Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Hawking ja tarpeeton Jumala

Aloittaja Bongaaja, 03.09.10 - klo:15:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 7 Vieraat katselee tätä aihetta.

karpalo

Lainaus käyttäjältä: outopoika - 14.09.10 - klo:17:50

Älykäs ihminen omaa "oikolukemisen" jalon taidon. Eli vaikka sana olisi kirjoitettu virheellisesti, äly tulkitsee sen oikein, tulkiten sanan oikeassa merkityksessään.

Kiitoksia kuitenkin avuliaisuudestasi.

Pieniin asioihin pieni virhe.  Suurissa asioissa pieni virhe voipi olla suuren suuri virhe.  Älykäskö ihminen oikoo kaiken kokoiset virheet ?

Ei, vaan älykäs ihminen ei tee virheitä, välttää niitä ja jos tulee, niin ei sano että tää on vähän tämmöstä "falskia "hommaa, niin jätän muiden korjailtavaksi.!

karpalo

Lainaus käyttäjältä: S - 14.09.10 - klo:18:35

- Onneksi sentään jotkut harvat ymmärtävät, että järkevälle pohjalle perustuvia päteviä teorioita voi olla muitakin, kuin vain yleisesti tunnustetut tieteelliset totuudet - joiden epätarkuuksia, tai jopa virhellisyyksiä ei monestikaan kyseenlaisteta; koska näiden teorioiden luojat ovat usein miten julkisen auktoriteetit aseman saaneita ns. ansioituneita tutkijoita/tiedemiehiä 

Hauskinta elämässä lieneekin löytää kaikkiin asioihin omia teorioita. Ihan kaikki asiat voi kyseenalaistaa, jos haluaa.

Ja se siinä on vielä niin metkaa, että niitä voi halutessaan olla todistelematta tai todistaa, ihan kuin vaan. Jos sokeasti on uskovinaan johonkin, niin siihen jo pian alkaa uskoa ihan aidostikin.

Siitä voidaan puhua sanonnalla "Itsesuggerointi" tai leikkisästi omahypnoosi.

LSD- lääkityksen aikana voidaan esim.painovoima todistaa virheelliseksi., hyppäämällä parvekkeelta., jolloin jää leijumaan, tai jopa osaa lentää. Sen jälkeen, ei yleensä kylläkään enää tule kirjoiteltua Foorumeille.

allekirjoittanut

Lainaus käyttäjältä: S - 14.09.10 - klo:20:01
Viisautta osoittaa ennen kaikkea se - että tietää olevansa oikeassa, sekä pysyy vankkumatta tietämyksensä myötä saavuttamassa totuudessaan. Muiden arvioilla omasta tiedon tasosta ei ole mitään merkitystä, koska ne ovat kuitenkin vain pelkkiä olettamuksia, tai arvailuja siitä mitä joku tietävä voi todellisuudessa asioista tietää.

Tuo on inhimillinen tapa käsitellä informaatiota josta on suhteellisen tietoinen. "Jos et ole puolellani, olet minua vastaan".

Lainaa- Mutta kuten jo tulikin aiemmin todettua, että vaikka nämä omakohtaiset teorisointini ehkä joiltain osin sattumalta myötäilevätkin yleisesti hyväksyttyjä teorioita, niin silti niiden perustana on paljon muutakin, mistä tiede ei tiedä yhtään mitään. Siksi en lähde kertomaan kaikkea sitä mitä maailmankaikkeuden saloista kokonaisuutena tiedän. Tätä tosiasiaa on siksi turha lähteä enää vatvomaan, tai muutenkaan vänkäämään.

Eli kyseessä on sinun teoriasi.


:)  "Tiedän totuuden asiasta, mutta se on salaisuus jota en kerro kenellekkään"

rapevainaa

.

Ässä se jaksaa jauhaa tota samaa. Jukris sama juttu.
Hölyn pölyä.

Ässä tietää? Mithän se semmonen tieto on kun kukaan ei ollut edes näkemässä universumin syntyä. Älytöntä älytöntä ja älytöntä. Aikuiset  jätkät.

allekirjoittanut

Lainaus käyttäjältä: postman - 14.09.10 - klo:20:05
Lainaus käyttäjältä: outopoika - 14.09.10 - klo:17:50

Älykäs ihminen omaa "oikolukemisen" jalon taidon. Eli vaikka sana olisi kirjoitettu virheellisesti, äly tulkitsee sen oikein, tulkiten sanan oikeassa merkityksessään.

Kiitoksia kuitenkin avuliaisuudestasi.

Pieniin asioihin pieni virhe.  Suurissa asioissa pieni virhe voipi olla suuren suuri virhe.  Älykäskö ihminen oikoo kaiken kokoiset virheet ?

Ei, vaan älykäs ihminen ei tee virheitä, välttää niitä ja jos tulee, niin ei sano että tää on vähän tämmöstä "falskia "hommaa, niin jätän muiden korjailtavaksi.!

Trollikkasi savuttaa. Sinun tulisi työntää ja tuubata sitä eteenpäin.


karpalo

Lainaus käyttäjältä: outopoika - 14.09.10 - klo:20:26
Trollikkasi savuttaa. Sinun tulisi työntää ja tuubata sitä eteenpäin.

Poju, poju taas työnnät täyttä Tuubaa !

Oletko sitä mieltä, että Fakta on totta?

allekirjoittanut

Lainaus käyttäjältä: postman - 14.09.10 - klo:20:33


Oletko sitä mieltä, että Fakta on totta?

Kysymys ei ole mielipiteestäni. Fakta on sivistyssana, joka tarkoittaa tosiasiaa.

Tuossa kontekstissa vetämäsi trollikka on fakta homma. :)

karpalo

Lainaus käyttäjältä: outopoika - 14.09.10 - klo:20:41
Lainaus käyttäjältä: postman - 14.09.10 - klo:20:33


Oletko sitä mieltä, että Fakta on totta?

Kysymys ei ole mielipiteestäni. Fakta on sivistyssana, joka tarkoittaa tosiasiaa.

Tuossa kontekstissa vetämäsi trollikka on fakta homma. :)

Onko conteksti sama kuin konteksti, outoBoika, vai vain älykkökö ne oikolukenee ?, Entä vakta homma., kuka sen oikolukee älykkökö, vai joku muu kökkö?

allekirjoittanut

Lainaus käyttäjältä: postman - 14.09.10 - klo:20:50


Onko conteksti sama kuin konteksti, outoBoika, vai vain älykkökö ne oikolukenee ?, Entä vakta homma., kuka sen oikolukee älykkökö, vai joku muu kökkö?

Sano sinä omasta puolestasi. 



Substantiivi
konteksti: asiayhteys, lauseyhteys, tekstiyhteys.

karpalo

Siinä sinulle kontekstia., riittääkö ens hätään ?

Keskusteluanalyysissa kontekstiin on otettu tiukka etnometodologis-induktiivinen kanta: kontekstiksi hyväksytään vain seikat, joihin keskustelijat itse orientoituvat eli jonka he panevat tavalla tai toisella ilmi. Myös keskustelu itse luo kontekstia. Voidaan sanoa, että keskustelunanalyysin ihanteessa kontekstiksi katsotaan vain itse keskustelu. Historiallisesti tällaiselle käsitykselle on kaksi lähdettä. Ensinnäkin keskustelunanalyysi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla sosiologiassa vastareaktioksi parsonsilaiselle käsitykselle sosiaalisesta toiminnasta, jossa toimijoita pidettiin automaattisesti täydellisesti sosiaalistuneina ja normeja noudattavina. Keskustelunanalyysin kontekstikäsityksen mukaan relevantteina voidaan pitää vain niitä normeja, joita keskustelijat todella noudattavat. Toiseksi keskustelunanalyysi syntyi aikana, jolloin kielitieteessä vallitsi vahva sosiolingvistinen suuntaus, jossa kielellistä vaihtelua selitettiin pääasiassa keskustelijoiden sosiaalisilla taustatiedoilla (esim. William Labovin tutkimukset variaatiosta englannin kielessä). Kontekstikäsityksellään varhaiset keskustelunanalyytikot tekivät pesäeron myös sosiolingvistiikkaan. Keskustelunanalyysin tarkoitus on ollut tutkia keskustelun sääntöjä, ei kieltä sinänsä. Kontekstikäsitys on palvellut näkemystä keskustelusta sosiaalisen toiminnan organisoituneena muotona. Kun keskustelunanalyysi sittemmin on eräiden metodisten vahvuuksiensa ansiosta levinnyt myös "varsinaiseen" kielentutkimukseen, se on kantanut mukanaan tutkimusihanteita, jotka eivät sovi kaikkeen kielenkäytön tutkimukseen. Joissain tapauksissa kysymys ideologian näkymisestä vuorovaikutuksessa vaati monien kielenulkoisten kontekstitekijöiden ottamista huomioon.


Pikavastaus

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 356 päivään.
Jollet ole varma, että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.

Nimi:
Sähköposti:
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:

Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä