Tieto ja turva

[S]

Verkossa mikään ei ole idioottivarmaa, onhan näitä salasanojen vuototapauksia ollut ennenkin. Ja vaikka riski olisi häviävän pieni, niin senkin mahdollisuuden minimoin nollaan. Ehkä samalla myös maksimoin turvallisuuden mahdollisimman korkealle tasolle; koska en pidä epävarmuudesta enkä yllätyksistä.

-Sitäpaitsi koskaan ei voi olla liian varovainen näissä nettisovelluksissa. Aina löytyy tietoturva-aukkoja ja haavoittuvuuksia. Niistä ei koskaan pääse täysin eroon, vaikka niin toivoisi, tai haluaisikin. Turha ylivarovaisuuskaan ei tietenkään ole mitenkään järkevää toimintaa. Mutta kun tottumus on toinen luonto, niin mitä sitä toimivaa kuviota lähtee väkisin muuttamaan?!

[THL tiedottaa]

Ei mitään hätää:

LAIN mukaan verkkopalvelujen tarjoaja (pankki) on vastuussa kaikesta. Jokainen tilinomistaja saa pankilta rahansa takaisin, jos joku trakkerivaras ne vie verkon kautta.

[S]

Niin, kunhan ensin saa todistetuksi että rahat ovat kadonneet krakkeroinnin tai hakkeroinnin kautta. Siinä sitä sitten haetaan todisteita puolin & toisin. Ei kovin mieltä ylentävää toimintaa tuollainenkaan ole!

[THL tiedottaa]

Eipä ole ei!

Toisaalta sitä voi ihan hyvin pitää rahat sukanvarressa ja käydä käteisellä maksamassa laskunsa pankin tiskillä, à 8 euroa palvelumaksua...

[S]

Tai mielummin laittaa säännölliset laskunsa vaikka suoraveloitukseen, niin ei tarvitse huolehtia itse niiden veloituksesta. Eikä tarvitse myöskään maksaa turhaan ylimääräisiä palvelumaksuja. Vaihtoehtoja on monia, eli kukin käyttää näitä pankkipalveluja käyttökokemuksensa ja mukavuudenhalunsa mukaan!

[Aakku]

Niin, kunhan ensin saa todistetuksi että rahat ovat kadonneet krakkeroinnin tai hakkeroinnin kautta. Siinä sitä sitten haetaan todisteita puolin & toisin. Ei kovin mieltä ylentävää toimintaa tuollainenkaan ole!

Eilen tai toissailtana oli uutisissa juuri näistä kupruista ja vastuu on aina esim. luottokortin antajalla, ei asiakkaalla, jonka syy tietomurto ei siis ole. Myös kauppias voidaan asettaa vastuulliseksi, mikäli hänen kortinlukijoihinsa tms. on asennettu rosvojen lisälaitteita. Tässä siis asiakas on sananmukaisesti aina oikeassa

[S]

Vaikka kovaa vääntöä voi joutua joskus käymään näiden luottokorttifirmojen yms. kauppiaiden kanssa, jotka joutuvat ottamaan vastuun muiden rikoksista & sähläilyistä. Ei siinä firman maine ainakaan liiemmin kasva.

Onneksi ei ole moisia konkeloita sattunut omalle kohdalle. Mutta jos jotain epäselvyyksiä hämäräpuuhia, tai tietomurtoja  joskus sattumalta ilmenisi, en epäröisi kaivella juttua läpikotaisin & perinpohjin. Oikeudenmukaisuus ennen kaikkea, sekä kaiken uhallakin!

[Aakku]

Vaikka kovaa vääntöä voi joutua joskus käymään näiden luottokorttifirmojen yms. kauppiaiden kanssa, jotka joutuvat ottamaan vastuun muiden rikoksista & sähläilyistä. Ei siinä firman maine ainakaan liiemmin kasva.

Ei siinä väärinkäyttötapauksessa varsinaista vääntöä tule jos korttia "on käytetty" jossain muualla, kuin missä itse on todistettavasti ollut Suomalaisilla nettikauppiailla on useilla sellainen systeemi, että kun haluttu tavara on valittu, tulee linkki pankkivalikkoon - maksu suoritetaan pankkiohjelman kautta ja sen operaation jälkeen softa palauttaa takaisin kauppiaan sivuille, jolloin asiakas on itse yhteydessä omaan pankkiinsa niillä kertakäyttöisillä salasanoillaan ...

Onneksi ei ole moisia konkeloita sattunut omalle kohdalle. Mutta jos jotain epäselvyyksiä hämäräpuuhia, tai tietomurtoja  joskus sattumalta ilmenisi, en epäröisi kaivella juttua läpikotaisin & perinpohjin. Oikeudenmukaisuus ennen kaikkea, sekä kaiken uhallakin!

Jep - Suomessa on tämä kuluttajansuoja minusta varsin hyvin kohdallaan. Ulkomaalaisille firmoille ei juuri kannata lähetellä esim. luottokorttitietoja, ellei kyseessä ole joku nk. hyvämaineinen firma - niillä ei ole varaa hankkia negatiivista julkisuutta ts. tietojen lähetysvaiheessa yhteys on kryptattu ja muutenkin hyvin suojattu. Silti mielummin kannattaa tilailla postiennakolla tms. systeemeillä, kuten PAY PAL:n kautta.

Joskus aikanaan edesmennyttä isääni meinattiin laskuttaa NMT-puheluista, jotka oli tehty Eestistä ympäri maailmaa ... jutun hoitamiseksi riitti yksi puhelu, jossa hän kertoi voivansa osoittaa, ettei ole ollut soittoajankohtina Eestissä, vaan kotonaan Suomessa - joku kopla oli vain yksinkertaisesti ohjelmoinut puhelimiin mm. suomalaisia numeroita ja alkanut pirauttelemaan. GSM-puhelimissa tämä ei enää onnistu kun se "numero" on se SIM-kortti. Puhelimen katoamistapauksessa sen oman SIM:nsä saa niinikään soittamalla lukittua - minulla on myös päällä turvaluvun kysely, eli jos kännyyn laitetaan uusi SIM-kortti, se kysyy turvakoodin ja jos sitä ei tiedä, puhelin itse menee juntturaan...

[S]

Kun nyt näitä tietomurtoja tai epäselvyyksiä kaikesta huolimatta silloin tällöin tapahtuu, niin katson viisaammaksi etten ainakaan tilaa netin kautta verkosta mitään, enkä liioin myöskään maksa mihinkään tilille omilla pankkitunnuksilla. Aina on kuitenkin jonkinlainen turvallisuusriski olemassa kun netissä asioi, tai verkkokaupassa yms. systeemissä, missä on omat tietoturva-aukkonsa kaikesta huolimatta olemassa, vaikka asiointi kohtuullisen turvallista tavallisesti & normaalisti olisikin.

Toisaalta ihmettelen niitäkin ihmisiä, jotka antavat salasanansa varkaille, tai muille ulkopuolisille sitä pyydettäessä. Osoittaa mielestäni vain ajattelematonta harkitsemattomuutta, jos tälläiseen typeryyteen sortuu. Ehkä sitä tilin verran köyhempänä oppii olemaan varovaisempi, sekä pitämään salasanoistaan parempaa huolta. Tai sitten paksukalloisena ei mene oppi ollenkaan perille, edes käytännön kantapään kautta koettuna.

Toisaalta kännyköihinkin on nykyisin mahdollista murtautua verkonkin kautta, kun on nämä erilaiset Wap-mobiiliyhteydet, vai mitä niitä nyt onkaan. Evästeet yms. antavat myös tälläiseen toimintaan jonkinlaisen käytännön mahdollisuuden; joten jotkut innokkaat nörtit voivat halutessaan yrittää tunkeutua haittaohjelmien muodossa kännykän tiedostoihin, kun suojaukset ovat puhelimessa mitä ovat, puutteellisesta virustorjunnasta nyt puhumattakaan!   

[Aakku]

...enkä liioin myöskään maksa mihinkään tilille omilla pankkitunnuksilla...

Minä puolestani makselen laskut yms. nimenomaan tällä koneella [kesällä mökiltä läppäri+mokkula yhdelmällä]. Se on turvallista salasanan [luvun] kertakäyttöisyyden takia - jos joku kuitenkin pääsee murtautumaan, on se silloin pankin vika, ei minun ja pankki on korvausvelvollinen. Suomessa sellainen on tehty äärimmäisen vaikeaksi - joka kerta kun kytkeytyy pankkiin, saa sieltä keksin, jota käytetään sen nimenomaisen yhteyden salaamisessa - lisäsuojana sitten on se tunnuksen kertakäyttöisyys.