Energian kulutus, ilmastonmuutos, ydinenergia

[Aakku]

(Otsikkoa muokattu 18,3,2011, oli alkujaan:  "Ilmastonmuutos ja energia...")

Haluaisin tässä vielä mainita että itse en usko että mitään peruuttamatonta tapahtuu jos hiiltä pumpataan maaperästä ilmakehään sillä juuri ilmakehästähän hiili on aikanaan maaperään joutunut biologisen prosessin tuloksena.

Fossiiliset polttoaineet [ovat auringon energiaa] alkoivat vanhimman kivihiilen osalta muodostumaan joskus 200-300 miljoonaa vuotta sitten, vanhimman öljyn osalta noin 500 miljoonaa vuotta sitten - käytännössä nämä ovat ihmisen mitassa uusiutumattomia energiavaroja. Soissa polttokelpoisen turpeen muodostumisen ajaksi on arvoitu "vain" n. 10 000 vuotta. Tämäkin hiilen sitoutumisprosessi on siis ollut hyvin hidas - samanlaista sitoutumista tapahtuu nytkin, mutta syntymässäolevat öljykentät ovat käytettävissä siis noin 500 miljoonan vuoden kuluttua. Ehkä jo 250 miljoonan vuoden päästä.

Se että hiili joutui ilmakehästä maaperään aikoinaan mutti silloin ilmastoa varmasti silloin, mutta maapallo ei siihen kuollut, vaan sopeutui.  Jos hiili pumpataan takaisin ilmakehään niin ilmasto muuttuu taas, mutta kasvikunta sopeutuu helposti, koska varmasti on vielä jäljellä nykyisten kasvien geneettisessä perimässä aineksia siltä varhaisemmalta kaudelta jolloin maapallon kasvikunta oli sopeutunut elämään imakehän korkeamman hiilidioksidipitoisuuden olosuhteissa.

Paljon merkittävämpiäkin ilmastonmuutoksia on ollut fossiilisten polttoaineiden synnyn ja käytön välillä - lukuisat jääkaudet ovat muuttaneet olosuhteita kokolailla radikaalisti. Nyt elämme useimpien tutkijoiden mielestä lämpimän kauden jälkimmäistä puoliskoa.

Sellaiset vajaa 250 miljoonaa vuotta sitten on maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ollut nykyistä arvoa korkeampi ja maanpinnalla on vallinnut korkeampi keskilämpötila - näistä löytyi mielenkiintoinen kuva, jossa pitoisuuksia on tutkittu Itä-Antarktiksella sijatsevan Vostok-järven kerrostumista :

<center></center>

Ilmaston lämpenemisen seurauksena vaikutukset kohdistuisivat erityisen haitallisesti mm. arktisiin alueisiin, koralliriuttoihin sekä lauhkean ja trooppisen vyöhykkeen metsiin. Trooppisilla seuduilla ekosysteemit ja eliölajit kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta. Nopeasti lämpenevällä arktisella alueella lauhkean vyöhykkeen eliöt valtaavat alueita kylmään sopeutuneilta lajeilta.

Meidän leveysasteillamme voitaisiin varmaan sitten kasvatella vaikka appelsiineja, sekä sairastella malariaa ja loiseliötauteja AIDS:n ja siperialaisen hyppykupan lisäksi, mutta etelämpänä syntyisi nälänhätä ja ihmisten joukkopako - myös tänne ... sotia on siten tiedossa ja muuta kärhämää. Esimerkiksi nykyisen Irakin, Iranin ja Saharan alueet ovat joskus olleet hyvin hedelmällisiä maaperältään ja ilmeisen tuottavia noin elintarvikemielessä --> syy vaikkapa muinaisiin kertomuksiin paratiisista. Olot synkkenivät viimeisimmän jääkauden lopulla sikäläisen ilmaston keskilämpötilan kohoamisen ja siitä johtuneen sateiden vähentymisen myötä. Alueista tuli aavikoita. Aikaa on kulunut vain n. reilut 10 000-12 000 vuotta, mikä on varsin lyhyt.

Jordaniasta löydettiin äskettäin n. 14 000 vuoden ikäinen reissumiehen työkalupakki ... tai sen pakin sisältö, koska :

"Tavaroiden alla oli ohut, vaaleampi kerros. Se on luultavasti jälki eloperäisestä materiaalista, jonka sisällä esineitä kuljetettiin."

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=119781

Tästä paikasta kerrotaan lisää mm. täällä :

http://www.newscientist.com/article.ns?id=dn6646

Tällaiset löydöt antavat kulttuurien synnylle aivan uutta aikaperspektiiviä - itseäni kiinnostaisi tietää esimerkiksi sellaisia asioita kuin, että minkä alueiden ihmiset ovat geneettisesti lähinnä toisiaan ... en edes tiedä onko tällaista tutkittu, mutta siitä saataisiin ainakin lisätietoa ihmisen leviämisestä maapallolle muutaman viimeisimmän kymmenentuhannen vuoden aikana.

Mitä tulee ihmisen selviytymiseen mahdollisesti muttuvissa olosuhteissa niin sillä ei ole varmaankaan niin kovin suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta kuin mitä jotkut luulevat, mutta luulen että ihmisen mahdollisuudet selvitä muuttuvissa olosuhteissa ovat hyvät, kun tiedetään millaisiin erilaisiin elinolosuhteisiin ihmiset ovat loppujenlopuksi historiansa aikana pystyneet sopeutumaan.

Sopeutuuhan ihminen - kenties syntyy kokonaan uusi hominidien lajikin ... sellainen nykyihmistä viisaampi Luonnonvalinta evoluution kanssa yhdessä on meidätkin muovannut sellaisksi mitä olemme. Meidänkin jäänteistämme saattaa tulla aikanaan kivihiiltä ja jopa öljyäkin, mutten oikein usko paljon myöhemmän tulevaisuuden Alien-Oil tai Aaku-Petroleum yhtiöiden syntymiseen.

Yksi vaaraton energiavaihtoehto säästämään vielä jäljelläolevia öljyvaroja on aurinkoenergian muuntaminen suoraan sähköksi. Maapallolle saapuva auringon säteilyenergia on 20 000 kertaa suurempi kuin ihmisten käyttämä energia. Säteilyenergian muuntamiseen suoraan sähköksi on kehitetty aurinkopaneeleja. Ne ovat käyttökelpoisia alueilla, joihin sähköverkko ei yllä. Tyypillinen aurinkopaneeli synnyttää 12 voltin jännitteen. Päivällä järjestelmän akku ladataan ja siihen varastoitu energia käytetään esimerkiksi valaisuun tai muuhun tarpeelliseen.

Ydin[fissio]energiaan en luota, koska se taas tuottaa ihmisnäkökulmasta ikuisen jäteongelman...

[THL tiedottaa]

Alien Weird:

Se että hiili joutui ilmakehästä maaperään aikoinaan mutti silloin ilmastoa varmasti silloin, mutta maapallo ei siihen kuollut, vaan sopeutui. Jos hiili pumpataan takaisin ilmakehään niin ilmasto muuttuu taas, mutta kasvikunta sopeutuu helposti, koska varmasti on vielä jäljellä nykyisten kasvien geneettisessä perimässä aineksia siltä varhaisemmalta kaudelta jolloin maapallon kasvikunta oli sopeutunut elämään imakehän korkeamman hiilidioksidipitoisuuden olosuhteissa.

Heh, tiedän toki, että sitä mukaa kun näitä virhekäsityksiä oikoo, syntyy kolmetoista uutta tilalle.  

Jos nyt kuitenkin, ihan vaan hupia saadakseni:

1. Maapallolla oleva elämä, siis osa siitä, sopeutuu kulloisiinkiin muutoksiin.

2. Ne lajit kuolevat sukupuuttoon, jotka eivät sopeudu.

3. Nyt on meneillään niin nopea sukupuuttoaalto, että siihen verrattavaa on haettava noin sadan tuhannen vuoden takaa. Nopeudeksi on arvioitu vähintään 30 000 lajia vuosittain (täsmällistä lukua on mahdoton tietää, koska emme edes tiedä lajien kokonaismäärää tarkasti, siitäkin arviot liikkuvat 20--100 miljoonan välillä).

4. Meneillään olevan muutoksen nopeus ilmaston lämpenemisineen on useimpien lajien kohdalla liian suuri: ne eivät millään ehdi sopeutua.

5. Kuten jo Aakku huomautti, hiilen ja muiden fossiilien syntyvaihe kesti pitkään, satoja miljoonia vuosia. Nyt me poltamme ne muutamassa sadassa vuodessa. Nopeusero on miljoonakertainen.

.

[rapevainaa]

Alien Weird:

Se että hiili joutui ilmakehästä maaperään aikoinaan mutti silloin ilmastoa varmasti silloin, mutta maapallo ei siihen kuollut, vaan sopeutui.

.

Hiili ja öljy varastoituivat maaperään eri aikakausina. Siksi niitä löytyy ihan tietyistä kerroksista ja toista ei lainkaan.

Jaksot olivat kymmeniä miljoonia vuosia. Ihminen on poltellut metsiä täällä 100 000 vuotta tehdessään peltoja tai ajaessaan riistaa ulos piiloistaan . Ja porukkaa oli silloin tosi vähän.

[THL tiedottaa]

Metsien polttaminen ja metsäpalotkaan, joita on ilman ihmisenkin toimia, eivät lisää ilmakehän hiilidioksipitoisuutta pysyvästi. Miksi on näin?

Metsien sisältämän hiilen kiertokulku:

1. Metsät sitovat kasvaessaan biomassaansa hiiltä.

2. Hiili siirtyy ilmakehään metsistä joka tapauksessa, joko palamalla tai maatumalla.

.

[Aakku]

Metsien polttaminen ja metsäpalotkaan, joita on ilman ihmisenkin toimia, eivät lisää ilmakehän hiilidioksipitoisuutta pysyvästi. Miksi on näin?

Metsien sisältämän hiilen kiertokulku:

1. Metsät sitovat kasvaessaan biomassaansa hiiltä.

2. Hiili siirtyy ilmakehään metsistä joka tapauksessa, joko palamalla tai maatumalla.

Osa hiilestä maatumisessa jää maaperään, orgaaniset yhdisteet ova hiiliketjujen yhdisteitä. Yksi merkittävimmistä hiilinieluista ovat valtameret ja niiden lämpeneminen tuo rajun lisäyksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja se taas kiihdyttää lämpenmistä ... jne. Joudutaan kierteeseen.

Minä näen suurimmaksi ongelmaksi koko asiassa sen, että kuinka tämä tieto saadaan menemään perille poliitikoille, jotka tekevät ne päätökset ... vedotaan tuottavuuteen ja "kasvun välttämättömyyteen". Se on välttämätöntä vain pörssikeinottelijoille, joiden työ jo muutenkin on tuottamatonta.

Jotain aika radikaalia joudutaan tulevaisuudessa jokatapauksessa tekemään ja siinä myllerryksessä ilmeisesti köyhien sijasta kärsijöinä ovatkin osakesalkkuhemmot... ennen kaikkea pitänee suorittaa talouden täysremontti, että saadaan minimoitua tavallisille ihmisille koituvat haitat kun kasvua joudutaan leikkamaan ja ehkä kääntämään negatiiviseksikin.

Kaikkein pahimmin lämpeneminen koettelee niitä alueita, jotka jo nyt ovat liikakansoitetuja. Ruokakasvien viljely kärsii, tulee vesipula [tätä on jo] --> kansainvaelluksia ja sotia. Yllättävää kyllä, hiilidioksidipitoisuuden kasvu tuhoaa myös otsonikerrosta. Tämä taas vaikuttaa koko ekosysteemiin, jonka ketjun loppupäässä olemme me.

Kyseessä on hyvin suuri asia, mutta sitä ei haluta myöntää kun se rahan tahkoaminen on pisneshemmojen mielestä tärkeämpää. Ja siitä nyt joudutaan tinkimään ja paljon ... mitä enemmän, sen parempi ihmisille. Ei kelkan kääntäminen ole vielä liian myöhäistä. Jos ei käännetä niin jossainvaiheessa pudotaan kyydistä, me kaikki.

[Bongaaja]

Jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset saadaan yhtä paksuiksi kuin jenkit, ne sitovat jo paljon hiiltä perseeseensä. Pitää hankkia niille kaikille autot. Autoihin häkäpöntöt että käyvät hiilellä. :wink:

[rapevainaa]

Jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset saadaan yhtä paksuiksi kuin jenkit, ne sitovat jo paljon hiiltä perseeseensä. Pitää hankkia niille kaikille autot. Autoihin häkäpöntöt että käyvät hiilellä. :wink:

Tämä on uusi idea!  Varsinainen  hiilinielu.

10 milj asukasta a 50 kg = 50 000 000 kh. Siitä 70% vettä.

Sokeriruoko kasvaa 100 000 kg per hektaari vuodessa. New Yorkin hiilimäärän tuottamiseen tarvitaan 500 hektaaria sokeriruokoa about, eli 5 km2.

[Aakku]

Jos kaikki kiinalaiset ja intialaiset saadaan yhtä paksuiksi kuin jenkit, ne sitovat jo paljon hiiltä perseeseensä. Pitää hankkia niille kaikille autot. Autoihin häkäpöntöt että käyvät hiilellä. :wink:

Häkäpönttö tuottaa hiilimonoksidista hiilidioksidia, että se ei tässämielessä ole kovin hyvä ratkaisu - aurinkoenergialla voisi hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi --> vety talteen polttoaineeksi ja sen palaessa syntyy tuotteena vain vettä ... energian tuottamiseksi joudutaan käyttämään enemmän energiaa, mitä saadaan käyttöön, mutta näinhän se on kaikissa energiamuodoissa - julmia ovat fysiikan ja kemian lait.

Tämä on uusi idea!  Varsinainen  hiilinielu.

10 milj asukasta a 50 kg = 50 000 000 kh. Siitä 70% vettä.

Sokeriruoko kasvaa 100 000 kg per hektaari vuodessa. New Yorkin hiilimäärän tuottamiseen tarvitaan 500 hektaaria sokeriruokoa about, eli 5 km2.

Aina paranee :roll: - jos tuon ihmismäärän vesi hajotetaan ja otetaan vety talteen, sitä saadaan aika paljon ... Voitaisiin myös ajatella nyt kesantoina olevan viljelysmaan käyttämistä joidenkin nopeastikasvavien kasvien viljelyyn ja tämä tuotos haudattaisiin maahan --> hyvässä lykyssä jo 200 miljoonan vuoden kuluttua meillä olisi siinä hautapaikassa öljykenttä !

[rapevainaa]

[

Aina paranee :roll: - jos tuon ihmismäärän vesi hajotetaan ja otetaan vety talteen, sitä saadaan aika paljon ... Voitaisiin myös ajatella nyt kesantoina olevan viljelysmaan käyttämistä joidenkin nopeastikasvavien kasvien viljelyyn ja tämä tuotos haudattaisiin maahan --> hyvässä lykyssä jo 200 miljoonan vuoden kuluttua meillä olisi siinä hautapaikassa öljykenttä !

Tosi on. Sahara on USA:n kokoinen autiomaa. Jos kaikki rasvaperseet haudattaisiin Saharaan, tuleva sukupolvet todellakin saisivat öljyä sitten joskus kun hiekkadyynit tekevät 1,5 km paksun painon rasvojen päälle.  Sillä ne kuivuisivat ja öljy puristuisi kehosta ulos.

[Aakku]

Tosi on. Sahara on USA:n kokoinen autiomaa. Jos kaikki rasvaperseet haudattaisiin Saharaan, tuleva sukupolvet todellakin saisivat öljyä sitten joskus kun hiekkadyynit tekevät 1,5 km paksun painon rasvojen päälle.  Sillä ne kuivuisivat ja öljy puristuisi kehosta ulos.

Keksit sitten Saharalle hyötykäyttöä. Hautajaispuheet pidettäisiin kotomaassa ja senjälkeen vainajat odottamaan yhteiskuljetusta [huom. energiansäästöä tässäkin] Saharaan.

Ylipäätään kaikki orgaaninen jäte voitaisiin kuskata Saharaan odottamaan aikanaan toivottavasti syntyvän Homo Sapiens Sapiens [hiukka viisaampi ihminen] lajin esilletuloa ja alue voitaisiin jo perustamisajankohtana hakata kiveen kartaksi lisämerkinnällä ÖT [öljyä teille]. Tämä tehtäisiin Saharan keskiosassa - lähempänä rannikkoa olevat muutettaisiin viheriöiviksi viljelysmaiksi puhdistamalla aurinkoenergialla suolainen merivesi kasteluvedeksi. Tämä voitaiisn toteuttaa jopa ilman keskushautausmaajärjestelyäkin.