Suomalaisten juuret

[Patu]

Hittojako se sinulle kuuluu mihin minä kirjoitan.
Ja toisekseen, ethän sinä tiedä suomalaisten juurista mitään vaikka tänne kirjoitatkin. Keskity vain omien viestiesi sisältöön, sinä et ole täällä mikään sheriffi.

[AveLazio]

Minä olen täällä sheriffi. Sinä itkevä konna. Häpeäpä nyt jo...

[Jaska]

Älkääs padut nahistelko; solvaaminen on harrastus erikseen, mutta nahistelu on turhaa!

Niin, ne suomalaisten juure(kse)t...

Moni suomalainen on jo teettänyt ns. genominlaajuisen testin (esim. Family Finder tai Relative Finder). Harmi vain, etteivät testausfirmat juurikaan analysoi tuloksia, eli jos haluaa rahoilleen vastinetta, pitää itse ajattaa tuloksensa innokkaiden amatöörien väsäämissä ohjelmissa. Olen kasannut suomalaisten Magnus Ducatus Lituaniae Projectin* K=12 -ajosta tällaista:

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/K12.xps
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/K12.pdf

* Minä en millään tavoin ole itse projektin tai ohjelman takana tai mukana, mutta sen löytämät tekijät ovat osoittautuneet hyvin havainnollisiksi suomalaisten geenivaihtelun osalta, koska se keskittyy Pohjois-Eurooppaan. Olen vain kerännyt suomalaisten tuloksia taulukoiksi ja ryhmitellyt niitä.

[Esmerkix]

Otsikko ja siitä kertovat artikkelit herättivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia:

Kertovatko geenit jotakin suomalaisten juurista ja mitä ne kertovat? Mikä kansanosa suomen alueella asuvista on valittu edustamaan suomalaisuutta? Ruotsalaisuutta? Norjalaisuutta?

Mitä on eurooppalaisuus? Ovatko turkkilaiset eurooppalaisia?

Ovatko amerikkalaiset eurooppalaisia? Entä intiaanit, mistä heidän geeninsä ovat lähtöisin?
Mitä on venäläisyys? Tarkoitetaanko sillä nykyisen Venäjän valtion alueella asuvia kansoja vai sitä väestöä, joka on alueella aiemmin asunut tai asuu nyt?

Miten suomalaisia ja saamelaisia voidaan verrata ja puhua kansojen geneettisestä etäisyydestä toisiinsa nähden? Eivätkö kaikki Suomessa asuvat ole suomalaisia ja aivan erityisesti saamelaiset?

Miten pitkään korpikylään muuttaneiden pitää asua samalla paikkakunnalla eristyksissä, jotta väestöä voidaan kutsua isolaatiksi? Kaksi, kolme sukupolvea? Jos jokin väestöpopulaatio elää eristyksessä muusta väestöstä, eikö tällaisella väestöllä ole todella paljon lähisukulaisuudesta johtuvia perinnöllisiä sairauksia? Eikö siitä seuraa syntyvyyden väheneminen, kuolleisuuden lisääntyminen, siis sukupuutto? Miltä suunnalta he ovat korpikylään alun perin muuttaneet? Jos he ovat tulleet idästä, hehän ovat voineet alun perin olla vaikkapa samojedeja tai valkovenäläisiä tai turkkilaisia? Vankikarkureita? Karkoitettuja?

Mitä väestölle ja siis heidän geenistölleen tapahtui nälkävuosina, kun suomalaisten määrä tipahti jonnekin kahteen ja puoleensataan tuhanteen? Ketkä jäivät henkiin, ketkä kuolivat eli genen geenit jäivät jatkamaan sukua? Ruotsalaisten, suomalaisten, saamelaisten, venäläisten? Varmaankin hyväosaisten, mutta mistä he olivat pääosin lähtöisin? Miksi meillä on niin paljon yhteistä alkuperää olevaa sanastoa balttien kanssa, jos baltit vain poikkesivat hakemassa morsiamia Suomessa tai harjoittamassa muuta kauppaa?

"Näytteenantajat on valittu niin, että heidän isovanhempansa ovat kaikki samalta alueelta (esim. samasta maakunnasta). Tämä nappaa siis väestörakenteen ajalta ennen kaupungistumista ja suuria muuttoliikkeitä." Entä isovanhempien vanhemmat, mistä he ovat tulleet? Tai, ovatko juuri ne viralliset isovanhemmat biologisia isovanhempiamme? Virheen mahdollisuus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pienemmästä otoksesta on kysymys. Väestötutkimuksessa näytteitä pitää kerätä useilta tuhansilta, jotta sattuman vaikutus lopputulokseen ei olisi kovin suuri.

"Sen sijaan länsisuomalaiset ovat lähellä virolaisia, ruotsalaisia, puolalaisia ja venäläisiä. Itäsuomalaiset ovat kaukana kaikista paitsi länsisuomalaisista." Eli kaikki muistuttavat kaikkia: länsisuomalaiset ovat lähellä naapureitamme, itäsuomalaiset ovat lähellä länsisuomalsia eli kaikki ovat toistensa kaltaisia.

[AveLazio]

Nyt Esmerkix tykitti niin järeää postia, että jopa dosentinkin täytyy miettiä. Hyvä!

Jaskan ei kannatta ees yrittää, ressun.

[Jaska]

Otsikko ja siitä kertovat artikkelit herättivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia:

Kertovatko geenit jotakin suomalaisten juurista ja mitä ne kertovat? Mikä kansanosa suomen alueella asuvista on valittu edustamaan suomalaisuutta? Ruotsalaisuutta? Norjalaisuutta?

Suomalaisuuksia on erilaisia, riippuen mistä tasosta puhutaan: kansallisuus = etnos, kansalaisuus = valtion jäsenyys.

Mitä on eurooppalaisuus? Ovatko turkkilaiset eurooppalaisia?

Maantieteellisesti ovat osittain. Kulttuurisesti ja geneettisesti vähemmän.

Ovatko amerikkalaiset eurooppalaisia?

Maantieteellisesti eivät. Geneettisesti se riippuu amerikkalaisesta. Amerikan valkoinen väestö on tietysti eurooppalaista perua.

Entä intiaanit, mistä heidän geeninsä ovat lähtöisin?

Aasiasta. Isä- ja äitilinjojen perusteella paras ehdokas ovat Altain seudut Keski-Aasiassa. Kyse lienee siitä, että sitä eteläisempi Aasia on saanut paljon vieraita vaikutteita myöhemmin, joten heidän yhteytensä "paleointiaaneihin" on heikennyt.

Mitä on venäläisyys? Tarkoitetaanko sillä nykyisen Venäjän valtion alueella asuvia kansoja vai sitä väestöä, joka on alueella aiemmin asunut tai asuu nyt?

Kaikkea mahdollista; jokaisen tulee määritellä käyttämänsä nimilaput. Kansalaisuudeltaan venäläiset mutta etnisesti ei-venäläiset saattavat käyttää nimitystä "venäjäläinen" (sille on venäläinen nimityskin).

Miten suomalaisia ja saamelaisia voidaan verrata ja puhua kansojen geneettisestä etäisyydestä toisiinsa nähden?

Helposti: otetaan geeninäytteet ja verrataan niitä.

Eivätkö kaikki Suomessa asuvat ole suomalaisia ja aivan erityisesti saamelaiset?

Kansalaisuudeltaan ovat, kansallisuudeltaan eivät. Etnisessä mielessä vain äidinkieleltään suomalaiset ovat suomalaisia; ruotsinkieliset, saamelaiset ja romanit ovat omia etnoksiaan.

Miten pitkään korpikylään muuttaneiden pitää asua samalla paikkakunnalla eristyksissä, jotta väestöä voidaan kutsua isolaatiksi? Kaksi, kolme sukupolvea? Jos jokin väestöpopulaatio elää eristyksessä muusta väestöstä, eikö tällaisella väestöllä ole todella paljon lähisukulaisuudesta johtuvia perinnöllisiä sairauksia? Eikö siitä seuraa syntyvyyden väheneminen, kuolleisuuden lisääntyminen, siis sukupuutto?

Yleensä isolaattien kohdalla puhutaan sadoista vuosista. Isolaatio ei ole sama asia kuin sisäsiittoisuus: sisäsiittoisuus on sukulaisen kanssa lisääntymistä, kun taas isolaatiossa geenipohja samankaltaistuu pitkän ajan kuluessa ilman sukulaispariutumista. Nämä kaksi eri prosessia myös näkyvät geeneistä, niin kutsutuista ROH-segmenteistä (region of homozygosity).

Rekombinaatiosta johtuen ROH-segmentit pilkkoutuvat sitä pienemmiksi mitä enemmän aikaa kuluu, paitsi jos samat pätkät saadaan molemmilta vanhemmilta: silloin ROH-segmentit säilyvät. Todellisilla sisäsiittoisilla väestöillä, joilla harrastetaan serkusavioliittoja (Arabia, Etelä-Aasia, Etelä-Amerikka), on erittäin pitkiä ROH-segmenttejä (kymmenien Mb:n mittaisia). Sen sijaan lyhyet ROH-segmentit (0,5-2 Mb) lisääntyvät mitä kauempana Afrikasta väestö asuu, eli ne korreloivat perustajageenipoolin pienuuden kanssa.

Isolaateilla on keskimäärin hieman pidempiä ROH-segmenttejä, koska samat perustajaväestön geenit kiertävät: usein sama segmentti saadaan molemmilta vanhemmilta eivätkä segmentit siksi pilkkoudu. Isolaateilla kyse on kuitenkin vain IBS:stä (identity by state: sama alleeli parin molemmissa kromosomeissa mutta peritty eri esivanhemmilta), kun taas sisäsiittoisilla kyse on IBD:stä (identity by descent: sama alleeli molemmissa kromosomeissa periytyy samalta esivanhemmalta, koska vanhemmat ovat sukua).

Kuusamolaiset ovat Suomen tunnetuin isolaatti, johon ei ole tullut paljon tuoretta verta sitten "perustamisen" 1600-luvulla. Heillä onkin hieman pidempiä ROH-segmenttejä kuin muilla suomalaisilla, mutta ei kuitenkaan mitään verrattuna serkkujen naijien ROH-segmentteihin. Kuusamolaiset eivät siis ole sisäsiittoisia. Päinvastoin näyttää siltä, että pienessä ja eristyneessä väestössä on ollut erittäin tärkeää välttää sisäsiittoisuutta, koskapa länsisuomalaisten sisäsiittoisuustekijä (inbreeding coefficient) on jopa korkeampi kuin itäsuomalaisilla, siitä huolimatta että itäsuomalaisilla on pienemmästä perustajaväestöstä ja pullonkauloista johtuen hieman pidempiä ROH-segmenttejä.

Olen kerrannut näitä asioita kansan- vaan ei Aventajuisesti täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Asutushistoria.pdf

Miltä suunnalta he ovat korpikylään alun perin muuttaneet? Jos he ovat tulleet idästä, hehän ovat voineet alun perin olla vaikkapa samojedeja tai valkovenäläisiä tai turkkilaisia? Vankikarkureita? Karkoitettuja?

Suomen korpikylien asutushistoria tunnetaan aika hyvin, esim. Kuusamon asutti joukko pohjoissavolaisia. Jonkin verran saamelaista sekoitusta on kaikkialla, erityisesti idässä ja mitä pohjoisemmaksi mennään.

Mahdollinen erilainen (samojedilainen, turkkilainen) geenipohja näkyisi kyllä geeneistä vielä nykyäänkin, eikä sellaisiin ole törmätty. Toisaalta satunnaisten maahanmuuttajien geenit liukenevat nopeasti paikalliseen geenipooliin: esivanhempien tuplaantuessa joka esisukupolvi on seitsemän sukupolven kuluttua maahanmuuttajan geenejä tilastollisesti enää 1/128 hänen jälkeläistensä kokonaisgeenistöstä.

Mitä väestölle ja siis heidän geenistölleen tapahtui nälkävuosina, kun suomalaisten määrä tipahti jonnekin kahteen ja puoleensataan tuhanteen? Ketkä jäivät henkiin, ketkä kuolivat eli genen geenit jäivät jatkamaan sukua? Ruotsalaisten, suomalaisten, saamelaisten, venäläisten? Varmaankin hyväosaisten, mutta mistä he olivat pääosin lähtöisin? Miksi meillä on niin paljon yhteistä alkuperää olevaa sanastoa balttien kanssa, jos baltit vain poikkesivat hakemassa morsiamia Suomessa tai harjoittamassa muuta kauppaa?

Noin uusien tapahtumien aikana kuin historiallinen aika mitään erikoista ei enää ole tapahtunut geenirintamalla. Hyväosaiset eivät muodosta yhtä geneettistä kokonaisuutta, joten ei voida ajatella heidän olevan mistään kotoisin.

Balttikosketukset ovat nykykäsitysten mukaan tapahtuneet Baltiassa; Suomessa ei ole balteista jälkiä edes paikannimistössä. Lainasanojen määrä ei sinällään ole ratkaiseva vaan niiden merkitys. Koska jopa "turhia" sanoja kuten ruumiinosien (napa, kaula, reisi) ja sukulaisten (tytär) nimityksiä (joille on tietysti täytynyt olla jo olemassa sanat, koska baltit eivät suinkaan tutustuttaneet kantasuomalaisia näihin tarkoitteisiin) on lainattu balteilta, on balttikosketuksia pidetty niin intensiivisinä, että toisinaan on oletettu Viron kantasuomalaisten olleen jopa kaksikielisiä.

"Näytteenantajat on valittu niin, että heidän isovanhempansa ovat kaikki samalta alueelta (esim. samasta maakunnasta). Tämä nappaa siis väestörakenteen ajalta ennen kaupungistumista ja suuria muuttoliikkeitä." Entä isovanhempien vanhemmat, mistä he ovat tulleet? Tai, ovatko juuri ne viralliset isovanhemmat biologisia isovanhempiamme? Virheen mahdollisuus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pienemmästä otoksesta on kysymys. Väestötutkimuksessa näytteitä pitää kerätä useilta tuhansilta, jotta sattuman vaikutus lopputulokseen ei olisi kovin suuri.

Ei tarvita tuhansia, riittää että otos on kattava ja hajapoimittu. Esimerkiksi 90-luvun isä- ja äitilinjatutkimuksissa saatiin muutaman kymmenen otoksella niin tarkka käsitys linjojen pitoisuuksista, ettei se ole merkittävästi muuttunut vaikka nykyään jo tuhannet suomalaiset ovat testanneet linjansa. Mutta alle 20:n otosten tulokset ovat jo muuttuneet; niillä main menee  siis tarkkuusraja.

"Sen sijaan länsisuomalaiset ovat lähellä virolaisia, ruotsalaisia, puolalaisia ja venäläisiä. Itäsuomalaiset ovat kaukana kaikista paitsi länsisuomalaisista." Eli kaikki muistuttavat kaikkia: länsisuomalaiset ovat lähellä naapureitamme, itäsuomalaiset ovat lähellä länsisuomalsia eli kaikki ovat toistensa kaltaisia.

Tietysti kaikki ihmiset polveutuvat afrikkalaisista kantavanhemmista. Suomalaiset väestöt ovat kuitenkin kauempana toisistaan kuin monet eurooppalaiset kansat toisistaan; esimerkiksi eteläpohjalaisten ja kainuulaisten välinen FST-etäisyys on noin 60, kun se ruotsalaisten ja espanjalaisten välillä on 40 ja venäläisten ja ranskalaisten välillä 50.
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/SevenFinnish.xps

[Bongaaja]

No, eiks me olla eurooppalaisia suuri osa? Mulla on kihara tumma tukka.

[Jaska]

No, eiks me olla eurooppalaisia suuri osa? Mulla on kihara tumma tukka.

Kyllä, suuri osa - meistä jokaisesta. Korkeintaan 5-10 % kokonaisperimästämme näyttää viittaavan Siperiaan.

[Patu]

Minä olen täällä sheriffi. Sinä itkevä konna. Häpeäpä nyt jo...

On se vaan hyvä ettet ruvennut nimittelemään.
Olen aina kunnioittanut miestä joka pitää sanansa. Siksipä en AveLaziota kunnioita.

[Esmerkix]

Minusta tuntuu, että sana eurooppalainen on keksitty vasta viime vuosisadalla, kun haluttiin korostaa, että olemme sivistyneitä ihmisiä, emmekä mitään barbaareja. Mutta Euroopan rajat ovat vähän häilyvät ja vuotavat sieltä sun täältä,

Nyt tämä eurooppalainen lähtee saamelaisten maille...