Jutellaas tästäkin ...

[THL tiedottaa]

Kyllä minä olen sitä mieltä, että mielialalla on suuri vaikutus fyysiseen hyvinvointiin.

Psykososiaaliset tekijät ja rintasyöpä
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

Kannattaa lukea – huolella – tämä kohta kyseisestä artikkelista:

"Verrattuna muihin tunnettuihin rintasyövän riskitekijöihin psykososiaalisten tekijöiden vaikutus alttiuteen sairastua rintasyöpään ja rintasyövästä selviytymiseen sen jälkeen, kun kasvain on todettu, on yhä epäselvä (Forsen 1990). Mikäli psykososiaaliset tekijät vaikuttavat syöpään, vaikutus ilmenee luultavasti neurokemiallisten, hormonaalisten ja immunologisten toimintojen kautta (Lippman 1985, Sklar ja Anisman 1981). Hurny (1990) on kuvannut kaksi pääasiallista hypoteesia, jotka yhdistävät psykososiaaliset tekijät rintasyövän etiologiaan. Syöpä saattaa ensinnäkin olla yhteydessä merkittävään henkilökohtaiseen menetykseen sekä sitä seuraaviin avuttomuuden ja toivottomuuden tunteisiin ja masennukseen. Toiseksi on mahdollista, että on olemassa erityinen syövälle herkkä persoonallisuus (tyyppi C), jota luonnehtii kärsivällisyys, kyvyttömyys ilmaista vihan tunteita ja omien tarpeiden tukahduttaminen. Psykososiaaliset tekijät saattavat myös vaikuttaa rintasyövästä selviytymiseen: Spiegel ym. (1989) ovat raportoineet, että psyykkistä hyvinvointia kohentava sosiaalinen terapia pidentää merkitsevästi metastasoituneesta rintasyövästä kärsivien potilaiden elinaikaa."

Lisäksi on huomioitava, että artikkeli on vuodelta 1992.

--------------------

Löysin samalta tekijältä tällaisen:

Leena Hilakivi-Clarke
Published JoVE Articles

General   Oct 2010

Changes in Mammary Gland Morphology and Breast Cancer Risk in Rats
Studies in rodent models of breast cancer show that exposures to dietary/hormonal factors during the in utero and pubertal periods, when the mammary gland undergoes extensive modeling and re-modeling, alter susceptibility to carcinogen-induced mammary tumors. Similar findings have been described in humans: for example, high birthweight increases later risk of developing breast cancer, and dietary intake of soy during childhood decreases breast cancer risk. It is thought that these prenatal and postnatal dietary modifications induce persistent morphological changes in the mammary gland that in turn modify breast cancer risk later in life. These morphological changes likely reflect epigenetic modifications, such as changes in DNA methylation, histones and miRNA expression that then affect gene transcription . In this article we describe how changes in mammary gland morphology can predict mammary cancer risk in rats. Our protocol specifically describes how to dissect and remove the rat abdominal mammary gland and how to prepare mammary gland whole mounts. It also describes how to analyze mammary gland morphology according to three end-points (number of terminal end buds, epithelial elongation and differentiation) and to use the data to predict risk of developing mammary cancer.

Heh, mehän emme ole rottia, emmehän?

[Aprilli]

Pääasia, ettei hiirimiestä kiusata.

Noista tutkimuksista, aika vanhoja tuntuvat olevat.

Eihän tuosta niin kauan ole, kun naisten psyykkiset sairaudet luokiteltiin hysteriaksi tai hermoromahduksiksi,
milloin kenenkin päättelijän mukaan.

Kuukautiskierrolla ja hormoonivaihteluilla perusteltiin myös sitä, miksei naiseen ole uskominen ylipäätään.
Nykyisin perustellaan muista lähtökohdista.

[THL tiedottaa]

Rotilla tehty tutkimus (englannin kielinen pläjäys siitä), on vuodelta 2010, eli melko tuoretta tavaraa. Tuskin kaikki koe'henkilöt' ovat edes vielä kylmenneet. Ellei niitä sit ole vartavasten tapettu.

[Aprilli]

Joo, mutta eläinkokeilla perustelu on samaa sarjaa kuin fysiikassa mahdollisuuslaskelmat.
Teoriaa ilman käytäntöä.

Lääketeollisuus on kuitenkin suksinut perinneladulla luisteluhiihtoa näissä asioissa, eli viitteitä antava on jo melkein totta.
Jonkun pitäis kai heittää vähän hiekkaa ladulle, mutta mikä instanssi ei olis rahasta kiinnostunut?
THL ehkä?

[Tiistai]

Joo, sattui vanha tutkimus eteen.

Mutta kyllä valtaosa lääkäreistä uskoo, että tahdolla on vaikutusta paranemisprosessissa. Tahdolla voi siirtää vuoria.. voiko noin sanoa. Ei sitä voi poisselitää, edes googlella!

[risto]

.
Se nyt riippuu mistä vaivasta on kyse.
Esim nuha lähtee parhaiten nussimalla. 14 päivää kun takoo, on ihan terve.
Toinen ehkä saa tartunnan, siihen sitten oma rundi.

Syöpä ei tule eikä lähde miettimällä.

No on mulla yksi esimerkki. Veljeni appiukko oli vanha ja niin huonossa kunnossa että liikkui sisällä pyörätuolissa. Veljeni osti joululahjaksi kasan pornokasetteja. Kun kasetti loppui, kimposi appiukko pyörätuolista ja vaihtoin kasetin. Palasi sitten istumaan tuoliin.

[THL tiedottaa]

Joo, mutta eläinkokeilla perustelu on samaa sarjaa kuin fysiikassa mahdollisuuslaskelmat.
Teoriaa ilman käytäntöä.

Lääketeollisuus on kuitenkin suksinut perinneladulla luisteluhiihtoa näissä asioissa, eli viitteitä antava on jo melkein totta.
Jonkun pitäis kai heittää vähän hiekkaa ladulle, mutta mikä instanssi ei olis rahasta kiinnostunut?
THL ehkä?

Nimenomaan eläinkokeilla – ja vain niillä – perustellaan myrkyllisten aineiden vaarallisuusluokitus. Tiedäthän, D50, jolloin tehdyssä kokeessa puolet koe-eläimistä kuoli.

Jos olet kuullut vastaavista ihmisillä tehdyistä kokeista, niin olet kuullut väärin.
Se, että ihmisiä tapetaan – joskus juuri joka toinen – ei liity mitenkään lääketieteellisiin kokeisiin. Ne on sotimista ne.

[risto]

.
Tämä on samaa löpinää kuin Samjan foorumilla. Taudeista puhuttiin mutta taudin nimeä ei saanut sanoa.

Kuvitellaan tilanne, että joku on vialla, vähän huimaa mutta mikä.
Otetaan netistä kohta duodecum ja siellä lukee että hyvä mieli parantaa.

Sepä hyvä juttu! Tuli ihan hyvä mieli. Ja kas, terve tuli.

Täytyy sanoa että koko lääketieteellinen tiedekunta on  väärässä.

Muitakin esimerkkejä on. Kun sormessa olevaa haavaa murehtii, se paranee viikossa.
Sitä en ymmärrä miten haavasta voisi iloita. Jos niin tekisi, se paranisi 2 päivässä.

.

[THL tiedottaa]

.
Se on kai vähän niinkin, et voi joutua käräjille, jos sanoo taudin nimen. Ainaskin, jos sanoo, et joku sairastaa sitä.

Se on kuulemma kunnianloukkaussyyte niskassa het, jos sanoo, et joku on hullu. Sekin kuulemma jo riittää syytteeseen, et jos väittää toista mielisairaaks. Eikä sillä oo asian kans mitään tekemistä, onko tuo väite totta vai ei.

Se on tuo lainsäädäntö vähän nurinkurista. Monesti rikoksen uhri on heikoilla. Rikoksentekijä painelee reippaasti vapaana uusimassa rikoksiaan.

[Aprilli]

Ei kai ihmisille annettavia rokotteita sentään eläimillä voi testata, vai voiko?
Ilmeisesti, mitä sikalentsupiikkiin tulee.
Siat ei sitten saaneet narkolepsia-tartuntaa muuten kuin teurastajan kädestä.

Olipa kerran eräs väitöstilaisuus joka todisti, että rotat elävät kaks viikkoa ilman ruokaa mutta vain viikon ilman vettä.
Onnitelkaamme tohtoria.
Sen pituinen se.