Outoja paikkakuntia

[S]

Kuka tallaa kapeita, joku taas laveita polkuja - meillä jokaisella on kuitenkin se oma tie jota kulkea. Aihetta mukaellen, on kyllä aikojen saatossa nähty & koettu jos jonkinlaisia maita & mantuja, niitä outojakin paikkoja. On seilattu aallonharjoilla, kovissakin myrksyissä - ajettu välillä myös karille. Kivikkoinen on ollut toisinaan polun juuri. Mutta sitä vähemmän tallattua reittiä kuljetaan loppuun asti, vastuksistakin huolimatta.

- Edelleen vertauskuvallisesti ajatellen, pitkästä matkasta on tähän asti selvitty kunnialla, vaikkakin matkan pää ei vielä onneksi häämötä lähimainkaan taivaanrannan auringonlaskua kohti kulkien. Vielä on siis aikaa kulkijan ominaisuudessa vaeltaa - nähdä & kokea, aistia tuulten tuiverrukset, sekä maisemien vaihtumiset.

- Elämä on päämäärään pyrkimistä, omaan itseen matkustamista - näin aforismisen metaforallisesti asiat kiteyttäen! 

[Aakku]

Hossan reitit
Retkeilyreitit ja polut

Hossan viitoitetun polkuverkoston pituus on noin 90 km. Pääosin helppokulkuiset polut kiertelevät Hossan komeimmissa harju- ja järvimaisemissa.


http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1003

[THL tiedottaa]

.
Mutta eihän Hossa oo outo!

Oon ollu siellä kävelemässä kahtena vuonna.

[THL tiedottaa]

- Tietenkään en ole Tietäjänäkään perillä kaikista asioista - en siis ole mikään kaikkitietävä, joka alan asiantuntija, vaikka siltä välillä vaikuttaisikin.

Tässä on mielenkiintoinen lisä tietämykseesi:     

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=amh00002

Siellä sanotaan selvästi, että ihmisen säilömuisti, eli pitkäkestoinen muisti, on käytännössä rajaton.

"Pitkäkestoisen muistin kapasiteettia pidetään rajattomana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kyky oppia uusia tietoja ja taitoja ja tallettaa uusia kokemuksia säilyy läpi elämän. Pitkäkestoiseen muistiin talletettu aines voi olla joko sanallisessa tai kuvallisessa muodossa tai sitten se voi olla muistissa tuoksuina ja hajuina."

Ja näinkin:

"Muisti ja muistijäljet

Muisti syntyy, kun hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet keskenään monimutkaisia verkostoja. Lopputuloksena aivoihin muodostuu edellä kuvattuja hermosoluverkostoja ja niihin pysyviä vahvistuvia reittejä eli muistijälkiä, joissa säilyy elämän varrella kerätty tieto ja taito.

Muistijälkiä voidaan synnyttää lähes rajattomasti, pysyvien muistijälkien "arkistot" muodostavat kokemuksen. Tästä syystä vanhat aivot ovat monella tavoin nuoria, kokemattomia, aivoja tehokkaammat."

[S]

Kyllä noista muistiiin liittyvistä asioista ollaan täällä päässä ihan tarpeeksi perillä, joten ei tarvinnut tarkistaa noita linkkejä. Ei ole muutenkaan muistissanikaan onneksi mitään moittimista. Se toimii vuosikymmenien myötä karttuneella kokemuksella edelleen moitteettomasti.

Tosin täytyy myös edelleen todeta, että omaan ns. valikoivan muistin, joka tarvittaessa suodattaa ylimääräisen sälän tiedoisuudesta. Tämä on sitä tietoista mielenhallintaa, jolla kontrolloin aivoalueitani, juuri näitä tiettyjä hermosoluverkostoja, jolla nollataan myöskin tarpeen tullen aivot turhasta tauhkasta.

- Tosin nämä aikoinaan omaksutut tiedot & taidot pysyvät jokseenkin muuttumattomina. Tuntuu jopa siltä, että elämässäni ei ole juurikaan enää mitään oleellista opittavaa, eli kaikki olennainen on jo omaksuttu, tai nähty & koettu. Arkistoihin onkin kerätty aikojen saatossa tietoa elämän perustotuuksista, olevaisen mysteereistä, myös niistä syvällisistä elämää suuremmista kysymyksistä. 

- Enemmänkin tätä loputonta tietotulvaa hallittaessa, on tiedonkäsittelytaitojen oltava harkitun hallitulla tasolla. Vain siten pystyy kriittisesti analysoimaan asioita, sekä eteen tulevia ilmiöitä itsenäisesti, omasta perspektiivistä käsin.     

[rapevainaa]

.
aikuinen käyttää yleensäkin tiedonhankintaa valikoivasti.
On myös todettu että tapahtuneet tosiasiat muuntuvat päässä. Sisarukset voivat muistaa saman tapahtuman eri tavalla.
yliopistossa mulle opetettiin, että ei kaikenmaailman asioita tarvitse kantaa päässään.
aikuisella on tapana etsiä sellaista tietoa joka tukee hänen aikaisempaa käsitystään asiasta.

ässä on ylpeä tavasta jolla hän käsittelee tietoja. Se on upea taito silloin.

[THL tiedottaa]

.... Vain siten pystyy kriittisesti analysoimaan asioita, sekä eteen tulevia ilmiöitä itsenäisesti, omasta perspektiivistä käsin.     

Älä, kuule, Nessu, yllytä ässää!       

On paljon asioita, jotka eivät kosketa tietojen käsittelijää.

Toisin sanoen, on lukematon määrä asioita ja asiakokonaisuuksia, joita ei voi eikä myöskään pidä analysoida omasta perspektiivistään käsin.

Nämä asiat pitää osata pitää erillään omasta persoonastaan. Oli se persoona sitten miten kehittynyt tai loistava tahansa.




Tiedän, tiedän, tässä juuri on se akilleen kantapää niin monella...

-----------

Tähän viestiini kuuluu vastata: "Mut kaikki vaikuttaa kaikkeen! Ja mitä tässä on mitää välii, jääkausi tulee kuitenkin väistämättä aikanaan."

[rapevainaa]

.
Ässä on ihan erikoistapaus.
Toisaalta näkee tulevia, mutta niiku ite hän sanoi, uusi tieto ei muuta hänen aikaisempia tietojaan. Tosta voi sanoa että ihminen on kypsässä iässä.

nuutinen taas laittaa uudet tiedot lihamyllyyn ja leipoo niistä mieleisiään lihapullia. Uusi termi, tietomureke.

[S]

Jokainen puhukoon vaan omasta puolestaan. Jos nimittäin kokee ettei pysty hallitsemaan mieltään tai ajatuksiaan, niin se on sitten hänen ongelmansa. Itselläni ei tälläisiä ongelmia kuitenkaan ole, koska todellakin olen oppinut kaiken tarvitsemani, eikä enempää tietosälää tarvita enää häiritsemään valmista kokonaisuutta.

Olisi kuitenkin hyvä jotenkin perustella selventäen tämä epämääräinen väite siitä; miten nämä lukuisat asiakokonaisuudet, joita ei voi analysoida, tai jotka eivät kosketa tietojen käsittelijää, on pidettävä erossa omasta persoonastaan. Tässä on nyt olemassa perustavanlaatuinen dilemma, johon vaaditaan selventävää täsmennystä.

- Tietojen analysoija & käsittelijä itse kuitenkin päättää valikoiden miten asioihin suhtautuu, kuinka ilmiöihin suuntautuu, tai millä tavalla hän niihin reagoi. Jos siihen vaan on käytössä riittävästi kykyjä & resursseja, niin ratkaisevat valinnat seuraavat automaattisesti mukana. Ihminen siis itse asettaa joissain tapauksissa rajat sille minkä tiedon hän omaksuu, tai jättää omaksumatta. Lisäksi näin hän myöskin tekee itsenäisen päätöksen, mitä hän ulkoapäin päästää omaan sisäiseen maailmaansa.

[THL tiedottaa]

Olisi kuitenkin hyvä jotenkin perustella selventäen tämä epämääräinen väite siitä; miten nämä lukuisat asiakokonaisuudet, joita ei voi analysoida, tai jotka eivät kosketa tietojen käsittelijää, on pidettävä erossa omasta persoonastaan.

Jo tuo, että kysyt – eli sinulle ei ole päivänselvää se, että on olemassa paljon asioita, joita ei voi käsitellä eikä analysoida oman persoonansa kautta – osoittaa, että akilleen kantapää on lähempänä kuin ikinä olet kuvitellutkaan.