Huuhaalle kovat otteet käyttöön

[allekirjoittanut]

Fysiikassa kaikki aine on energiaa.

Yksi elämän määritelmä on että....

"Elämä nukkuu kivessä,
herää kasvissa,
liikkuu eläimessä,
ja ajattelee ihmisessä".

[Bongaaja]

Aineen ja energian välinen aita on kuitenkin aika korkea. Vain tietyt aineet muuttuvat helposti energiaksi. Normaalit atomit ovat kovia kuin pienet pingispallot, vaikka molemmissa onkin tyhjää sisällä.

[THL tiedottaa]

...
ja ajattelee ihmisessä".

Kenessä tuon tekee , kenessä ei.     

[rapevainaa]

Fysiikassa kaikki aine on energiaa.

Yksi elämän määritelmä on että....

"Elämä nukkuu kivessä,
herää kasvissa,
liikkuu eläimessä,
ja ajattelee ihmisessä".

Kyllähän fysiikassa aine ja energia erotetaan eri käsitteiksi. Esim. kun enargiaa sisältä aine on oksidoitunut, siitö ei enää irtoa energiaa.
Kato vaikka uusin tuhkaluukkuun, onko siellä ainetta vai energiaa.

Kivet eivät ole energiaa mutta ne ovat ainetta.

Minä en ainakaan tunne mitään elämän määritelmää. Mitä sillä tekisi?


Noita runoja löytyy etenkin vegaanien teksteistä.
Ei elämä missään kivessä nuku, ellei se ole siemenkivi.

[rapevainaa]

.
Katotaas mitä Wikipedia tietää elämän määritelmästä:
Elämän määritelmä
Elämä voi tarkoittaa:

Meneillään olevaa tapahtumasarjaa, jonka osana elävät asiat ovat.
Ajanjaksoa eliön syntymän ja kuoleman välillä.
Tilaa, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla. Toisin sanoen: "Mikä tekee jostain elävän?". Tätä tilaa kutsutaan muun muassa "hengissä olemiseksi" ja kuolema on siis "hengen menetys".
Elämän määrittely olisi suhteellisen helppoa, jos pitäydyttäisiin vain siinä, millaista elämää maapallolla on nyt. Kun otetaan huomioon kysymykset elämän synnystä maapallolla, Maan ulkopuolisesta elämästä ja keinotekoisesta elämästä, aihe osoittautuu huomattavasti monimutkaisemmaksi.

[muokkaa] Elämälle tyypillisiä merkkejä
Itsenäisyys: elävä olio kykenee spontaaneihin tekoihin ja osaa käyttää ympäristöään hyödykseen, sekä vastaa ärsykkeisiin.[1]
Aineenvaihdunta: elävä olio tuottaa elottomasta aineesta rakennusmateriaalia ja energiaa (synteesi) sekä hajottaa eloperäistä ainetta (katalyysi).[1]
Moduulirakenne: elävä olio koostuu soluista, elämän rakennuspalikoista.[1]
Kasvu: elollinen olio kasvattaa osiensa kokoa, ei vain kerää lisää materiaalia ympärilleen.[1]
Mukautuvuus: Kyky muuttaa käyttäytymistä ympäristön mukaan. Pitkillä ajanjaksoilla havaitaan perinnöllisyydestä johtuvaa evoluutiota.[1]
Lisääntyminen: elävä olio kykenee tuottamaan uuden organismin solujen jakautumisen avulla. Tämä voi tapahtua yhteistyössä toisen eliön kanssa (suvullisesti) tai vain kyseisen olion omien solujen jakautuessa (suvuttomasti). Jotkut elottoman luonnon asiatkin tosin lisääntyvät.[1]
[muokkaa] Elämän synty ja kehitys
Pääartikkeli: Elämän alkuperä
Elämän synnyn selittämiseksi ei ole nykytietämyksellä yhtä yleisesti hyväksyttyä, ilmiön kattavasti selittävää mallia. Useimmat elämän syntyä selittävät mallit sisältävät kuitenkin seuraavat kolme ajatusta:

Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä perusmolekyylejä - Millerin koe.
Fosfolipidit muodostivat spontaanisti lipidikaksoiskalvoja, jotka ovat soluseinämien perusrakennusaineita - lipidimaailma.
Erityiset RNA-molekyylit, ribotsyymit ovat alkaneet monistaa itseään - RNA-maailma.
Orgaanisten molekyylien polymeraatiota pidetään avainkysymyksenä elämän synnyn kannalta. Molekyyli, joka pystyy ohjaamaan omien kopioidensa syntyä, omaa täysin ylivertaiset ominaisuudet muihin molekyyleihin nähden. Siitä, miten molekyylit ovat muodostaneet eläviä kokonaisuuksia, on kolme teoriaa.

Geenit ensin eli RNA-maailma-teorian mukaan RNA oli ennen ensimmäisten solujen ilmestymistä pääasiallinen tai todennäköisesti ainoa elämän muoto Maassa. Teoriaa tukee RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa ja sen lisäksi toimia kemiallisia reaktioita katalysoivana molekyylinä, ribotsyyminä.

Aineenvaihdunta ensin -teorian mukaan yksinkertaisia reaktioita ja aineenvaihduntaa on ollut ennen geenien syntyä. Aineenvaihdunta tarkoittaa tässä kemiallisten reaktioiden ketjua, jossa prosesseissa vapautuva energia siirtyy toisten prosessien käyttöön, mikä lopulta johtaa monimutkaisempien molekyylien syntyyn.

Sekamallit ovat koko ajan suositumpia malleja, jotka yhdistävät ajatuksia molemmista edellä mainituista malleista. Teorioissa on vielä joitain puutteita ja niitä voidaan mallintaa ja testata laboratorio-olosuhteissa. Koska koskemattomia kerroskivilajeja Maan alkuajoilta on lähes mahdoton löytää, on teorioiden testaaminen vedenpitävästi käytännössä hankalaa.

John Desmond Bernal ehdotti, että elämän synnystä on tunnistettavissa muutamia "askeleita".

Monomeerin synty
Polymeerien synty
Molekyylien evoluutio soluiksi
Desmond on myös ehdottanut, että darwinistinen evoluutio sai alkunsa asteiden 1 ja 2 välissä.

[muokkaa] Elämän luokittelu
Carl von Linné jakoi eliöstön kasvi- ja eläinkuntaan. Bakteeritkin luettiin pitkään kasvikuntaan kuuluviksi, mutta nykyisen käsityksen mukaan ne ovat kokonaan oma kuntansa kasvien ja eläinten ohella. Niistä voidaan antaa määritelmä ja suomennos alkueliöt, peruseliöt tai tumattomat. Nekin tietysti ovat luonnollisessa valinnassa kehittyneet paljon miljardin tai puolentoista miljardin vuoden takaisista möykyistä. Jos ne kuitenkin luetaan kasveihin, näiden aika on maapallolla ollut paljon pitempi kuin eläinkunnan.

[allekirjoittanut]

Kyllähän fysiikassa aine ja energia erotetaan eri käsitteiksi. Esim. kun enargiaa sisältä aine on oksidoitunut, siitö ei enää irtoa energiaa.
Kato vaikka uusin tuhkaluukkuun, onko siellä ainetta vai energiaa.

Tuhka, elinvoimaa kasveille.

Kivet eivät ole energiaa mutta ne ovat ainetta.

Viitaten edelliseesi, jonka mukaan kivikin sisältää energiaa, kunnes se on oksidoitunut.

Minä en ainakaan tunne mitään elämän määritelmää. Mitä sillä tekisi?


Noita runoja löytyy etenkin vegaanien teksteistä.
Ei elämä missään kivessä nuku, ellei se ole siemenkivi.

Eräs Elämisen määritelmä on "Minä ajattelen, siis olen".

[AveLazio]

Kivet ovat myyttisessä asemassa ihmiskunnan mielessä. Mutta se johtuu siitä, että ne ovat kuollein asia maailmassamme. Kuolema on aina myyttistä. Älkää nyt kukaan enää puhuko noita hippijuttuja, että kivissä on ihmeellistä energiaa. Ei ole. Ne ovat ihmiselle usein tärkeitä juuri myyttisistä (kaikkein kuollein..) tai esteettisistä (voi, miten kaunis) syistä.

[rapevainaa]

Viitaten edelliseesi, jonka mukaan kivikin sisältää energiaa, kunnes se on oksidoitunut.

Tiedätkö mitä on oksidoitua ja mikä aineet ovat kivessä oksiideina?

Täältä saat vastaukset
http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN7061_Maantiede_kouluopetuksessa/Osa4_Kivet.pdf

JOHDANTO
Mineraalit ovat epäorgaanisesti syntyneitä, luonnossa esiintyviä kiinteitä alkuaineita tai
yhdisteitä, joilla on tunnusomainen kemiallinen koostumus ja tietyt fysikaaliset ominaisuudet.
Mineraali koostuu yhdestä tai useammasta alkuaineesta. Yhdestä alkuaineesta koostuvia
mineraaleja ovat esimerkiksi kupari, kulta, rikki ja timantti (hiiltä). Yleensä mineraalit kuitenkin
koostuvat useammasta kuin yhdestä alkuaineesta. Mineraaleja tunnetaan noin 3000 kappaletta,
mutta valtaosa niistä on harvinaisia. Maankuoren massasta 99 % muodostavat sellaiset
mineraalit, jotka koostuvat vain kahdeksasta alkuaineesta: hapesta, piistä, alumiinista, raudasta,
natriumista, kaliumista ja magnesiumista. Mineraalit on nimetty joko paikannimien, tiettyjen
ominaisuuksien, tai ihmisten mukaan. Samalla mineraalilla voi olla ylimääräisiä nimiä.

[rapevainaa]

.
Maasälpä on hyvin yleinen kivissä

Mitä se on kemiallisesti: Maasälpien yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: K, Na, Ca tai Ba. Suurin osa kivien maasälvistä on kiinteitä liuoksia. Maasälpien puhtaat päätejäsenet ovat anortiitti (Ca-plagioklaasi), albiitti (Na-plagioklaasi), ortoklaasi, mikrokliini ja sanidiini (K-maasälvät eli kalimaasälvät). Albiitin ja ortoklaasin muodostamaa sarjaa kutsutaan alkalimaasälviksi, ja anortiitin ja albiitin välistä sarjaa plagioklaasimaasälviksi. K-maasälvän- ja Ca- maasälvän päätejäsenten välistä seossarjaa ei luonnosta tunneta.

HUOM. ENERGIASISÄLLÖSTÄ EI OLE HALAISTUA SANAA, KOSKA SIINÄ EI OLE ENERGIAA

[Aakku]

Kivet ovat myyttisessä asemassa ihmiskunnan mielessä. Mutta se johtuu siitä, että ne ovat kuollein asia maailmassamme. Kuolema on aina myyttistä. Älkää nyt kukaan enää puhuko noita hippijuttuja, että kivissä on ihmeellistä energiaa. Ei ole. Ne ovat ihmiselle usein tärkeitä juuri myyttisistä (kaikkein kuollein..) tai esteettisistä (voi, miten kaunis) syistä.

Niin juuri.

Joku kirjoitti tuonnenpana kivien kasvavan - kyllä ne sitä tekevätkin kiteytyessään, esim. nesteestä. Kyseessä ei ole kasvaminen biologisessa mielessä - ainoastaan atomien/molekyylien järjestäytyminen kullekin materiaalille tyypilliseksi kiderakenteeksi ... ilman mystiikkaa.

Ruokasuolaliuoskin, jätettynä avoimeen astiaan, kiteytyy - tähän tarvitaan ulkoista [lämpö]energiaa, joka haihduttaa veden pois. Energia ei sitoudu kiderakenteiseen suolaan. Liukenee uudelleen veteen jos kastuu...