Suomalaisten juuret

[Esmerkix]

Lainasanojen äänneasu kertoo siitä, millä kaudella ne ovat suomen kieleen tulleet eli kontaktien ajankohdasta. Kiinnostavampia kuin lainasanat on vanha omaperäinen sanasto. Nykyään me kaikki kutsumme itseämme suomalaisiksi, mutta geneettisesti olemme varmasti sieltä sun täältä alun perin kotoisin. Sukututkimusta tehdessäni seurasin kiinnostuneena äidinäidin sukuhaaraa, joka näytti muuttaneen Etelä-Ruotsista Turkuun 1600-luvulla. 1800-luvun loppupuolella tuokin sukuhaara näyttää kokonaan suomenkielistyneen muutettuaan sisä-Suomeen. Oliko Etelä-Ruotsikaan alkuperäinen syntymäpaikka, vai oliko sekin välisatama matkalla jostakin pidemmältä Euroopasta?Geenit ja kieli ovat todella aivan eri juttu.

[risto]

Mielenkiintoinen on Tuohikotti kylän nimi Kouvolan pohjoisosassa.
Se on ilmeisti asutettu Savitaipaleelta aikoinaan läheltä Lappeenrantaa.

Suurin osa ihmettelee, että eikö oikea kirjoitusmuoto olisi Tuohikoti.


Mutta Lappeenrannassa ihmiset menevät "kottiin" tänäkin päivänä. "Nyt mie meen kottii".

Lantta sukunimeä esiintyy runsaasti sekä Tuohikotissa että Savitaipaleella. Matkaeroa on kait yli 50 km.

[AveLazio]

Hehe, huumoria tuli jaskalta. Mittee oekkee höpiset? Älä puhu asiasta, josta tiedä vittuakaan. Älä nyt amatööripohjalta ala häpäisemään itseäsi. Vai onko se kivaa sulle.

Sano yksikin asia, jossa olen ollut väärässä. Edes yksi. Yksi.

[AveLazio]

Kyl se Tuohikota viittaa asumuksiin, jotka oli ilmeisesti tehty puusta, ainakin verhottu tuohella. Siis semmoisia kotia. Harvinaisia!

[Esmerkix]

Kyllä me eletään edelleenkin kodissa...

[risto]

.
Jotkut elää ko'issa

[Tiistai]

Onko täällä epäselvyyttä kota-sanasta? Minun muisti löysi sen vuosikymmenien takaa melkein heti ja laitoin vielä googleen (sieltähän me kaikki kopioimme, ja jotkut ovat tehneet kokonaisia väitöskirjoja.. kuin äskettain virastaan luopunut Saksan Verteidigungsminister. Ei ollut montakaan riviä omaa tekstiä ja lopulta yliopisto perui koko väitöskijran hyväksymisen... = rönsy).

Sana kota on hyvin vanha asumusta tarkoittava sana, ja sillä on vastineet kaikissa suomen lähisukukielissä ja useimmissa etäsukukielissä. Suomen kirjakielessä kota on esiintynyt Agricolan ajoista lähtien.

Tuohikota oli sitten kai asumus, joka oli tiivistetty tuohella kuin tapeteilla, ettei vedä.

Onko näissä asioissa olemassa edes absoluuttista totuutta?

Toisekseen ei taida mennä montaa vuosisataa, kun valtaosa pienistä kielistä kuolee tai ainakin muuttuu kovasti. Maailma on kutistunut. Jossain Venäjällä on joku kieli, jota puhuu enää .. oliko se kaksi henkilöä ja toinen heistäkin taisi jo kuolla.

[Esmerkix]

.
Jotkut elää ko'issa

Ja aika monet elävät korissa ja vielä jotkut perihämäläiset elävät vieläkin jopa kolissa... tosin tuo ällän päälle puhuminen on todella harvinaistunut, kun sukupolvet ovat vaihtuneet.

[AveLazio]

Esmerkix ja Tiistai puhuvat asiaa. (Minne se höpsö jaska tai joku semmonen hävis..)

Kielemme on länsisiperialainen. Geneettisesti olemme kansana balttilais-germaaneja. Kieli ja sen puhujien heimo eivät aina kuulu yhteen.

Näin menee. Suomalaiset muuttuivat rodullisesti eurooppalaisiksi, kun Suomeen tuli isoja siirtolaisaaltoja pari tuhatta vuotta sitten.

Ja balteilta saimme myös kansamme ja kielemme nimen.

Onko sillä ressukka-jaskalla vielä jotain epäselvää tässä?

[risto]

.
Ave. Lues nyt sitä wikipediaa.

Genominlaajuiset tutkimuksetElokuussa 2008 kuva suomalaisten geneettisestä taustasta suhteessa muuhun Euroopan väestöön sai kuitenkin jälleen uusia piirteitä kun hollantilaisen Erasmuksen yliopiston tutkijaryhmä Manfred Kayserin johdolla havaitsi suomalaisten poikkeavan merkittävimmin muista tutkimuksen kohteena olleista eurooppalaisista väestöistä. Tutkimus ilmestyi tieteellisessä julkaisussa Current Biology (7.8.2008) ja siitä kertoi mm. New York Times 13.8.2008. Samansuuntaisia tuloksia suomalaisten eroista läntisen Euroopan väestöihin on saatu muissakin genominlaajuisessa tutkimuksessa; näitä on ilmestynyt oikeastaan vasta vuodesta 2008 lähtien, ja niitä pidetään luotettavimpina vertailuun otettavan suuren markkerimäärän (satojatuhansia) vuoksi. [19]

Vuonna 2008 julkaistu suomalaistutkimus paljasti suuria eroja itä- ja länsisuomalaisten perimässä. Tutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan geneettisesti enemmän kuin englantilaiset saksalaisista. Suurten eroavaisuuksien syynä pidetään eristymistä. Suomalaisten geneettiset juuret ovat tutkimuksen mukaan pääosin Keski-Euroopassa.[20] Itäsuomalaiset eivät kuitenkaan näytä olevan yhtään lähempänä venäläisiä kuin länsisuomalaiset, vaan päinvastoin: länsisuomalaisten FST-etäisyys sekä venäläisiin että ruotsalaisiin on noin 30, itäsuomalaisilla molempiin noin 70.[21]

Genominlaajuiset tutkimukset ovat osoittaneet, että FST-arvojen perusteella suomalaisten sisäinen variaatio on suurempaa kuin missään muussa Euroopan maassa. Suurin FST-etäisyys eri alueiden suomalaisten välillä on noin 60, kun suurin FST-etäisyys eri alueiden ruotsalaisten välillä on noin 25 ja esimerkiksi eri alueiden saksalaisten välillä vielä paljon pienempi. [22] [23] Keskinäiset FST-etäisyydet esimerkiksi saksalaisten, ranskalaisten ja unkarilaisten välillä ovat noin 10, ja samoin virolaisten, venäläisten ja puolalaisten välillä noin 10.[24] Eri puolilta maata kotoisin olevat suomalaiset saattavat siis olla nykytasolla geneettisesti kauempana toisistaan kuin eri puolilta Eurooppaa kotoisin olevat henkilöt; on tosin huomattava, että suomalaisten geenipohja on suuressa määrin yhteinen, joten nykytason geneettiset erot johtunevat geneettisestä ajautumisesta.[25] Suomalaisten lähimmät geneettiset sukulaiset ovat virolaiset (FST-etäisyys helsinkiläisiin 40, kuusamolaisiin 90) ja ruotsalaiset (FST-etäisyys helsinkiläisiin 50, kuusamolaisiin 100).



.