Miten ennen elettiin korvessa

[rapevainaa]

Kovasti pohditaan, oliko Jeesus olemassa, ja sanoiko se ihan niin kuin se sanoi ja onko tikku pidempi kuin paksu.

Yllättävän vähän on elämän varrella tullut vastaan tietoa, miten suomalaiset elivät huushollissaan yli 200 vuotta sitten. Jos jotain historiaa on kirjoitettu, on se suomenruotsalaisten asuma-alueelta.

Muutamia tarttuneita  tartuneita asioita

* paskuusi tuli itä-Suomeen lukujen 1800/1900 vaihteessa .
* Itä-Suomessa harjoitettiin kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle asti, koska ei ollut apulantoja.
* Itä-Suomessa syötiin perusruokana ruisleipää jota kastettiin lihaliemeen.

* Maidosta otettiin lähinnä kerma talteen. KUn se happani, se kirnuttiin voiksi. Suolan avulla se säilyi ja voitiin myydä.

* Maidosta en ole saanut selkoa, miten loppumaito käyttiin.  osa juotettiin vasikalle.  Maitoa ei hirveästi edes tullut lehmästä, mutta se happani nopeasti. Juotiin piimää. Valkuainen siis kokkaroitui ja kait se jollekin elikolle syöttiin eli pantiin jatkojalostulkseen.

* Talvella lehmät eivät lypsäneet. Parhaat rehut annettiin hevoselle joka teki talvella vetohommia.

*** Euroopassa tehtiin valkuaisesta juustoa. Sitä en tiedä, osattiiko Suomessa hyödyntää maitovalkuaista ja rasvaa juuston muodossa.


Suomalaiset eivät osanneet kalastaa jään alta. II maailmansodassa Venäläiset opettivat pilkkimisen. Nuottaa kai vedettiin jossain isoilla vesillä mutta niitä nuottavesiä taisi olla Suomessa vähän.

Koko 1800-luvun Suomeen tuotiin Venäjältä viljaa. Suomi ei siis ollut omavarainen viljan suhteen.

*********

Irlannissa tuli 3 vuotena peräkkäin  perunarutto. Yli puolet Irlannin kansasta muutti Amerikkaan ja osa kuoli.
Tämä myös kertoo miten hilkulla elämä voi olla etelämmässä.

**************

Hirvi oli vanhassa Suomessa hyvin harvinainen eläin. 1900-luvun alussa se oli tapettu melkein sukupuuttoon Suomesta. MInä en taas nähnyt yhtään pullasorsaa Leningradissa 1975. Oliko siellä edes lokkeja?

[aladoobi]

Tuolta metsästysmuseon kirjastosta ainakin voisi saada osviittaa vanhoista pyyntitavoista. Vanha pyyntikulttuuri kulkee myös 'kansatieteen' nimellä:

http://www.metsastysmuseo.com/kirjasto.htm

Mateita on talvisin pyydetty täällä jäänkin alta. Tehty avanto etukäteen ja kolkattu suoraan ohuen jään läpi?
Pilkkiminen on hyvinkin venäläistä perintöä.
:?

[rapevainaa]

.
geenitutkimus on mullistanut monin tavoin historiaa...

Tässä on lehmän historiaa. Islannin viikinkilehmillä ja Suomen kyytöillä on ollut yhteinen alkuperä 2000 v sitten.

http://www.ayrshire-finland.com/historia/historia1.html

Mehiläisistä oli muutes vielä ihan hyvän tuntuinen historia, mutta kun mehiläisen geenikartta tehtiin, meni historia aivan uusiksi ja päälaelleen.

[rapevainaa]

.

http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/02_maatalous_mikkelin_maalaiskunnassa


Säätyläiset yrittivät omalla esimerkillään ja neuvoillaan kohentaa peltoviljelyä. Peltojen kokonaismäärä nousikin vuodesta 1664 vuoteen 1864 22 kertaiseksi eli 330 tynnyristä ( 163 hehtaarista) 7224 tynnyriksi ( 3566 hehtaariin). Samanaikainen viljamäärän kasvu johtui lähes yksinomaan peltoalan lisäämisestä. Itse tuottavuus ei parantunut, sillä vanhat peltoviljelymenetelmät ja tottumukset säilyivät ennallaan. Peltoja ei yleensä ojitettu, sillä ne raivattiin tavallisesti loiville rinteille, josta veden arveltiin valuvan pois ilman ojitustakin. Peltoalan kasvu tapahtui suurelta osin raivaamalla vanhoja luonnonniittyjä vakituisiksi pelloiksi.

Peltojen lannoitus oli vielä 1830-luvulla vähäistä, koska karjaa oli vielä vähän. Maan kosteutta ja samalla pellon laatua yritettiin parantaa suomudalla tai valkosammalilla. 1850-luvun puolivälistä lähtien karjan määrää lisättiin ja karjataloutta vankistettiin peltoviljelyn tehostamiseksi, sillä ilman lantaa eivät laihat pellot kunnolla kasvaneet. Lanta oli pitkään tärkein karjatalouden tuote, sillä heikon ravinnon ja riittämättömän talviruokinnan vuoksi karjan tuotto jäi vähäiseksi."

**********************
1800-luvun alussa Mikkelin pitäjässä kylvettiin
kauraa vähän yli 2000 tynnyriä,
ruista noin 1400 tynnyriä,
ohraa noin 800 tynnyriä,
sekaviljaa noin 150 tynnyriä,  
hernettä noin 85 tynnyriä ja
perunaa noin 30 tynnyriä.
vehnää noin 5 tynnyriä,

Heinänviljely lisääntyi 1900-luvun alkuvuosina kaikkein eniten. Näin peltoalan kasvu suuntautui yksinomaan karjatalouden rehuntuotantoon, ja varsinainen tuotannollinen kasvinviljely sai väistyä karjataloutta avustavan viljelyn tieltä.


********************************

Ilmeisesti kanoja alettiin pitää vasta 1900-luvulle tultaessa.

.

[rapevainaa]

.
Ihmisten elämä Mikkelin maalaiskunnassa

Eipä ole hurraamista.

http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/04_asukkaat_ja_asuminen/02_maalaisvaeston_rakenne_1700-ja_1800-luvulla

1800-luvun puolivälissä oli asukkaita 11 00 ja suurimmillaan 1930 luvulla oli 16 000 asukasta.
Miksi näin vähän, taitaa elinolot selittää kehityksen, taudit ja varhainen kuolleisuus.

"Viimeisistä suurista nälkävuosista Mikkelin seutu selvisi muuta Suomea vähäisemmin väestömenetyksin. Vuonna 1868 kuolleisuus oli pahimmillaan eli 57,9 ‰. Syntyvyys oli tuolloin noin 25 ‰. Mikkelin läänin syntyvyys oli yleensäkin vähäisintä koko Suomessa 1800-luvun lopulla.

Väestömuutoksiin vaikutti myös muuttoliike. Parempia elinolosuhteita lähdettiin usein etsimään vieraalta paikkakunnalta.

.

[Aakku]

Täällä :

http://www.histdoc.net/historia/kartat.html

on Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902. Tuolloin Helsingissä on ollut n. 97 000 asukasta ja toiseksi suurimmassa, Turussa, 39 190 immeistä - kolmanneksi nousee Wiipuri 33 000 asukkaineen.

Mielivaltaisesti valitussa esimerkkikaupungissa oli tuolloin 2290 asukasta - tässä on ilmeisesti vain siviilit, koska ainakin samanverran oli kasarmialueella ja "Leirikenttä"-nimisen alueen alapuolella näkyvissä rakennuksissa majaillutta venäläistä ratsuväkeä.

[rapevainaa]

Täällä :

http://www.histdoc.net/historia/kartat.html

on Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902. Tuolloin Helsingissä on ollut n. 97 000 asukasta ja toiseksi suurimmassa, Turussa, 39 190 immeistä - kolmanneksi nousee Wiipuri 33 000 asukkaineen.

Kiva karttakirja. Ostin divarin tyhjäksi näistä kirjoista mutta en ymmärrä mihin ne 5 kirjaa ovat häipyneet.

Vaimo on syntynyt Nilsiässä lähellä Syvärin järveä. Karttakirjan nimistöstä ei puoletkaan pitäneet paikkaansa eikä vaimo tunnistanut edes järvien paikkaa. Joku Sibelius on vääntänyt juttua llmeisesti korvakuulolta.

Näkyy siitä esim että Haminan pohjoispuolella Kannusjärven ympäristö oli tiheimmin asuttu paikka alueella. Järvi on matala 5 km pitkä ja täysin saastunut. Ilmeisesti se saastui jo  silloin yli 100 v sitten.

[THL tiedottaa]

.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1870-00/index.htm

Kahtokeehan tuonne!

Tampereen Finlayson oli pitkään Suomen suurin tehdas, esimerkiksi vuonna 1900 siellä, yhdessä ainoassa tehtaassa oli yli 3000 työntekijää.

Pistä Rape sieltä maalta paremmaksi!

.

[Perjantai]

Nuo vanhat kartat ovat mielenkiintoisia.Meillä on kehystettynä tästä alkuperäisestä sukutilasta käsin piirretty 1847-luvulta oleva vanha kartta.On tehty tosi pikkutarkkaa työtä ja hienon näköinen.

[Aakku]

http://www.uta.fi/koskivoimaa/tyo/1870-00/index.htm

Kahtokeehan tuonne!

Kuvassa oli vyyhteäjiä - sellaista ammattikuntaa ei enää taida olla olemassa. Vyyhteäminen tehtäneen koneellisesti ?

Nuo vanhat kartat ovat mielenkiintoisia.Meillä on kehystettynä tästä alkuperäisestä sukutilasta käsin piirretty 1847-luvulta oleva vanha kartta.On tehty tosi pikkutarkkaa työtä ja hienon näköinen.

Nuo Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartaston kuvat on takuulla piirretty käsin, ainakin originaalit - ei ollut maanmittareilla tietokoneita kuten nykyään. Merenkulussakin turvauduttiin tuolloin sekstanttiin, kelloon ja tähtikarttoihin.