Energian kulutus, ilmastonmuutos, ydinenergia

[mks]

Osaako joku selittää, miksi toriumia ei ole vielä valjastettu energiantuotantoon? Sitä on maankuoressa paljon enemmän kuin uraania ja se on paljon halvempaa ja tiettävästi energiantuotannosta toriumia käyttäen olisi luonnolle ja ihmiselle huomattavasti vähemmän riskejä kuin nykyisten ydinvoimalaoiden riskit ovat. Mahtaako kyseessä olla pelko siitä, että maailma tulisi paljon vähemmällä toimeen ilman öljyä, uraania ja muita uusiutumattomia energianlähteitä kuin toriumia? http://fi.wikipedia.org/wiki/Torium

En usko, että kyseessä on öljylobbyn salaliitto vaikka ko lobby aika sikaileva onkin.

Arvelen, että kyseessä on enemmänkin tekniikan ongelma: Uraanifission hallinta perustuu hitaisiin neutroneihin ja toriumreaktorin hallinta on lähempänä hyötöreaktorin ongelmia, joita edelleenkään ei pidetä ratkottuina.

Jätteiden kannalta torium olisi selvästi parempi.

mks

[Suti]

Siihen miksi aikojen alussa ei valittu toriumia en osaa sanoa mitään.
"Toriumreaktori nyt "ei onnistu, sen tekniikkaa ei hallita ja kuten OL3 osoittaa, muutos ydinvoimalaitoksen teknologiassa on vaativa ja aikaa vievä.

[Syrinx]

Tuollaisen voimalan prototyypin kehittäminen onnistuisi ehkä toimijalta jolla on valtiotason liikevaihto ja riittävästi omaa pääomaa puskuroimaan väistämätön tappio mikä ensimmäisestä voimalasta syntyy. Kuten Olkiluoto 3 osoitti, Arevan rahkeet taitavat loppua jo sen kohdalla, sen verran syvälle se on sukeltamassa. Tuo hanke vaatisi vielä moninkertaisesti enemmän.

Käytännössä sen varmaan pitäisi olla valtiollinen hanke, ja ainakin täälläpäin valtiot kavahtavat tällä hetkellä jo paljon pienempiäkin riskejä. Kenelläkään ei nyt juuri ole rahaa...

[karpalo]

Olkiluoto kolmosen rakentaminen on ongelmallista, koska se on prototyyppi.

Elikkä ei ole kokemusta tämmöisen rakentamisesta.

Sitä suunnitellaan samaan aikaan, kun sitä tehdään, taikka pikkasen aina etukäteen/suunnittelu myös samaan aikaan, tai taannehtivasti, jotakin tehdään taas ja välillä kokeillaan ja sitten ehkä puretaan.

Sen lisäksi säteilyturvakeskus on haukkana aina paikalla vaatimassa sitä sun tätä.

Kauan kestää, tuleeko koskaan valmiiksi, siis hyvin toimivaksi yritykseksi, laitokseksi?

Muistan aikoinaan, kun lupa rakentamiseen tuli, kaikki puhkuivat intoa Raumalla. Sinne saadaan myytyä paljon tavaraa, yms jne.

Oi voi, olen eläkkeellä ollut pian kymmenen vuotta ja siellä vaan hommat jatkuu ja jatkuu, ulkolaiset työntekijät/toimihenkilöt kyllä ovat hävinneet katukuvasta.

Kait joitain ranskalaisia ja saksalaisia täällä vielä liikehtii asian tiimoilta.

[Suti]

Uusimman Arevan aikataulun mukaan kolmosreaktorin rakennustyöt valmistuvat ensi vuoden puolivälissä ja kaupallinen toiminta voisi alkaa vuonna 2018.

http://www.rakennuslehti.fi/2015/02/olkiluoto-3-osasyyna-arevan-valtaviin-tappioihin/

Kaupallista käyttöä edeltää hyväksytysti suoritettu koekäyttö, jossa pitää mm. olla tietyn mittainen häiriötön jakso. Koekäytön on arvioitu kestävän 2 vuotta.

[mks]

Olkiluoto kolmosen rakentaminen on ongelmallista, koska se on prototyyppi.

Elikkä ei ole kokemusta tämmöisen rakentamisesta.

Sitä suunnitellaan samaan aikaan, kun sitä tehdään, taikka pikkasen aina etukäteen/suunnittelu myös samaan aikaan, tai taannehtivasti, jotakin tehdään taas ja välillä kokeillaan ja sitten ehkä puretaan.

Sen lisäksi säteilyturvakeskus on haukkana aina paikalla vaatimassa sitä sun tätä.

Olen ymmärtänyt, että Olkiluoto kolmonen on "prototyyppi" siinä mielessä, että se on koetellusta laitostyypistä suuremmaksi skaalattu ja Areva
- piti Olkiluoto kolmosen tilauksen saamista elintärkeänä tarttumapintana uudelleen "sivistysmaissa" käynnistyvään ydinvoimaloiden rakentamiseen vaikka sillä ei oikeasti ollut tarjota halutun kokoista laitosta
- aliarvioi skaalamuutoksen tarvitseman suunittelutyön ja kuvitteli sen sujuvan "lennossa"
- asennoitui väärin STUKin asemaan ja - ehkä ranskalaiseen tapaan - oletti STUKin jälkikäteen kiltisti kuittaavan tehdyt toimet
- salli hallitsemattoman syvät alihankintaketjut kielikaaoksineen ja laadunvalvonnan ongelminen työmaalla kunhan halvalla mennään
- jätti laadun valvonnan STUKille, jota sitten haukkui jarruttamisesta
- on nyt sellaisissa taloudellisissa ongelmissa, että vastuiden kantaminen on tosissaan vaikeaa

mks

[Syrinx]

Olkiluoto kolmosen ongelmat tuntuvat olevan enemmän tilauskäytännön (halvin voittaa) ja rakentamisen ongelmia. Lunttasin tuossa että hyötöreaktoriprojektit ovat kaatuilleet poliittisiin päätöksiin, eli lieneekö sittenkin pääsyynä eioohon nykyisin kovin muodikas ydinvoiman vastustus, pelkäävät tässä nimenomaisessa voimalaratkaisussa ydinasekelpoisen materiaalin massatuotantoa ja tietysti sitten niitä aseita...

[Suti]

Lainaamalla Wikiä opimme, että
Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla oleva kolmas yksikkö tulee valmistuessaan olemaan maailman ensimmäinen EPR-reaktori. European Pressurized Water Reactor (suom. eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR) on kolmannen sukupolven ydinreaktorityyppi, joka perustuu painevesireaktoriin eli PWR:ään (engl. Pressurized Water Reactor). Sen ovat suunnitelleet ja kehittäneet pääasiassa Commissariat à l'Énergie Atomique Ranskassa ja Karlsruhen tutkimuskeskus Saksassa.
...

Onhan painevesireaktoreita rakennettu (mm. Loviisa), miten EPR eroaa aikaisemmista ei ole minulle selvillä.

[mks]

Lainaamalla Wikiä opimme, että
Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla oleva kolmas yksikkö tulee valmistuessaan olemaan maailman ensimmäinen EPR-reaktori. European Pressurized Water Reactor (suom. eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR) on kolmannen sukupolven ydinreaktorityyppi, joka perustuu painevesireaktoriin eli PWR:ään (engl. Pressurized Water Reactor). Sen ovat suunnitelleet ja kehittäneet pääasiassa Commissariat à l'Énergie Atomique Ranskassa ja Karlsruhen tutkimuskeskus Saksassa.
...

Onhan painevesireaktoreita rakennettu (mm. Loviisa), miten EPR eroaa aikaisemmista ei ole minulle selvillä.

Samasta Wikiartikkelista:

"EPR:n suunnittelu perustuu ranskalaiseen N4-reaktoriin (sähköteho 1 450 MW) ja saksalaiseen Konvoi-reaktoriin (1 290–1 400 MW). Painevesireaktorina EPR on kevytvesihidasteinen ja -jäähdytteinen; sen tekniset perusratkaisut edustavat valmistuttajansa mukaan maailman ydinvoimalaitoksissa eniten käytettyä reaktoritekniikkaa"

mks

[mks]

Lunttasin tuossa että hyötöreaktoriprojektit ovat kaatuilleet poliittisiin päätöksiin, eli lieneekö sittenkin pääsyynä eioohon nykyisin kovin muodikas ydinvoiman vastustus, pelkäävät tässä nimenomaisessa voimalaratkaisussa ydinasekelpoisen materiaalin massatuotantoa ja tietysti sitten niitä aseita...

Hyötöreaktori sekä tuottaa fissiokelpoista materiaalia että pystyy hävittämään sitä. Nimenomaisesti sillä voidaan hävittää plutoniumia.

Hyötöreaktoreista on luovuttu ensisijaisesti teknisten ongelmien vuoksi. Oletettavasti lähivuosikymmeninä asiaan palataan luonnon fissiokelpoisen uraanin rajallisuuden vuoksi.

mks