Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Esmerkixin ketju

Aloittaja Esmerkix, 18.04.15 - klo:16:42

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Esmerkix

Suomi on täynnä kesätapahtumia nyt: osa hyvin mielenkiintoisia, osa aivan tuulesta temmattuja. Kannattaa tutustua. Valitettavasti osa on loppuun varattu jo viime vuoden puolella. Kangasalla kävin katsomassa viime viikonloppuna Aulis Aarnion kirjoittaman näytelmän "Taivas täynnä purppuraa". Kaunis suomalainen järvimaisema on hieno tausta kesäteatteriesitykselle, josta ei uskoisi, että kaikki näyttelijät ovat amatöörejä. Kävin jopa lavatansseissa viime perjantaina ja ihme kyllä - vientiä riitti aivan läkähdyksiin asti. Valitettavasti sää ei ole aina tukenut näitä moninaisia kesätapahtumia.

Esmerkix

Tänään sain jo mustikkaakin pihasta männyn juurelta metsämansikoisen joukkoon.
Viime viikolla paistoin jo metsämansikoista piirakan. Vähän harvaan jouduin niitä asettelemaan, mutta eipä se haitannut. Kesän marjat, kukat ja perhoset ovat myöhässä. Ampiaisia en kuitenkaan kaipaa.

karpalo

Lainaus käyttäjältä: Esmerkix - 18.07.17 - klo:16:53
Tänään sain jo mustikkaakin pihasta männyn juurelta metsämansikoisen joukkoon.
Viime viikolla paistoin jo metsämansikoista piirakan. Vähän harvaan jouduin niitä asettelemaan, mutta eipä se haitannut. Kesän marjat, kukat ja perhoset ovat myöhässä. Ampiaisia en kuitenkaan kaipaa.

Kävin tsekkaamassa omia mustikkapaikkojamme.

Veikkaan, että menee pari viikkoa vielä, ennen kuin ryntäämme sinne kippojemme kanssa.

Esmerkix

Pian taas Lapin-matka lähestyy. Olen sitä jo odotellutkin, tosin viime maanantaina olin pienessä operaatiossa ja toivottavasti toivun siitä hyvin ennen matkaa. Lapissa kuulemma on jo ruska alkamassa. Viime syksynä siitä ei ollut tietoakaan Sodankylän pohjoispuolella. Kaikki lehdet olivat lähteneet tuulen mukaan...

Tänä kesänä löytyi hyvin mustikkaa, erityisesti ylängöiltä ja muilta harjualueilta. Isojakin olivat. Viime sunnuntaina poimin jo puolukkaa. Jokaisessa tertussa oli valtavasti marjoja. Sen poimiminen sujuu kyllä nopeasti. Hetkessä pienehkö astia olikin täynnä. Nyt yritän saada niitä vähän tummemman punaisiksi, ennen kuin laitan ne pakkaseen.

Esmerkix

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 07.09.17 - klo:10:58
Hei, onneksi leikkauksesi oli jotain pientä kun ei haittaa Lapin patikkamatkaa!

Tämä kesä taisi olla aika kurja Suomessa. Ensi vuonna me ollaan tulossa isommalla porukalla, kun on lopultakin käytettävä nuorta väkeä sielläkin. Suutun kyllä, niin kenelle suuttuisi?! jos sataa joka päivä .. tähän mennessä kyllä on olleet säät suotuisia, jopa Ihania ja viimeksi jopa auronkoinen ruskainen syyskuun loppu!

Koko vuosi oli huono, ainakin jos oli täällä etelässä. Talvi oli liian leuto ja lunta liian vähän. Ladut olivat jäässä, joten en uskaltanut hiihtää kuin Lapissa. Kevät oli myös huono, koska Lapissa lunta oli liian paljon vielä kesäkuussa. Kesä oli huono, koska oli aika viileää ja aurinkoa riitti vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, sitten taas sadetta ja tuulta. Perhoset menehtyivät jo alkukesästä. Muuttolinnut lähtivät etelään jo elokuussa, koska heille ei ollut tarpeeksi syötävää, siis hyönteisiä. Marjat kypsyivät myöhään ja nyt odotellaan sitä, saavatko maanviljelijät lokakuussa poutaa puintia varten. Pahalta näyttää.
Tänään olin Seitsemisessä sateen uhallakin. Vähän hirvikärpäset kiusasivat. Iltapäivällä alkoi sade ja jatkuu nyt sitten ainakin viikonlopun yli. Onneksi ei sentään hurrikaaneja ole Suomeen tulossa. Ilmastonmuutos on tosiasia. Talvilämpötilat ovat nousseet roimasti lapsuusvuosistani, mutta kesälämpötilat ovat muuttuneet toiseen suuntaan. Ja vettä riittää...


Esmerkix

Taidan alkaa uskoa kohtaloon, mitä se sitten sanana merkitseekin... nimittäin:
Kävin hammaslääkärissä 24.8. Siellä olikin aivan uusi henkilö, koska pitkäaikainen hammaslääkärini oli jäänyt eläkkeelle. Omituista oli, että tilatessani lääkäriä, sitä ei minulle kerrottu. No, jotenkin tuntui, että en pidä tästä kyseisestä henkilöstä. Hän teki kuitenkin kuntotarkastuksen ja antoi lähetteen hammashoitajalle, jossa käyn säännöllisesti vuosittain sekä tarvittaessa. Kävin varmuuden vuoksi hammaslääkärissä, koska minulla oli eräs operaatio 28.8., joka sujuikin aivan hyvin. Sain pari viikkoa sairauslomaa, joka päättyy 11.9.
6.9. noin klo 20.15 aloin selata hammashoitajani ajanvaraustietoja Attendon sivuilta ja samalla kun löysin hänen nimensä varauspalvelusta, yhdestä ylä-takahampaasta irtosi iso palanen haukatessani leipää. Huomasin heti, että nyt tuli kiire hammaslääkäriin. Mutta minullahan oli Attendo jo valmiiksi auki, joten löysin helposti hammaslääkärin, joka ottaisi heti seuraavana aamuna klo 8.15 vastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevan. Varasin ajan ja heti tuli viesti takaisin, että Sinulla on huomisaamuna klo 8.15 aika varattuna. Tervetuloa. Olipa helpottunut olo. Yöllä en uskaltanut nukkua, kun pelkäsin, että pystyssä törröttävät amalgaamit irtoavat ja sukeltava kurkkuuni, joihin sitten tukehdun... mahdollisesti. Aamulla, kun istuin odottamassa vastaanoton aukeamista, niin nuori mies juoksi kovaa vauhtia työhuoneeseensa ja kutsui sitten kohta minut sisään ja päivitteli, että onpa hankala tapaus. Porasi irti amalgaamit ja laittoi väliaikaisen paikan. Olisi vielä samana iltana halunnut jatkaa hampaan korjaamista, mutta sanoin, että olen menossa Seitsemiseen päiväksi. Varoitteli minua kovasti ja huomasin, että hän pelkäsi hampaan hajoavan lopullisesti, ennen kuin hän ehtii paikata sen pysyvästi. Kuulemma ainakin kruunu pitäisi asentaa hampaaseen. Hän toivoi siis, että pystyisin säilyttämään edelleen oman hampaan, eikä tarvittaisi implanttia. Antoi maanantaiksi juoksevan ajan 15.15, joka saattaa siirtyä myös iltaan, sillä hänellä on silloin koko päivän leikkauksia, joista jotkin voivat pitkittyä. Sanoin hänelle, että taidan siirtyä hänen potilaakseen, kun hän kertoi, että on puolet ajasta täällä Tampereella ja puolet Helsingissä. Hän oli siis juossut junalta aamulla päivystysvastaanotolle, koska olin illalla myöhään varannut ajan. Silti hän oli ystävällinen ja mukava ja neuvoi kiltisti myös uutta vastaanottoapulaistaan, vaikka tämä ei tahtonut löytää mitään välineitä.
Mikä minusta tässä on kohtalonomaista on se, että...
1. olin valmiiksi varausjärjestelmässä, kun hammas lohkesi ja oli varattava päivystysaika
2. en pitänyt uudesta hammaslääkäristäni Tuiresta, jolla juuri olin käynyt
3. ensimmäinen pitkäaikainen hammaslääkärini (parikymmentä vuotta) oli nimeltään JUHANI LAAKSONEN. Toinen pitkäaikainen hammaslääkärini oli nimeltään JUHANI Kunnas. Tämä uusi nuorehko hammaslääkäri on nimeltään JUHANI Dahl. Palaan siis alkuun ennen kuin hampaat loppuvat.
4. Soitin heti perjantaiaamuna Tuirelle ja pyysin laskuttamaan hampaiden tarkastuksen ja poistamaan minulle varatut kaksi paikkausaikaa.
KOHTALO siis puuttui peliin. Olen kokenut tällaisia tapahtumia ennenkin.
Toivottavasti olen yhtä tyytyväinen vielä ensi viikonkin jälkeen, kun hammasta aletaan päivittää pureskelukuntoon.

Esmerkix

Terveisiä Lapista. Olin siellä viikon. Kaunista maaruskaa tänä vuonna. Valtatietä reunustivat upeat koivut, haavat ja pihlajat. Ne korvasivat upeasti auringon paisteen.

Amanda55

Sori Tiistai, otti vaan niin päähän siellä Suomessa, kun oltiin odotettu uimaan ja pyöräilemään pääsyä.  Ostettiin pari vuotta sitten uudet pyörät, eikä niitä paljon olla käytetty.  Mulla on täällä autotallissa ns grannybike,kuten siskontyttöni sitä kutsuu, sellainen kusari alun Tunturi naistenpyörä. En uskalla sillä täällä pyöräillä.  Vuosia sitten lähdettiin mieheni kanssa ajeleen.  Lapset löivät vetoa, että miten kauan menee, kun äiti tulee linkuttaen takaisin.  Ei mennyt  montakaan minuuttia.  Pääsimme parisataa metriä eteenpäin, kunnes piti kääntyä vasemmalle.  Mies sanoi,että täällä Englannissa ruukataan ajaa tien vasenta laitaa.  Hätäännyin, en tiennyt minne puolelle mennä ja kaaduin.

Esmerkix

Kävimme tänään tutustumassa Parkanon Alkkianvuoreen. Oli aikamoista korpea ja todella vaikeakulkuista maastoa. Paluumatkalla törmäsin tienviittaan, jossa luki: Neuvostoliittolaisten sotavankien hautapaikka. Emme poikenneet katsomaan, miten haudat on merkitty tai ehkä henkilöt ovat nimettöminä yhteishaudassa, kuten teloitetut yleensä ovat. Onkohan siellä jokin hautamuistomerkki ja vieraileeko haudalla kaatuneitten sukulaisia? Onkohan näitä sodanaikaisia joukkohautoja paljonkin Suomen metsissä? Sisällissodan ajaltakaan ei ilmeisesti kaikkia joukkohautoja ole löydetty yksittäisistä suohaudoista puhumattakaan. Kohta alkaa olla jo myöhäistä, ainakin henkilöllisyyden selvittäminen.

Esmerkix

#389
Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 20.10.17 - klo:12:24


Miksette poikenneet, olikohan vähän pitempi matka sinne. Itse olisin ollut sen verran kiinnostunut, että olisin ehdottanut ainakin. Ne sotilaat taisivat olla aika nuoria, melkein vielä lapsia sodan loppuvaiheessa  ..  :-\

...
Ei ollut tietoa, miten pitkään sivutietä olisi pitänyt ajaa, jotta olisi tullut haudalle. Tienviitassa ei muistaakseni lukenut matkan pituudesta mitään. Vain musta kyltti, jossa oli valkoinen teksti: Neuvostoliittolaisten sotavankien hauta. Pitäisi varmaan pistäytyä silloin, kun ei olla kävelty kahta tuntia kivisessä tunturimaastossa. Alkkianvuorelta oli komeat näköalat kauaksi. Näyttäisi aivan Lapilta, elleivät "tunturit" olisi puiden peitossa. Siellä oli myös nähtävyys: mukuramänty. Parkano on jo aika lailla Pohjanmaata. Kaikki sivutietkin ovat viivasuoria...

Netissä olikin mielenkiintoinen juttu asiasta:
Alkkian Rihkaassa on Neuvostosotavankien hautapaikka, johon vuosina 1935–1960 on haudattu 269 neuvoliittolaista sotavankia, jotka kuolivat Alkkian varavankilassa, jossa heitä oli talvisodan aikana kaikkiaan n. 1000. Näyttää olevan muistopatsaskin. https://www.willikarvia.fi/28