unen määrä

[rapevainaa]

Nukkuminen on taito jota tarttis erikseen treenata.

Meinaat siis että ihminen voi hallita sellaista psyykkistä aluetta joka ei ole hallittavissa.  Tää on tätä "tehokkaat 15 minsan torkut" muttei silti pysty nukkumaan yöllä.

Eipä silti, mulla on ollut huono unisia jaksoja elämässä ja sitten olen ottanut tärkeeimmäksi tavoitteeksi nukkumisen.  1/2 vuotta menee että saa itsensä reilaan.

[THL tiedottaa]

Nukkuminen on taito jota tarttis erikseen treenata.

Tuota tuota... minä sitä nukkumisen jaloa taitoa harjoittelin ja harjoitin koulussa oppitunneilla.
Opettajat p-leet olivat häiriöksi!

[ville]

Joo, nykyihmisen elämä on niin erilaista kuin mihin on miljoonien vuosien saatossa totuttu, että se iskostaa aivan outoja tottumuksia. Sen takia sellaisia luontaisilta tuntuvia asioita kuten nukkumista, syömistä, kävelemistä, istumista, nauramista tai itkemistä kannattaa erikseen harjoitella. Jotta pääsis noista eroon siis, oudoista tavoista, jos ne haittaavat. 

[S]

Silläkin uhalla, että mielipiteeni mitä todennäköisemmin yritetään taaskin mitätöidä; niin siitäkin huolimatta otan nyt riskin kertoakseni vielä yhden omakohtaisiin tutkimuksiini perustuvan unimekanismien analyysin, johon olen aikoinani päätynyt, vuosikausien itsenäisten tutkimusten jälkeen.

- Tutkimuksieni mukaan, unessa voidaan erottaa erilaisia vaiheita, joiden vuorottelun aikana uni jaetaan kahteen päätyyppiin; hidasaaltouneen, sekä paradoksaaliseen syväuneen (REM), jonka aikana aivojen aktiviteetti on lähes samanlainen kuin valvetilassakin, erotuksena sille, että ihminen on nukkuessaan syvässä unessa. Näiden lisäksi on olemassa muitakin jaksottaisia unitiloja, jotka vaihtelevat näiden kahden unitilan välillä. Jos vaikkapa ihminen valvoo kokonaisen vuorokauden, niin aivot tavallaan kuitenkin valveillakin ollessaan nukkuvat ns. muutaman sekunnin kestoista mikrounta, jota hän ei välttämättä edes itse tiedosta. Toisenlaisiin unikokemuksiin perustuu myöskin valveunet; tai nk. selkounet, joita ei tosin pidä sekoittaa toisiinsa. Näissä unissa ollaan tavallaan tietoisia unennäöstä, hallitsemalla puoliksi valveilla unen toimintoja. Nämä unitilat voivat tosin olla myös kokemuksellisesti ahdistavia, jos niihin ei ole tottunut.

- Hidasaaltounelle taas on tyypillistä lähes täydellinen olemuksen levollisuus, ruumiintoimintojen tasaisuus, sekä niiden osittainen hitaus. Eli hidasaaltounen aikana ihminen on siis syvässä lepotilassa, jossa hän on lähes täydellisesti eristynyt ulkomaailmasta. Tämä tila voi vaikuttaa elvyttävästi myöskin erilaisiin ruumiintoimintoihin. Siihen liittyy havaittavasti myös kasvuhormonin erityksen huiput, joten tällä on varsin suuri merkitys mm. kasvuikäisten ruumiilliselle kehitykselle, sekä aikuisiän kudosten uusiutumiselle.

- Paradoksaalisella unella taas ei niinkään ole kovinkaan suurta merkitystä ruumiintoiminnoille, aivotoimintaa lukuun ottamatta. Niinpä se vaikuttaa tasapainottavassa suhteessa aivojen toimintaan, sekä psyykkisiin toimintoihin muutenkin, vaikka niiden pääasialliset tehtävät ovatkin osin hämärän peitossa. Joitain merkittäviä fysiologisia toimintoja kuitenkin tapahtuu säännöllisesti esim. syväunenkin aikana.

- Eräiden perustavanlaatuisten havaintojeni jälkeen; voikin mitä suuremmalla todennäköisyydellä otaksua että, paradoksaalisen univaiheen häiriöt vaikuttavat jollakin tavalla myös mielenterveyteen. Olen päätynyt kuitenkin myös tulokseen, ettei unen & mielenterveyden välistä vuorovaikutusta, tai niiden välistä suhdetta toisiinsa voi tulkita näin yksiselitteisillä tavoilla - mutta tavalla tai toisella kuitenkin ne epäilemättä vaikuttavat jollakin muotoa toisiinsa.

- Unet liittyvät joka tapauksessa nimenomaan juuri paradoksaaliseen univaiheeseen, mikä on myös selvä osoitus siitä, että tällä univaiheella on jonkinlainen yhteys mm. henkisiin toimintoihin. Tämä univaihe on ainakin ominaista lähes kaikille nisäkkäille. Tosin linnuillakin on todettu esiintyvän kyseisenlaisia lyhytaikaisia tiloja, jotka muistuttavat paradoksaalista unta, joita voidaan tästä syystä pitää jonkinlaisena kyseisen unityypin esiasteina. Matelijoilla ei oikeastaan vastaavia tiloja esiinny varsinaisesti ollenkaan, vaan niillä on pelkästään tiettyjä jaksottaisia tiloja, joiden aikana aktiivisuus vähenee. Joten korkeammilla eliölajeilla, kuten ihmisillä esiintyvää monimutkaista unirytmiä ei tapaa alemmilla eläimillä samassa muodossa, kuin mihin me olemme aikojen saatossa ihmislajin evoluution myötä tottuneet.

Tälläistä poikkitieteellistä omakohtaista tutkimuksellista unianalyysia tähän paikkaan tällä kertaa. Jos aihetta ilmenee, tartun tähän tilaisuuteen uudemmankin kerran, vaikka vaarana onkin joiltain tahoilta näiden empiiristen havaintojeni kyseenalaistaminen. Mutta niinhän se on aina, kannattaa kuitenkin mielummin tuoda näkemyksensä rehellisesti julki - kuin pitää kaikki itse omaksuttu/kehitetty oppi omana tietonaan. Vain siten voi saavuttaa jalansijaa vastavoimana vakiintuneiden tieteenharrastajien keskuudessa, tai sitten joutua perusteettomasti kaikenkarvaisten arvostelijoiden sekä epäilijöiden hampaisiin. Mutta se olkoon sitten itseoppineen tutkijan kohtalo, koska näin on käynyt aikojen saatossa muillekin omaa tietään kulkeville neroille... eli ei tässäkään ilmiössä mitään poikkeuksellista siinä mielessä ole....?!

[ville]

Ei noissa omissa havainnoissa mitään penseyden aihetta pitäisi olla ja mikäpä olisi parempi havainnoinnin kohde kuin nukkuminen ja syöminen, kun niitä kerran päivittäin muutenkin tulee tehtyä. Sillä että nukkuminen olisi taito tarkoitin sitä, että tekemällä omia huomioita voipi vähentää niitä tekemisiä jotka haittaavat nukkumista ja lisätä niitä jotka parantavat sitä. Tälleenhän mikä tahansa taito opitaan. Tosin nukkumisessa ei itse suoritteen aikana tehdä havaintoja, mutta enpä esim. tuolla lenkkipolullakaan enää mieti miten tässä treenaisi. Jos aiheesta googlaa, vastaan tulee esim. Dilbertin blogi: http://dilbertblog.typepad.com/the_dilbert_blog/2007/11/sleeping-skill.html
Dilbertin mukaan mielikuvaharjoittelu olisi hyödyksi varsinkin nukahtamisen taidossa. Ensin ajatellaan jotain mukavaa ja sitten annetaan mielen kellua vapaasti. Tuo vapaa kelluminen toimii mullakin usein, paitsi jos on ressiä.

Noista selkounista olin nuorempana kiinnostunut, mutten koskaan onnistunut niitä näkemään. Siinäkin oli muistaakseni jotain harjoitteita, joitten olisi pitänyt edistää niitten tulemista. Eipä onnistunut.

[THL tiedottaa]

Silläkin uhalla, että mielipiteeni ...

- Tutkimuksieni mukaan, ...

Niinpä se vaikuttaa tasapainottavassa suhteessa aivojen toimintaan, sekä psyykkisiin toimintoihin muutenkin, vaikka niiden pääasialliset tehtävät ovatkin osin hämärän peitossa.

- Eräiden perustavanlaatuisten havaintojeni ...

Tälläistä poikkitieteellistä omakohtaista tutkimuksellista unianalyysia ... empiiristen havaintojeni ...
... vastavoimana vakiintuneiden tieteenharrastajien keskuudessa

... itseoppineen tutkijan kohtalo, koska näin on käynyt aikojen saatossa muillekin omaa tietään kulkeville neroille...

"Harva meistä on rautaa."
Vielä vähemmän meissä on neroja.

Tuota minä ihmettelen, että vaikka olet tutkimisistakin päästyäsi tutkinut ja tutkinut, et ole saanut selville aivojen tehtäviä.

Ai niin, se empiria voi olla selittävä tekijä ...   

[rapevainaa]

- Tutkimuksieni mukaan, unessa voidaan erottaa erilaisia vaiheita, joiden vuorottelun aikana uni jaetaan kahteen päätyyppiin; hidasaaltouneen, sekä paradoksaaliseen syväuneen, jonka aikana aivojen aktiviteetti on lähes samanlainen kuin valvetilassakin, erotuksena sille, että ihminen on nukkuessaan syvässä unessa. Näiden lisäksi on olemassa muitakin jaksottaisia unitiloja, jotka vaihtelevat näiden kahden unitilan välillä. 

- Hidasaaltounelle taas on tyypillistä lähes täydellinen olemuksen levollisuus, ruumiintoimintojen tasaisuus, sekä niiden osittainen hitaus. Eli hidasaaltounen aikana ihminen on siis syvässä lepotilassa, jossa hän on lähes täydellisesti eristynyt ulkomaailmasta. Tämä tila voi vaikuttaa elvyttävästi myöskin erilaisiin ruumiintoimintoihin. Siihen liittyy havaittavasti myös kasvuhormonin erityksen huiput, joten tällä on varsin suuri merkitys mm. kasvuikäisten ruumiilliselle kehitykselle, sekä aikuisiän kudosten uusiutumiselle.

- Paradoksaalisella unella taas ei niinkään ole kovinkaan suurta merkitystä ruumiintoiminnoille, aivotoimintaa lukuun ottamatta. Niinpä se vaikuttaa tasapainottavassa suhteessa aivojen toimintaan, sekä psyykkisiin toimintoihin muutenkin, vaikka niiden pääasialliset tehtävät ovatkin osin hämärän peitossa. Joitain merkittäviä fysiologisia toimintoja kuitenkin tapahtuu säännöllisesti esim. syväunenkin aikana.

- Eräiden perustavanlaatuisten havaintojeni jälkeen; voikin mitä suuremmalla todennäköisyydellä otaksua että, paradoksaalisen univaiheen häiriöt vaikuttavat jollakin tavalla myös mielenterveyteen. Olen päätynyt kuitenkin myös tulokseen, ettei unen & mielenterveyden välistä vuorovaikutusta, tai niiden välistä suhdetta toisiinsa voi tulkita näin yksiselitteisillä tavoilla - mutta tavalla tai toisella kuitenkin ne epäilemättä vaikuttavat jollakin muotoa toisiinsa.

- Unet liittyvät joka tapauksessa nimenomaan juuri paradoksaaliseen univaiheeseen, mikä on myös selvä osoitus siitä, että tällä univaiheella on jonkinlainen yhteys mm. henkisiin toimintoihin. Tämä univaihe on ainakin ominaista lähes kaikille nisäkkäille. Tosin linnuillakin on todettu esiintyvän kyseisenlaisia lyhytaikaisia tiloja, jotka muistuttavat paradoksaalista unta, joita voidaan tästä syystä pitää jonkinlaisena kyseisen unityypin esiasteina. Matelijoilla ei oikeastaan vastaavia tiloja esiinny varsinaisesti ollenkaan, vaan niillä on pelkästään tiettyjä jaksottaisia tiloja, joiden aikana aktiivisuus vähenee. Joten korkeammilla eliölajeilla, kuten ihmisillä esiintyvää monimutkaista unirytmiä ei tapaa alemmilla eläimillä samassa muodossa, kuin mihin me olemme aikojen saatossa ihmislajin evoluution myötä tottuneet.

Tälläistä poikkitieteellistä omakohtaista tutkimuksellista unianalyysia tähän paikkaan tällä kertaa. Jos aihetta ilmenee, tartun tähän tilaisuuteen uudemmankin kerran, vaikka vaarana onkin joiltain tahoilta näiden empiiristen havaintojeni kyseenalaistaminen. Mutta niinhän se on aina, kannattaa kuitenkin mielummin tuoda näkemyksensä rehellisesti julki - kuin pitää kaikki itse omaksuttu/kehitetty oppi omana tietonaan. Vain siten voi saavuttaa jalansijaa vastavoimana vakiintuneiden tieteenharrastajien keskuudessa, tai sitten joutua perusteettomasti kaikenkarvaisten arvostelijoiden sekä epäilijöiden hampaisiin. Mutta se olkoon sitten itseoppineen tutkijan kohtalo, koska näin on käynyt aikojen saatossa muillekin omaa tietään kulkeville neroille... eli ei tässäkään ilmiössä mitään poikkeuksellista siinä mielessä ole....?!

LÄÄKETIETEEN SANASTO  http://www.poliklinikka.fi/?page=4598627&search=paradoksinen%20uni

aktiiviuni, parauni, vilkeuni, paradoksinen uni, REM-uni

REM-uni (Rapid Eye Movements) on unen vaihe, jossa silmissä esiintyy nopeita liikkeitä ja aivosähkökäyrässä, hengityksessä ja verenkierrossa ilmenee voimakkaita muutoksia.

Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään psyykkistä työtä unennäön muodossa. REM-uni on tärkeä lapsen yksilökehityksen kannalta, se mm. stimuloi kehittyviä aivoja. Terveellä nuorella aikuisella unisyklit ovat selväpiirteisiä. Vanhemmiten uni muuttuu aiempaa rikkonaisemmaksi ja kevyemmäksi.

*********************

KÄSITYKSENI NYT ON, ETTÄ ÄSSÄN TUTKMUSMENETELMÄ ON SELLAINEN ETTÄ HÄN LUKEE MUITTEN TUTKMUSTULOKSIA JA NIMEÄÄ NE OMIKSEEN.  SIIS ÄSSÄN MIELESTÄ TUTKIMINEN ON SAMAA KUIN LUKEMINEN.

ei sekään helppoa ole. on osatta valita luotettavat lähteet. Monikaan ei siihen pysty tai ei halua.

[karpalo]

Nukkuminen on taito jota tarttis erikseen treenata.

Tuota tuota... minä sitä nukkumisen jaloa taitoa harjoittelin ja harjoitin koulussa oppitunneilla.

Oi voi, ja monet harjoittelevat auton ratissa ajaessaan liikenteessä., johtuen tietysti kiivaasta elämänrytmistä., kun ei aikaa muuten löydy.



Tässä Astrid-Täti on päässyt jo REM-Syväuniasteelle  työmaallaan.



Maurikin nukahtanut Ydinunehen !

[S]

Odotinkin jo noita edellisenkaltaisia perusteettomia purkauksia, mutta en anna niiden vaikuttaa kokonaisvaikutelmaan millään tavalla. Toisaalta olen jo useaan otteeseen myös maininnut, etten seuraa muiden tutkijoiden tutkimustuloksia, en edes mistään ns. 'luotettavista' lähteistä - koska ne häiritsevät tutkimusmenetelmiäni siinä määrin, etteivät ne ainakaan tuo omakohtaisiin havaintoihini tai empiriikkaani mitään uutta. Ne voivat tosin osittain täydentää omilla tulkinnoillaan niitä käsityksiä, jotka olen jo paljon aiemmin ensin itse saanut selville mm. käytännön kokemusteni kautta.

- Toisin sanoen, jotkut ulkopuolisten tekemät havainnot/tutkimukset tukevat joissain kohdin sattumalta omia havaintojani, vaikka en niihin olekaan millään tavalla tutustunut, saati sitten muutenkaan perehtynyt. Vaikka eihän tälläkään tutkimusalueella voi tietenkään täysin ikäänkuin keksiä pyörääkään uudestaan. Pakostikin jotkut asiaan kuuluvat sanastot muistuttavat joltain osin käyttämääni termistöä. Tiettyä alaan liittyvää terminologiaa on myöskin jossain määrin käytettävä, joka tietyssä mielessä helpottaa kummasti asian perillemenoa. Eli ei voi pelkästään käyttää omia keksimiään ilmaisuja, jos haluaa tulla jollakin tavalla ymmärretyksi.

- Vaikka siitä ymmärretyksi tulemisesta ei taida olla pelkoa ainakaan näissä yhteyksissä; kun palaute on noiden edellisten alamittaisten viestien tasoista rämpimistä; asiayhteyksistään irroitettuja lainauksia, vääriä tulkintoja yms. niin ei kai sitä tälläisten kommenttien esittäjiltä enempää voi vaatiakkaan. Kaikille kun ei ole annettu asiallisen keskustelun eväitä matkaan; puhumattakaan sitten kykyä asianmukaiseen vuorovaikutukseen, jossa tuodaan joitain omiakin käsityksiä esiin - eikä vain huudella raukkamaisesti puskista, sekä viitata linkeillä tms. tai esitetä vääristeleviä yritelmiä toisen sanomisten kumoamiseksi, kun ei enää muutakaan keksitä. Enkä nyt välttämättä tarkoita kaikkia tässä ketjussa esiintyviä viestejä, vaan joitain harvoja poikkeuksia - jotka kyllä ikävällä tavalla tulevat selkeästi esiin muiden asiallisten kirjoitusten joukosta.

On ollut kyllä huvittavaa samalla huomata, miten syvällisiin analyyseihini on täälläkin suhtauduttu. Siinä suhtautumisessa ei ole kylläkään tapahtunut yleisesti ottaen vuosikausiin juuri minkäänlaista muutosta. Sama vastustus & kademielisyys kukoistaa edelleenkin, joka kertoo kyllä karua kieltään näiden yksipuolisten vastaväitteiden esittäjistä. Heidän auktoriteettiuskoisuutensa on lisäksi niin hellyttävää laatua, mutta myös samalla äärimmäisen säälittävää; joten ei voi muuta tässäkään tilanteessa todeta kuin että; näissä vastakkainasetteluissa kyllä kalpenee kaiken kokeneet urautuneet poliitikotkin... vaikka useinmiten hekin nukkuvat hereillä ollessaankin tiedottomina syvää untaan...?!

[rapevainaa]

.
No joo. jatka vaan tutkimuksia. Onhan tuo nyt jo tullut selväksi.