeus on valtavan massan takia suurempi kuin valonnopeus ja siksi edes valo [tai muu smg. säteily] ei pääse pakenemaan ... nk. Schwarzschildin sädettä suuremmilla etäisyyksillä valo [tai yleisemmin smg-säteily] pääsee pakenemaan ja tuota sädettä kutsutaan myös tapahtumahorisontiksi, jonka sisäpuolelta ei voida saada näkyiin mitään.

Tiedän - suhteellisuusteoria, lisukkeineen, on erittäin hankala ymmärtää, mikäli asiat ajattelee kovin konkreettisesti - "Hyvin suurissa" on kosmologia suhteellisuusteorioineen ja "hyvin pienissä" kvanttimekaniikka. Meille, kertaluokkaa metri, maailmassa eläville nämä asiat saattavat tuntua suurimmalle osalle mystiikalta, mitä ne eivät kuitenkaan ole.

Lyhyempi tieteellinen koe

Tehtävän pituus on 2000 vuotta ja yksi päivä. Keloa lähestyvän koe alkaa tuhat vuotta myöhemmin kuin kellon vieressä olevien koe. Kokeen aloituspäivänä kelloa lähestyvä havaitsija on tuhannen valovuoden päässä ja lähestyy kelloa lähes valonnopeudella, jolloin hänen aikaansa kuluu tuhannen valovuoden pituiseen matkaan vain yksi päivä. Tuhat vuotta aikaisemmin kellon vieressä olevat havaitsijat ovat aloittaneen oman osuutensa kokeesta ja ovat räjäytelleet ilotulitusraketteja ja avanneet shamppanjapulloja ja tästä merkistä he aloittivat laskemaan kuinka monta kertaa kellon viisarit kiertävät kellotaulun.

Kun molemmat havaitsijat, sekä kellon vieressä olevat, että kelloa lähestyvät saavat kellosta säteilevän infon kokeen aikana, niin eikös molemmat laske kellon viisareiden kiertävän yhtä monta kertaa kellotaulun?

Jos näin, niin missä vaiheessa kelloa lähestyvän mielestä kellon vieressä olevien aika etenee hitaammin kuin hänen aikansa?

Luulisi että kelloa lähestyvän mielestä kellon vieressä olevien aika etenee koko ajan mielettömän nopeasti, koska hän saa kellosta infoa 2000 vuoden edestä yhdessä päivässä? Joka tarkoittaa sitä että kellon lähettyvillä oleva Maapallo on kiertänyt Auringon 2000 kertaa hänen yhdessä päivässään, jolloin Maapallo olisi liikkunut yli fysiikan lakien sallimalla nopeudella?

Lainaus käyttäjältä: JukriS - 31.07.09 - klo:08:06Kun molemmat havaitsijat, sekä kellon vieressä olevat, että kelloa lähestyvät saavat kellosta säteilevän infon kokeen aikana, niin eikös molemmat laske kellon viisareiden kiertävän yhtä monta kertaa kellotaulun?

Jos näin, niin missä vaiheessa kelloa lähestyvän mielestä kellon vieressä olevien aika etenee hitaammin kuin hänen aikansa?

Maassa olevan tarkkailijan mielestä liikkuvan havaitsijan kello käy hitaammin ... maan suhteen liikkuvan mielestä taas maassaolevan kello käy nopeammin kuin hänen omansa. Lue se linkkaamani kaksosparadoksi.

"maan suhteen liikkuvan mielestä taas maassaolevan kello käy nopeammin kuin hänen omansa."

Aivan oikein. Maata lähestyvän milestä Maapallon aika etenee huimaa vauhtia eli Maapallo kiertää Auringon 2000 kertaa hänen yhdessä päivässään?

Suhteellisuusteorian mukaan jokaisen havaitsijan mukaan mikään kohde ei liiku hänen mielestään yli valonnopeudella?

Nyt Maapallo kuitenkin näyttää kiertävä Auringon 2000 kertaa yhdessä päivässä ja toisessa esimerkissä 2 miljardia kertaa yhdessä vuodessa?

Ei taida toimia tämä tällainen suhteellisuus?

kysymys kuuluu, eikö kukaan ole aikaisemmin pohtinut miten nopeasti edessä päin olevat kohteet näyttävät liikkuvan lähes valonnopeudella liikkuvan mielestä?

Olen lukenut monesta lähteestä miten voi matkustaa ajassa eteenpäin, liikkumalla lähes valonnopeudella, jolloin Maapallolla on elänyt kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia sukupolvia muutaman vuoden aikana, jolloin tällainen Maapalloa kohti liikkuvan havaitsijan pitäisi havaita Maapallon liikkuvan yli valonnopeudella Auringon ympäri koko ajan?

Missä juju?

juju on siinä että valo ei todellakaan koskaan liiku yli valonnopeudella suhteellisuusteorian mukaan. kaikki ovat yrittäneet keksiä esimerkin jossa valo liikkuisi yli valonnopeudella, mutta ei sellaista esimerkkiä ole.

Kuitenkin tämä valonnopeudella liikkuva informaatio tuo sellaista informaatiota esim. Maapallon liikkeestä että siitä on tulkittavissa Maapallon liikkuvan yli valonnopeudella, jolloin jossakin mättää ja pahasti, koska sen ei pitänyt olla mahdollista suhteellisuusteorian mukaan!

matka lyhenee.

Oletan ettäö suhteellisuusteorian mukaan Maapalloa lähestyvän mielestä matka on paljon lyhyempi, koska hän etenee yhdessä päivässä omasta mielestään vain lähes yhden valopäivän pituisen matkan?

Näin ollen Maapallo ja Aurinko ilmeisesti hänen mielestään näyttävät paljon pienemmiltä?

Jolloin Maapallon liikkuma Matka Auringon ympäri on hänen mielestään paljon lyhyempi?

Näinhän tätä voisi epätoivoisesti yrittää selittää, mutta tosiasia kuitenkin on että kokeessa mukana olevat tietävät kellojen liikkuvan sovitulla tavalla, jolloin Maapalloa lähestyvä voi laskea miten nopeasti aika etenee kellon lähellä olevien  mukaan?

Ps. Jos Aurinko näyttää hänen mielestään pienemmältä, niin miten pienempi Aurinko pitää pienemmän Maapallon, joka näyttää kiertävän Aurinkoa hurjalla vauhdilla, kiertoradallaan?

Voimmehan nimittäin lähestyä Maapalloa 2 miljardin valovuoden pituisen matkana, niin että meidän aikamme etenee vain yhden sekunnin?

havasitseeko Maapalloa lähestyvä Aurinkokunnan silloin atomin kokoisena tai jotain sinne päin?

Silloinhan me lähestymme onesimpleprinciple mallin mukaista tilannetta, jossa aine kasvaa kokoa koko ajan?

Kun Maapalloa lähestyvä havaitsija hidastaa vauhtiaan, hän huomaa miten Aurinkokunnan kohteet laajenevat eli räjähtävät isommiksi havaittavalla tavalla?