Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

 
   Kiitos paljon, karpalo ja KK. Kun liikutte Treella päin tarjotaan kakkukahvit.
Kiitos muille myös.
Juuli
.

[Juuli Hukkaskukka]

RAKKAUS

Rakastaako perhonen niityn kukkaa.
Ei rakasta. Kukka on sille elämän lähde
Rakastaisiko jos tietäisi mitä on rakkaus.
Ei siihen löydy vastausta.
Perhosen elämän lähde on kukka.
Vaikkei perho rakkkaudesta tiedä.

Minä rakastan  perhosta, kukkaa
en niinkuin sinua.
Siinä on suuri ero,
Siihen löytyy vastaus.
Ne eivät ole minulle elämän lähde.

Sinä olet.



Juuli2015

[Joutsen]

Juuli on taianomainen, hienoja runoja.

Onni löytyi Aven kanssa. Onnittelut

[Juuli Hukkaskukka]

Juuli on taianomainen, hienoja runoja.

Onni löytyi Aven kanssa. Onnittelut

  Voi ...Minulta tuli  ihan kyyneleet. On tässä niin paljon parjattu, valheista syytetty.
Paljon Kiitoksia, Joutsen.
Juuli

[Juuli Hukkaskukka]

PILVIPALLO

Entten tentten teelikamentten
liirum laarum sammakonjalka.
Pallo se katolla liitää ja kiitää
Mukana tuulen pomppii.

Katolle pallon liitämään toin
jotta se pilviin kohota voi.
Täällä nousee se korkealle
pilvien sinisten, auringon alle.
Ilmapallo punainen
ihan sydämenmuotoinen.
Sen äiti torilta osti.

Kun hämärtyy ilta
pois katolta kiivetään.
Minä ja pallo.
Sydän pilvet tavoitti.


Juuli2015
.

[Juuli Hukkaskukka]

.




PUNAKUKAN AIKA

Ikuisesti tulen
muistamaan tämän syksyn.

Kun puut esittelivät väriloistonsa
kun sammal tummui yli vihreän rajan
kun syveni meri violetiksi
kun harmaantuivat kaislat
kun pääsky lähti
kun tuuli vaikersi.

Kun hiljenivät metsän linnut
kun lakkasi sirkkojen siritys
kun  hämärä hiipi  aikaisin.

Yö jatkui.
Tanssivat maahiset.

Auringon nousu takaa purppurapilven
yön päättyessä.
Päättyi elämäni pitkä yö.

Löysin sinut.

Syntyi punakukan aika.




Juuli2015

[Juuli Hukkaskukka]

KAKSI MAAILMAA

Kaksi maailmaa, valtaa pitävää
olevaista rippumatta ajasta.
Kirkko, toimistot.
Molemmat pilviä hipoivat.
Oli kirkko ikivanha
uusi toimistojen rakennus.
Välttämättömiä molemmat.
Toisiaan ne tarvitsivat.

Ne toisiaan katsoivat
kirkko valaistu
toimistoissa yksi ikkuna.
Se pyysi apua
sielu yksinäinen siellä harhaili
kirkkoon tohtinut ei astua.

Ei kirkko valoa havainnut
se näki vain loistonsa oman.
Oli aina ollut suurin
niin oli nytkin.
Hukkui valo yksinäinen
yön pimeyteen.

Ei apua enää pyytänyt.



Juuli2015

[Juuli Hukkaskukka]

.



Hyvää kevättalvi-aamua

Minä olen Leppäsen Kerttu . Neiti.
Vanhapiika olen. Sanovat että olen kärttyinen vaan en minä ole.
Kiukustun vain pari kertaa päivässä . Se nyt ei ole yhtään mitään.
Ja vain Matti Murkulle joka varpaitani nipistelee.

Mutta nyt on kevätalviaika. Kohta siis.
Olen pönöttänyt laiskana koko pitkän talven ja nyt on aika kömpiä ulkoilmoihin.
Ja aurinkoa katsomaan. Lintukavereita, vaikka ne minut tahtookin aina napata suihinsa, tervehtimään.
Minä asun Janatuisen mökin kasvimaalla kolmannen raparperipensaan alla. Tämän punaisen mökin minulle rakensi Janatuisen iloinen pikkuvintiö, Elmeri. Joutoaikoinaan. Minusta tuntuu ettei Empulla muunlaista aikaa olekaan. Mutta nätti tuli mökistä. Siskoltaan pihisti hiusväriä ja punaiseksi maalasi. Äiti Janatuinen mekasti kuka on kukkapenkin kivetyksestä kiviä voronnut. Miksi ja minne. Ei tunnustanut  Emppu. Ei hiusväriäkään vaikka sisko oli kamalan kiukkuinen.
Oikein hyvä niin. Siis kun ei tunnustanut.

No, tässä kuvassa  viimekesältä minä olen vasemmalla punaisessa mekossa. On minulle keltainenkin mutta nyt tulee herra Leevi Leppäkerttu minulle päiväkahville. Viinimarjapensasjuurakko- täytekakulle. Kanervakahville.
Minä niin tykkään Leevistä. Juoruillaan yhdessä kaikki leppismaailman asiat. Ihan kaikki. Kuka on ollut sotasilla muurahaisten kanssa, kuka etanoiden. Kuka on mennyt kihloihin, kuka saanut leppisvauvoja.
Kun tuo Leevi nyt  vain nyt kosisi. On jo mutta minä niin tykkään kosimisesta.
Minä niin odotan.

Mutta nyt minun on mentävä sitä kanervakahvia valmistamaan.
Ja kakkuja sanajalkapäytään kanniskeleman. Leevi on tarkka ettei kahvi vaan ole laihaa.
Mutta ei minun koskaan ole.

Oikein mukavaa Kevättä.
Ja niin, älkää talloko minun varpaitani tuolla kasvimaalla ensi kesänä.

Teidän
Kerttu Leppänen,
neiti,- vielä.

psss.....kosi se Leevi,  taas..
Voi tätä onnea.
.

Juuli

[Muisto Keijo Kullervo]

Hyvä Juuli...

Sinulla se mielikuvitus laukkaa...

K.K.

[Juuli Hukkaskukka]

KAUPUNKI NIMELTÄ KAAOS

Ei sitä rakennettu satujen maahan
se rakennettiin maahan sekasorron.
Ei siellä kerrottu keijukaisista
ei prinssistä ei Ruususesta
ei  kilteistä maahisista.
Ne oli kuolleita kaikki.
Se oli kaupunki nimeltä Kaaos.

Siellä kerrottiin tarinaa pahuuden
elettiin elämää silmässä myrskyn.
Hornankattilassa
olevaiset ilkeät.
Siellä rutto päivysti.
Tarinaa yönmustista susista
jotka kadunkulmissa vaani
noidista mustan magian
jotka myrkkyjuoman sekoitti
yöpöydälle se jätti.

Nauttiko joku janoinen ,,,
ei enää kaupunkia nimeltä Kaaos.


Juuli